https://www.shanghairanking.com/news/arwu/2023
 

ShanghaiRanking’s Academic Ranking of World Universities 2023 Press Release

Tuesday, August 15, 2023
From: Shanghai, People's Republic of China

The 2023 Academic Ranking of World Universities (ARWU) is released today by ShanghaiRanking Consultancy. Since 2003, ARWU has been presenting the world's top universities annually based on transparent methodology and objective third-party data. It has been recognized as the precursor of global university rankings and the most trustworthy one. This year, more than 2500 institutions were scrutinized, and the best 1000 universities in the world are published.

Harvard University tops the ranking list for the 21st year, followed by Stanford and MIT. Other Top 10 universities are Cambridge (4th), Berkeley (5th), Princeton (6th), Oxford (7th), Columbia (8th), Caltech (9th), and Chicago (10th).

In Continental Europe, Paris-Saclay University (15th) rises one position and remains the best, followed by ETH Zurich (20th). Among Asian universities, Tsinghua University (22nd) moves up four positions and holds the best place in Asia for the first time. The University of Melbourne (35th) tops of other universities in Oceania for thirteen consecutive years since 2011.

Two Chinese universities make their first appearance in ARWU Top 100, namely Central South University (95th) and Nanjing University (96th). There are 35 universities enter into Top 1000 for the first time.

Top 100 Universities in ARWU 2023
2023 Rank 2022 Rank Institution Country/Region
1 1 Harvard University United States
2 2 Stanford University United States
3 3 Massachusetts Inst Tech (MIT) United States
4 4 University of Cambridge United Kingdom
5 5 University of California, Berkeley United States
6 6 Princeton University United States
7 7 University of Oxford United Kingdom
8 8 Columbia University United States
9 9 California Institute of Technology United States
10 10 University of Chicago United States
11                             11                        Yale University                              United States
12                           12                         Cornell University United States
13                           13                         University of California, Los Angeles United States
14                           15                         University of Pennsylvania United States
15                          16                        Paris-Saclay University France
16                         14                       Johns Hopkins University United States
17                         18                       University College London United Kingdom
18                          20                        University of Washington United States
19                         21                       University of California, San Diego United States
20                         20                       ETH Zurich Switzerland
21                        19                       Univ California - San Francisco United States
22                        26                       Tsinghua University China
23                         23 Imperial College London United Kingdom
24 22 University of Toronto Canada
25 27 Washington University in St. Louis United States
26 28 University of Michigan-Ann Arbor United States
27 24 The University of Tokyo Japan
28 25 New York University United States
29 34 Peking University China
30 30 Northwestern University United States
31 29 Univ North Carolina - Chapel Hill United States
32 39 University of Copenhagen Denmark
33 36 Zhejiang University China
34 31 Duke University United States
35 32 The University of Melbourne Australia
35 33 University of Wisconsin - Madison United States
37 41 Karolinska Institute Sweden
... "


Rahan syöttäminen sellaisenaan ei tee putiikista yliopistoa, kaikkein viimeksi "huipuyliopistoa". Ei myöskään tuollaisten "taikasanojen" hokeminen.
 
 
https://yle.fi/a/74-20045201
 
Tutkimus

Shanghain yliopistovertailun tulokset julki – Helsingin yliopisto pysyi juuri ja juuri sadan parhaan joukossa

Yliopistojen tutkimuksen laatua arvioivalle listalle ylsi yhteensä seitsemän suomalaisyliopistoa.

Anssi Bwalya
15.8. 9:26•Päivitetty 15.8. 9:34
 

Maailman yliopistoja vuosittain vertailevan Academic Ranking of World Universities -listauksen eli niin sanotun Shanghain listan tulokset on julkaistu. Lista vertailee yliopistoja etenkin niiden tutkimuksen kansainvälisen arvostuksen perusteella.

Suomen yliopistoista parhaiten sijoittui Helsingin yliopisto, joka pääsi ainoana suomalaisyliopistona täpärästi sadan parhaan joukkoon sijoituksella 99. Yliopiston sijoitus tippui taas hieman edellisvuodesta, jolloin yliopisto oli listan 92. Helsingin yliopiston sijoitus Shanghain listalla on ollut laskusuunnassa vuodesta 2018 alkaen.

Muista Suomen yliopistoista listalle pääsivät Aalto-yliopisto (301–400), Turun yliopisto (301–400), Tampereen yliopisto (401–500), Oulun yliopisto (401–500), Itä-Suomen yliopisto (501–600) ja Jyväskylän yliopisto (701-800). Tarkan sijoituksen saavat vain listan 99 ensimmäistä yliopistoa.

Shanghain lista vertailee yliopistojen tutkimustyön laatua. Arviointikriteereinä ovat esimerkiksi Nobel-palkintojen ja huippujulkaisuissa ilmestyneiden tutkimusartikkeleiden määrä sekä se, kuinka usein yliopiston tutkimuksiin viitataan tutkimuskirjallisuudessa.

