7 väärinkäsitystä suomen kielestä

Ajattelitko,että suomen kieli syntyi myyttisessä Volgan mutkassa tuhansia vuosia sit-ten? Tutkijoiden salapoliisityö paljastaa jatkuvasti uusia tietoja kielen alkuhämärästä. Samalla murtuvat vanhat väärinkäsitykset.

1. väärinkäsitys: kantaurali oli alkukantainen ja yksinkertainen kieli

Tehdään heti selväksi: tässä, kuten tämän jutun muissakin väitteissä, kyseessä on nykytutkimuksen mukaan väärinkäsitys.

Kaikki nykyään puhuttavat kielet ovat kehittyneet toisista kielistä. Suomen kielen esi-äiti on kantauralin kieli. Ei ole varmaa, missä kantaurali kehittyi ja sai alkunsa, mutta todistetusti sitä puhuttiin yli 4 000 vuotta sitten nykyisen Venäjän alueella, tarkemmin sanottuna Volga- ja Kamajokien välisellä osalla. "

RJK: Kantaurali on ollut olemassa noin 8000 vuotta sitten,tuolla tai jossakin muualla. Jo 7000 vuotta sitten Suomeen tuli idästä uralilaispohjainen kieli, jossa oli myös mm. sellaisia sumerilaisia lainasanoja kuin pata (ruukku), joka on suomesta lainautunut IE-kieliin (pot,fat ym.), kuuma, löyly ja kurki, joka tarkoitti myös hanhea eli Suomen ja Sumerin välillä aurassa muuttavia isoja riistalintuja. Kurjen lainautumissuunnasta ei voi olla aivan varma. Kielissä on myös yhteisenoloinen olut-sana, sumerin uluš. Sitä on voitu ruveta tekemään heti kun on ollut ruukkuja. Sumerissa on ilmeisesti SU-alkuperää ainakin kotaa tarkottava sana.

VR: Se, että kieli on vanha, ei tarkoita, että se olisi ollut yksinkertainen. Kantauralikin on ollut vahva kieli, jolla on vitsailtu, leperrelty ja varoitettu. Siitä ei ole säilynyt historiallisia muistomerkkejä, mutta kieltä on pystytty jäljittämään myöhempiä kielimuotoja vertailemalla. Siksi tiedetään, että kantaurali muistutti rakenteeltaan ja perussanastoltaan huomattavan paljon suomea ja muita uralilaisia kieliä.

Kantauralista on periytynyt suomeen rakenteita ja sanastoa. Muun muassa verbin persoonapäätteet ovat tuhansia vuosia sitten puhutun kielen perintöä. Sieltä asti on siis peräisin se, että minä menen ja sinä menet.

RJK: Sanoisin, ja olen varsin varmakin, että sanat silmä, koivu ja liemi ovat balttilainoja.

Silmä, silmu,salmi,silmikoiminen = lisääntyminen kurotumalla,halme tulevat sanasta  želmuõ pl.želmenys = oras,vesakko,(matala) kasvusto,silmu,itu,tulee verbistä želti = orastaa,versoa,tulla lehteen, vihertyä,vihertää (kasvit),edelleen verbistä gelti = pistää (esiin, kuoliaaksi) > PIE *gel- = em.

Uralilainen sana voisi olla viron rohi, rohelinen = vihreä, suomen ruoho, rehu, rehot-taa, rohto, joskin näiden alkuperäksi on arveltu myös germaanisanaa "grozo" (gräs, grass). Jälkimmäinen ei vaikuta uskottavalta.

Koivu on todennäköisesti varakirvessana kantabaltin vebistä *gu̯enti = tislata, ajaa ulos olisi > *g(w)ai(n)ti, *g(w)ainu (ei siis *kainu).

Sellainen aines, josta tislataan, olisi (kb) *gu̯enwan (n.), joka vasarakirveen muunto- sääntöjen mukaan menee muotoon *g(w)oiwan = koivu.Ja koivuahan silloin nimen- omaan tislattiin, tuohta. Seetri ja mänty tulivat kuvaan myöhemmin. Koivunterva on huomattavati enemmän muovimaista.Diftongi -oi- (eikä -ai-) johtuu siitä,että perässä seuraa huuliäänne.

(Kuten arvata saattaa, sanat vaiva, vaino, vainu, vaina(j)a sekä vainio ovat samaa perua mutta sanaan fyysistä ajamista, paimentamista, metsästämistä tarkoittavassa merkityksessä. Venäjä vilisee myös hyvin säilyneitä vasarakirveslainoja.)

