Lyhyesti sanoen kantani on, että uskonto ei välttämättä estä olemasta moraalinen, mutta "rotumurhapeilineurooni" estää ja pelkkä uskokin sellaiseen.

Mutta on muitakin kantojan ja tarkastellaan nyt niitä.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kari-kannala/moraalin-kehitys-elain-ja-ihmiskunnissa/

" Uskonnolla haitallinen vaikutus moraalin kehitykseen

Kari Kannala 17.11.2023 12:32
 

Moraalitunteiden syntyminen on ollut hyödyllistä evoluutiossa. Moraali perustuu viime kädessä hyväksymisen ja paheksumisen tunteisiin. Moraalitunteet ovat edistäneet jälkeläisten ja ryhmään kuuluvien eläinten selviytymistä sekä yhteisöjen muodostumista ja säilymistä.

Jo koiran pennuilla on eettisiä sääntöjä. Rajussakaan leikissä ei ole lupa purra liian lujaa. Kaikki ovat havainneet koiransa tunnistavan toisen koiran. Hännät heiluvat. Lajitietoisuus synnyttää sympatian toista saman lajin olentoa kohtaan. Sympatia on itsessään moraalinen tunne. "

RJK: Moraali ei ole mikään tunne eikä myöskaan emootio, vaan se on tietoisesti sisäistetty normisto, jota noudatetaan noudatetaan vakaumuksesta. Vakaumus koskee sitä sääntöä eikä sen (kulloisiakin) perusteluja, jota voivat olla tieteellisiä, juridisia, perinteellisiä (tapoja) tai uskonnollisia, varmaan vielä muitakin kysyttäessä.

Moraalista käyttäytymistä on noudatettava kaikkia kohtaan, ei suinkaan pelkästään heitä, joista tykätään. Muuten se on luonteeltaan jotakin muuta, esimerkiksi tavallista hyötyrationaalista vastavuoroisuutta. Siinäkin on tosin moraalisiakin pointteja, kuten ettei yhteistyökumppania petetä ainakaan kovin raskaasti.

KK: " Muihin kohdistuva sympatia synnyttää hyvityksen tarpeita. Hyvityksen tunne, myönteinen tai kielteinen, tarve palkita tai rangaista on epäitsekäs, moraalinen, jos se ei perustu omaan etuun, mielihyvään tai kostoon vaan pyyteettömästi sympatiaan. "

RJK: Moraalisääntö todellakin ilmenee toiminnassa yleensä poikkeamisena optimaalisesta hyötyrationaalisuudesta (usein näennäisesti) huonompaan suuntaan. Henkilö saattaa toimia moraalisyistäkin ja tavalla, joka ei tuota hänelle erityistä omakohtaista hyötyä. Optimaalinen hyötyrationaalinen toiminta on toimintaa, jossa mikään moraalisääntö ei ilmene suuntaan eikä toiseen. Moraalikin jostakin kaukaa todennäköisesti perustuu hyödylle - yksityiselle tai yleiselle - muttaa hyöty ei ole teon moraalisuuden MITTA.

KK: " Laumaeläimet, jollaisia koirat ja me olemme, nauttivat ryhmässä olosta. Se luo hyväksymisen tunteita. Myönteisestä kohtelusta syntyy mielihyvän tunteita. Niitä voi sanoa kiitollisuuden tunteiksi. Siinä ei ole vielä kyse moraalitunteesta.

Jos kiitollisuus synnyttää velvollisuuden tunteen tehdä vastavuoroisesti hyvä teko, vaikkapa nuolla isäntää tai nyppiä kirppuja apinakaverista koska kaverikin nyppii, kyseessä on jo moraalitunne. Niinpä vastavuoroisuuden asenne ja vaatimus on syntynyt hyvin varhain evoluutiossa ja kaikissa kulttuureissa. Se esiintyy kirjoitustaitoa vailla olevien luonnonkansojen parissa ja kirjoitettuna muun muassa kungfutselaisuudessa, hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa. "

RJK: Ihmisten ja korkeimpienkaan eläinlajien kuten ihmiapinoiden vastavuoroisuutta ja sen ohjausta ei pidä samaistaa. Ne pelaavat aivan eri tavalla siitäkin huolimatta, että molemmat ovat noin 100%:sti opittuja eivätkä geneettisiä. Eron osoitti kokeellisesti entinen "peilisolumies" Michael Tomasello, joka totesi, että ihmisen käyttäytymisen geneettisyyttä, virheellisesti, väittävä ns. "peilineurooniteoria" ennustaa ihmisapinoitden käyttäytymistä täysin päin persettä. Esimerkiksi simpanssit eivät muodosta mielikuvaa siitä, miten luulevat yhteistyökumppanin tilanteen kokevan, eivätkä ne edes itse toimi siten tietoisesti kuin me. Niillä ei ole geneettistä lajisolodaarisuutta: sen enempää villit kuin vangitutkaan simpanssit eivät auta lajikumppania, jolta ne eivät tule saamaan vastapalvelusta, esimerkiksi viereisen häkin lajitoveria, jolle ei anneta ruokaa. Ne ovat kannibaaleja ja saattavat syödä omastakin laumasta. Simpanssit kyllä viihtyvät laumassa, jossa ne mielellään mielistelevät ja palvelevat itseään paremmassa asemassa olevia, ja tekevät vastaplveluksia niille, usein "alemmille", jotka ovat palvelleet heitä. Siihen ne yhteistoimitamallit usein jäävätkin. Tosin ne saattavat jakaa "tehtäviä" sopivuuden mukaan esimerkiksi siten, että nuoremmat kevyemmät alempiarvoiset kiipeilevät puiden latvuksissa ja ravistavat sieltä alas hedelmiä, lehtiä ja muita eläimiä, jotka maassa liikkuvat vanhat johtajat sitten eräävät, tappavat jne. ja kaikille riittää syötävää. Syrjäytetyt johtajat ne usein tappavat, mutta eivät syö. Pennut ja alin nuoriso pelkäävät kuolluttakin johtajaa. Simpanssit saattavat olla tekevinään jotakin muuta kuin todella tekevät, mutta ne eivät tarvitse tähän jaettua intentiota eli käsitystä siitä, miten muut käsittävt heidän touhunsa. Ihmisten yhteistoiminta taas perustuu nimenomaan sille. Jaettu intentio ja "kielikyky" ovat ainakin suurin piirtein sama asia.