Arvioinnissa painottuvat luonnontieteet sekä insinööri- ja terveysalat. Shanghain listalla ei arvioida perinteisiä humanistisia aloja, kuten filosofiaa, historiaa, kielitieteitä tai kirjallisuutta.

 


Helsinki|Shanghain lista
 
Miksi Helsingin yli­opiston ala­mäki jatkuu? ”Siemen kylvettiin vuonna 2010”
 
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaara Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Jukka Kekkonen ovat eri linjoilla siitä, mikä on syössyt Helsingin yliopiston alamäkeen yliopisto-rankingeissa.
 
Screenshot%202023-08-16%20at%2006-15-54%
 
Professori Anu Wartiovaara ja oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen. Kuva: Joonas Salo, Linda Tammisto / Helsingin yliopisto

[Hauskaa röhvessyöreillänäyttää silti olevan...]
 
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009784907.html
 
Noona Bäckgren HS
15.8. 19:06
Kahdella professorilla on selkeät mutta erilaiset näkemykset siitä, mikä Helsingin yliopistolla tällä hetkellä mättää.
Jokin mättää, sillä tänään julkaistulla yliopistoja pääosin tieteellisten julkaisujen laadun perusteella arvioivalla Shanghain listalla Helsingin yliopiston sijoitus putosi jälleen samalla, kun keskeiset pohjoismaiset verrokit paransivat sijoitustaan.
Helsingin yliopiston sijoitus on tänä vuonna 99. eli se kuuluu enää täpärästi maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Vielä vuosina 2016 ja 2017 sijoitus oli 56.
Lue lisää: Helsingin yli­opiston lasku ranking-listalla jatkui – Näin pohjois­maiset verrokit pärjäsivät
 
 
Screenshot%202023-08-16%20at%2006-43-02%
 
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaara Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Jukka Kekkonen ovat seuranneet Helsingin yliopiston alamäkeä huolestuneina pitkään.
Kekkonen on toiminut aiemmin vuosia myös Helsingin yliopiston hallituksessa sekä esimerkiksi dekaanina ja rikos- ja prosessioikeuden laitoksen johtajana.
 
He ovat valmiita pitämään palopuheet siitä, mitä Helsingin yliopistolla pitäisi tehdä heti tilanteen korjaamiseksi.

 

Anu Wartiovaara: ”Nuoret huippututkijat karkaavat ulkomaille niin kauan kuin meillä ei ole tarjota heille kunnollisia urapolkuja”
 
Anu Wartiovaara on molekyylilääketieteen akatemiaprofessori Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kuva: Joonas Salo
 
”Entinen oppilaani ja tutkimusryhmäni jäsen valittiin juuri apulaisprofessoriksi Kalifornian Berkeleyn yliopistoon. Kyseessä on kilpailtu paikka – kyseinen yliopisto on Shanghain listalla maailman viidenneksi paras. Tämä oppilas teki menestyksekkään nuoren tutkijan uran Kaliforniassa ja sanoi, ettei hän yksinkertaisesti uskaltanut palata Suomeen, sillä tutkimusrahoituksesta ei ole mitään varmuutta.
 
Jos Helsingin yliopistolla halutaan katkaista vuosia jatkunut alamäki ranking-sijoituksissa, pitäisi panostaa nuoriin tutkijoihin ihan eri tasolla kuin mitä nyt tehdään.
 
Tällä hetkellä Helsingin yliopiston strategiassa haluamme kuulua Pohjoismaiden parhaiden yliopistojen joukkoon ja jatkaa kansainvälistymistä, mutta se vaatii konkreettisia tekoja.
Tutkimusrahoitus vähenee jatkuvasti ja kansainvälinen kilpailu kovenee. Erittäin lahjakkaat nuoret tutkijat lähtevät tai jäävät ulkomaille, kun heille ei ole tarjota kunnollisia urapolkuja.
Urapolku eli englanniksi tenure track tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että meillä olisi Helsingin yliopistolla selkeä säännöllinen haku kansainvälisesti näkyvistä ja houkuttelevista tutkijan paikoista, ja osa niihin valituista arvioitaisiin jatkoon tietyn vuosimäärän jälkeen. Ihan ylipäätään tutkijan paikkoja tarvitaan.
 
Monissa maissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Englannissa on yliopistoilla näkyvissä nuorten lahjakkaiden tutkijoiden urapolku. Jos sille pääsee, voi saada ’aloituspaketin’: käytännössä tämä on rahaa, joilla tutkijat voivat koota itselleen tutkimusryhmän. Helsingin yliopistolla tällaista tapahtuu vain silloin tällöin.
 
Lisäksi pitäisi varmistaa, että kun tietty projekti loppuu, sen jälkeenkin olisi tarjolla jotain eikä tutkija putoa tyhjän päälle.
 