Sana koivu on levinnyt kautta pohjoisen Euraasian, mutta tämä ei ilmeisesti johdu siitä, että se olisi paleosana. Se on tekninen sana:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/uralilaisten-ja-kamtshatkalaisten-kielten-yhtalaisyyksia

" 21. ChK *kěj'(v)-ke "birch-sprout" (M 68); U(rali, RK) *kojwa "Birke" (UEW 169) = *koxjá "birch" (S 537). "

Àlgu pitää koivua kantauralilasisena, perusmuotona *kojwa)

Hampaan jäljet todistavat muinaisen koivuntuohitervapurkan olleen lapsen suussa lapissa 5300 vuotta sitten

Sata pistettä Museovirasolle loistavasta tieteellisestä toiminnasta muutoin äärimmäisen tieteellisen rappion aikakaudelle!

Meripihkakoru on mahdollisesti maailman vanhin "Šiauliain tähti" Ruotsista on löydetty myös pieniä meripihkaisia vasarakirveitä.

Sana liemi,jonka vastin useimmissa sukukielissä tarkoittaa keittoa eli kuumaa vetistä ruokaa, on tdennäköisimmin samaa juurta kuin balttilaiset lämmin ja lempi, venäjän plamja,ruotsin flamma,preussin pannu = liekki,tuli.Vasarakirveeksi sana on saattanut olla *laimen. Elukoitten kuten lampaiden syntymäkarva liemen, joka vaihtuu karkem-paan, on samaa perua: "lämminkarva".Lientäminen ja laimentaminen tarkoittavat ny-kyään ohentamista, mutta ennen ne on saattaneet tarkoittaa (jäätyneen) ruoan kuu-mentamista (vedessä), keittämistä. Liemellä ei ole sanana todennäköisesti tekemistä liiman kanssa.

Kantauralilainen lämmin-sana on ollut suoja.

2. väärinkäsitys: kaikki alkoi Volgan mutkasta

Volgan mutka on käsite, jonka moni on oppinut koulussa. Olisi kuitenkin aika naiivia ajatella, että suomen kielen historia olisi noin vain alkanut tyhjästä tuossa myyttisessä paikassa Venäjällä viitisentuhatta vuotta sitten.

Ihmiset ovat puhuneet erilaisia kieliä kymmenientuhansien vuosien ajan. Tutkijoiden mukaan ”kielten historian alkuhämärä” sijoittuu noin sadantuhannen vuoden taakse. Jotkut uskovat, että tuolloin syntyi yksi alkukieli, josta kaikki maailman kielet ovat kehittyneet. Toisten teorioiden mukaan samoihin aikoihin eri paikoissa kehittyi useita eri kieliä.

3. väärinkäsitys: suomi on Suomen alkuperäinen kieli

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten ajateltiin,että suomea ja sen esimuotoja on puhuttu Suomen alueella vuosituhansia. Sittemmin on huomattu, että tämä väite on aivan höpsöttelyä. Tutkimukset osoittavat, että suomenkieliset olivat Suomessa pikemminkin mattimyöhäisiä maahanmuuttajia kuin uudisraivaajia. "

RJK: Valetta. Uralilainen kieli, joka tuli tänne Kaman kulttuurista 7000 vuotta sitten tuoden mukanaan myös uralilaisen N-haplon, tattarinviljelyksen,kasvi ja sana Kiinas- ta, ruukunteon, sana pata on sumerista, on ensimmäinen kielikunnaltaan tunnettu Suomeen tullut kieli. Balttejakin alkoi tulla aika pian, noin 5500 vuotta sitten, ja kaikki balttivaikutus on varmasti SUPERSTRAATTIA.

Toki täällä oli jonkin verran väkeä jo ennen: Kundan kulttuurriin kuulunaita "suomusjärveläisiä"

MUTTA "PERSERMAANEJA" TULI VASTA AJANLASKUN ALUSSA - JUST PÄIN VASTOIN KUIN HE YRITTÄVÄT NYT MEILLE TYHMINÄ PITÄMILLEEN KUSETTAA!!! JA NE OVAT NIIN KAUAN JUURI PERSERMAANEJA KUIN HE TUOLLAISTA SONTAA JAKSAVAT JAUHAA!!!

Samaa sanoo EUpedia:

https://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_N1c_Y-DNA.shtml

Turha potkia tutkainta vastaan.

VR: " Kantasuomea eli suomen esimuotoa puhuvia ihmisiä saapui nykyisen Suomen alueelle Viron alueelta ajanlaskun alun paikkeilla, mutta he eivät olleet ensimmäisiä ihmisiä täällä. Päinvastoin. Lotta Jalava tiivistää:

”Suomi on Suomessa tuore tulokas, jos ajatellaan esihistoriallista aikajännettä. Aika pitkä aika täällä on puhuttu ihan muita kieliä.”