https://ristojuhanikoivula.vuodatus.net/lue/2022/12/jaettu-intentio-erottaa-ihmistajunnan-muusta-refeleksireagoinnista
 

KK: " Vastavuoroisuuden niin sanottu kultainen sääntö on siten paljon vanhempi kuin kristinusko, jossa se tunnetaan Jeesuksen sanoina: ”Kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin myös heille”. Sääntö on varsin alkeellinen eikä ansaitse hehkutusta jumalallisesta viisaudesta. Ilman vastavuoroisuuden sääntöä yhteiselämä olisi mahdotonta.

Moraalin synnyssä ei olekaan mitään tekemistä uskonnolla. "

RJK: Tämä ei pidä paikkaansa. Päällysrakenteen ilmiöt ovat irtautuneet työtoiminta-perusrakenteesta ensin yhtenäsenä "henkisenä kulttuurina", joka ensi alkuun on muistuttanut lähinnä taidetta ja uskontoa, ja sitten ovat muodostuneet tavat, lait, tiede, moraali. Esimerkiksi julkinen moraali on alun perin syntynyt erilaisten ryhmien erilaisia tapoja vertailemalla (niiden "hyödyllisyyden" kannalta ihmisille tai valtioille), mikä edellyttääjo jonkinasteisen tieteenkin olemassaoloa ainakin menetelmänä. Julkinen moraalimuistuttaa lakia, mutta sitä ei valvo valtion tai muukaan väkivaltakoneisto.

Uskonto saattaa yhä olla vaikka eturintamassakin esimerkiksi siten, että jonkin tärkeän ja kestävän moraaliperiaatteen (vaikka absoluuttipasifismin) kaikki todelliset noudattajat voivat olla uskovaisia. Me pakant taputetaan ja jaetaan linkkejä, muta mutta...

KK: " Sosiaalinen yhteisö on kehittänyt hyväksymisen ja paheksumisen tunteita käsityksiksi hyvästä ja pahasta ja edelleen tavoiksi ja laeiksi. "

RJK: Tavat ja lait EIVÄT OLE MUODOSTUNEET HISTORIASSA "MORAALIN PÄÄLLE" VAAN MORAALI ON MUODOSTUNUT NIITTEN PÄÄLLE, SAMOIN TAITEEN JA USKONNON!

Muuten moraali olisi ALIN normatiivisen sääntelyn muodoista EIKÄ KORKEIN!
 

KK: Moraalin evolutiivisen synnyn ja kehityksen vuoksi objektiivista käsitystä hyvästä ja pahasta ei ole. Ihmisyhteisöjen kehittyessä ja uskontojen syntyessä moraaliarvostelmat kietoutuivat uskonnollisiin uskomuksiin. Uskonnot vahvistivat moraalisia käsityksiä jumalallisella auktoriteetilla.

Tapojen rikkomus ei ollut vain poikkeava teko vaan synti tuonpuoleista kohtaan. Joissakin uskonnoissa jumala langettaa ihmiselle tämän maallisen vaelluksen perusteella korvauksen: kristinuskossa taivaan palkinnon tai kärsimysrangaistuksen. Nykyihminen pitää kuitenkin ikuista kidutusta helvetin pätsissä moraalittomana rangaistuksena lyhyen ajan kestäneestä elämästä. Sitä nykyihminen ei voi suoda edes koiralle.

Yksijumalaisten uskontojen olemukseen kuuluu suvaitsemattomuus. Sillä on ollut ja on erittäin haitallinen vaikutus ihmiskunnan historiassa, kansojen välisiin suhteisiin ja yhteiskuntien sisällä. Se on haitannut ja edelleen haittaa moraalin ja yhteiskunnan kehittymistä. Selvästi näemme sen islamilaisissa maissa, joita uskonto ja uskonnollinen moraali, sharia, hallitsee. Ne kaikki ovat ihmisoikeuksiltaan, naisten asemaltaan ja sananvapaudeltaan maailman synkimpiä.

Sen sijaan lännen valtioissa kristinuskon valta heikentyi uudella ajalla humanismin, renessanssin ja valistuksen ansiosta. Jo niiden myötä ihmisoikeudet, naisten asema ja sananvapaus edistyivät. Edelleen demokratian syntyä auttoi varhainen teollistuminen ja sen tuottama porvariston ja työväestön synty.

Toisaalta Euroopan ja Yhdysvaltojen teknis-taloudellinen ylivoima johti kolonialismiin ja tuotti rasismin, alistettujen maiden ihmisten pitämisen vähempiarvoisina.

Uskonnon aseman vahvistuminen ja käyttö oikeistolaisen politiikan välineenä esimerkiksi kristillisessä Puolassa ja Unkarissa, islamilaisessa Turkissa, hindulaisessa Intiassa ja juutalaisessa Israelissa on taas merkinnyt heikennyksiä moraaliin: ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja sananvapauteen sekä demokratiaan. Sama ilmiö uskonnosta riippumatta. "