Pitää myös ymmärtää, mikä juuri Helsingin yliopistolla voisi vedota kansainvälisiin huippututkijoihin. Huippututkimuksen keskittymät ovat tällaisia vetovoimatekijöitä: meiltä löytyy esimerkiksi merkittäviä syöpä- tai ikääntymisbiologian keskittymiä ja kansainvälisesti menestyneitä ja nimekkäitä tutkijoita. Sillä on todella suuri houkutusvaikutus myös kansainvälisesti.
Teen vertauksen elokuvamaailmasta: ei Suomi itsessään ole kiinnostava elokuvamaa. Mutta jos palkitut ohjaajat Juho Kuosmanen tai Aki Kaurismäki tekevät jotain, se kiinnostaa ulkomailla asti.
Minusta kaikki palaa lopulta rahaan. Helsingin yliopiston menestys rankingeissa juontaa 1990-luvun laman jälkeen tehtyihin suuriin bioteknologiainvestointeihin. Kotimainen lääke- ja biotieteiden tutkimus saavutti pikku hiljaa kansainvälisen eturintaman, mikä taas houkutteli ulkomaisia lahjakkuuksia Suomeen. Sitten tulivat koulutusleikkaukset ja yliopistoindeksin jäädytykset.
Seuraukset ovat näkyvissä. Sekä tason nousu että lasku tapahtuvat hitaasti.
Teen jatkuvasti työtä nuorten opiskelijoiden kanssa, joilla on palava into tehdä tutkimusta ja paljon potentiaalia. Meille on tulijoita kansainvälisestikin, ja saamme pidettyä parhaat Suomessa, kunhan vain korjaamme ilmiselvät ongelmat.
 
Lisää panostuksia nuoriin tutkijoihin, lisää rahaa perustutkimuksen tekoon. Tämä on täysin toteutettavissa, jos tahtoa on. Kyse on valinnoista ja tieteen tulevaisuudesta Suomessa.”

 

Jukka Kekkonen: ”Alamäen siemen kylvettiin vuoden 2010 yliopistouudistuksessa”
 
Jukka Kekkonen on roomalaisen oikeuden emeritusprofessori ja aktiivinen yliopistoihminen. Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto
 
”Leikkaukset ovat tärkeä osasyy Helsingin yliopiston alamäkeen ranking-listoilla, mutta kaikki ei ole kiinni rahasta.
Nykyisen alamäen siemen kylvettiin vuoden 2010 yliopistolain uudistuksessa. Se vei yliopistoilta demokratian ja sitä myötä romutti yhteisöllisyyttä ja heikensi työhyvinvointia.
 
Helsingin yliopiston hallintojärjestelmä on muuttunut sellaiseksi, että yhteisön jäsenten mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet. Ylipäätään hallinnolliset tehtävät ovat paisuneet ja hallinnolla on aivan suhteettomasti valtaa, joka ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla yliopistolaisia. Ennen johtajat olivat vastuussa henkilöstölle, mutta nyt johtajat ovat vastuussa vain ylemmälle johdolle. Kriittisiä ääniä ja kyseenalaistamista siedetään huonosti.
 
Hallinnossa kaikki tehtävät on pilkottu pieniin osiin, eikä vasen käsi tiedä mitä oikea tekee.
Nykyinen hallintomalli on hyvin hierarkkinen: rehtori ja dekaanit päättävät kaikesta. Laitokset on lakkautettu. Henkilöstön ääni ei enää kuulu, ja se näkyy. Jopa ollessani Helsingin yliopiston hallituksessa koin vaikeaksi puolustaa henkilöstön etua, sillä hallituksessa yliopiston ulkoiset jäsenet peesasivat rehtoria – usein yhteisön jäsenten toiveiden vastaisesti.
 
Helsingin yliopiston alamäestä puhuttaessa ei silti voi ohittaa vuoden 2016 koulutusleikkauksia. Niiden vuoksi yliopistolta irtisanottiin suuri määrä hyviä tutkijoita sekä avustavaa henkilökuntaa. Tilanne on nykyisin sellainen, että professoritason ihmiset tekevät aivan valtavan määrän töitä, jotka ennen hoiti esimerkiksi toimistosihteeri.
 
Jatkuva uusien IT-järjestelmien opettelu ja uuvuttava raportointi syövät työaikaa aivan turhaan.
Nyt olisi erittäin tärkeää palata perusasioihin: opetuksen ja tutkimuksen mahdollisimman hyvään hoitamiseen sekä näihin liittyvien tukitoimien laadun parantamiseen. Keskityksen sijaan tarvitsemme hajautusta!
 
Tutkijoiden ja opettajien pitäisi pystyä käyttämään mahdollisimman suuri osa työajastaan varsinaisen työtehtävänsä hoitamiseen, ei hallinnollisiin sivutöihin.”