Niin, ensinnäkin saamelaisten kielelliset esivanhemmat olivat täällä jo aiemmin. Kan-tasaamea, josta myöhemmin eriytyivät saamelaiset kielet,puhuttiin nykyisen Karjalan ja Suomen alueella ennen kuin kukaan täällä huikkasi kantasuomella yhtään tervehdystä. "

RJK: Hewompaskaa. Suomen ja saamen kielet ovat muodostuneet ainakin pääasi-assa Suomen alueella erilaiten balttikielten vaikutuksesta täällä niitä ennen olleseen yhteen tai useampaan uralilaiseen kieleen.
Mutta kantasaamen puhujatkaan eivät olleet ensimmäisiä Suomen asuttajia. Arkeo-logiset löydöt kertovat, että täällä on eletty heti jääkauden päättymisen jälkeen eli jo 11 000–13 000 tuhatta vuotta sitten.

4. väärinkäsitys: suomen kieli on syntynyt Suomessa

RK: Tämä TODENNÄKÖISESTI EI OLE VÄÄRINKÄSITYS.

VR: Poliittisessa keskustelussa viitataan toisinaan sellaiseen epäselvään käsittee-seen kuin kantasuomalaiset. Kielitieteessä kantasuomi on kuitenkin aivan täsmälli-nen asia: suomen kielen esimuoto, josta polveutuvat myös muut itämerensuomalai-set kielet,kuten viro ja karjalan kieli.Kantasuomelle voidaan hahmottaa myös täsmäl-linen maantieteellinen alue. Se tosin voi tulla yllätyksenä, että tuo paikka sijaitsee nykyisen Viron alueella. Sinne muodostui kantasuomea puhuvien ihmisten ydinalue rautakauden alussa. "

RJK: HEWOWWITTUA!!!

Suomi ja viro olivat eri kieliä jo pronssikauden kauden alussa Kierikin aikaan, sillä ne ovat lainanneet samat sanat tuolloisesta länsibaltista kumpikin omalla taval-laan,ja sitten lainailleet näitä myös keskenään,usein lähimerkityksiin. Ihan sama kos-kee saamea. Kaikki nämä kielet ovat lainanneet myös ITÄBALTTILAISESTA vasara-kirveskielestä. Noiden saman ryhmän kielien puhujat ovat ymmärtäneet toisiaan hyvin pienellä harjoituksella. Mutta se ei ole saanut heimoja yhdistymään, koska he ovat harjoittaneet myös hyvin erilaisia elinkeinoja.

https://ristojuhanikoivula.vuodatus.net/lue/2022/08/5000-vuoden-takaisessa-kierikissa-puhuttiin-lansibalttilaista-kielta

VR: Vähitellen kantasuomi alkoi jakautua toisistaan poikkeaviksi kieliksi. Aluksi omaan suuntaansa alkoi muuttua kantasuomen sisämaan murre, josta sittemmin ke-hittyi eteläviron kieli.Suomalaisten esivanhemmat eivät siis olleet tässäkään asiassa edelläkävijöitä.Suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten yhteiset esi-isät ja -äidit, poh-joiskantasuomen puhujat, siirtyivät Viron rannikolta Suomenlahden ja asettuivat ele-lemään suppealle alueelle Lounais-Suomessa.Samaan aikaan sisämaassa puhuttiin saamea ja länsi- ja etelärannikolla germaanista kieltä. "

RK: HEWOWWITTUA PUHUTTIIN IKINÄ MITÄÄN KANTAPERSERMANIA SAATANAN SÖSSÖT!!!

VR: Monikulttuurisuus ja -kielisyys eivät siis tosiaan ole vain modernin ajan ilmiö. Pi-kemminkin voisi ehkä ajatella niin, että suomen esimuodon puhujat olivat Suomessa aluksi tuore ja pieni vähemmistö, eli maahanmuuttajia.

5. väärinkäsitys: kielihistoria on kuin puu

Uralilaisten kielten keskinäisiä suhteita ja historiallista taustaa on totuttu kuvaamaan kahtia haarautuvan sukupuumallin avulla. Tietyssä historiallisessa vaiheessa suku-puumallit saivat jopa maantieteellisiksi tulkittavia muotoja, jotka vastasivat kysymyk-seen siitä, mistä me olemme tulleet. Kartalle levitetyn kielten sukupuun oksia ja run-koa seuraamalla saa sen käsityksen, että kauimpana toisistaan puhuttavat nykykie-let olisivat toisilleen kaukaisinta sukua. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole kielitieteen näkökulmasta.

Viime vuosikymmeninä symmetrisesti kahtia haarovasta sukupuusta on kuitenkin luovuttu, ja sitä näkee yhä vähemmän esimerkiksi äidinkielen oppikirjoissa. Samalla hahmotus uralilaisten kielten ryhmittelystä lähisukulaisuuden perusteella on saanut uusia malleja, jotka muistuttavat villiintyneitä pensaita pikemminkin kuin symmetrisiä puita.

Kantakieli ei nimittäin historian saatossa ole aina haarautunut siististi kahtia, vaan to-dellisuus on monimutkaisempi. Ennen esimerkiksi ajateltiin, että uralilainen kantakieli olisi jo varhain jakautunut suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. Nykyisin samojedikieliä ei kuitenkaan nähdä historiallisesti kaukaisempina kuin muitakaan kielihaaroja.

6. väärinkäsitys: suomi-sanan historia tunnetaan

Kun kielitieteen metodit ovat tarkentuneet, monet aiemmin varmoina pidetyt teoriat ovat joutuneet romukoppaan.

Tutkija Lotta Jalava kertoo,että suomalais-ugrilaisen kielitieteessä vaikuttaa tällä het-kellä paljon kunnianhimoisia kielihistorian tutkijoita, ja uusia tuloksia saadaan jatku-vasti. ”Yhtäkkiä löytyy kauheasti uusia juttuja. Meininki on myös sellainen, että hyvin surutta ammutaan vanhat rakenteet alas.”

VR: Viime vuosina taas uskottiin tutkija Petri Kallion teoriaan, jonka mukaan suomi olisi lainattu aikoinaan jostain luoteiseurooppalaisesta kielimuodosta.Kaikkien näiden teorioiden kohtaloksi on koitunut päivittynyt tieto kantasuomen äännejärjestelmästä ja uralilaisten kielten kantakielitasoista. Viimeiseksi Petri Kallio kumosi itse oman teoriansa. "

RJK: EI OLE OLLUT MITÄÄN "LUOTEISINDOEUROOPPAA"!!!

Balto-slaavilaisilla ja germaanisilla kielillä ei ole mitään muuta yhteistä kantakieltä kin kantaindoeurooppa.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/07/helsingin-yliopiston-finnougristien-teoriat-baltti-ja-germaanikielten-haarautumisesta-erityisesta-yhteisesta-luoteisindoeuroopasta-ovat-holynpol

VR: " Suomi on siis yhä mysteeri.

Yhtenä vahvana mahdollisuutena kuitenkin pidetään jälleen kerran sitä, että sanat suomi ja saame ovat samaa alkuperää. Sanan kantasuomalainen ja kantasaamelai-nen yhteinen muoto olisi voinut viitata sekä suomen että saamen puhujiin. Se on monella tavalla mukava ajatus: että kielen nimen alkuperä osoittaisi yhtenäisyyttä samassa maassa asuneiden eri kansojen välillä.

7. väärinkäsitys: aiemmin ei nimillä hassuteltu

Ridge, Rihanna ja Rubiini. Lehdet julkaisevat säännöllisesti juttuja siitä, miten erikoi-sia nimiä suomalaiset antavat lapsilleen.Monilla onkin käsitys,että ennen oli kunnolli-sia Liisoja ja Pekkoja ja vasta nykyaikana nimien antaminen olisi jotenkin vapautunut .

Asia on päinvastoin.

Ridget ja Rihannat kalpenevat muinaissuomalaisten nimien rinnalla. Esimerkiksi kirje vuodelta 1340 osoittaa, että sääksmäkeläisillä talonpojilla oli käytössä sellaisia etunimiä kuin Kuningas ja Suomalainen.

Yksi muinaissuomalaisten nimistön erityispiirteistä ovat verbeistä johtuvat nimet, kuten Himottu ja Kaivattu. Lempinimiäkin käytettiin runsaasti, ja esimerkiksi Kaivattu vääntyi usein muotoon Kaipia, Kaipio ja Kaivas. Myöhemmin näistä väännöksistä muodostui sukunimiä: Kaipainen, Kaipiainen ja Kaiponen.

Kristinuskon tulo muutti nimiä, mutta kaikki muinaiset perinteet eivät kadonneet. Osa yhä käytössä olevista nimistä on peräisin tuhansien vuosien takaa:Ahti,Kauko, Toivo ja Aina ovat keikkuneet annettavien nimien listojen kärjessä aivan viime vuosiin asti.

Lähteenä on käytetty myös Lotta Jalavan ja Ville Elorannan kirjaa Sana sanasta (2021).

Juttu on ilmestynyt alun perin suomen kieltä käsitelleessä HS Teemassa lokakuussa 2021. Lisätietoja Teemasta: HS.fi/teema. "

Aatu S. Hörhkön tyhmentymä...