Sen perussanomana oli se, että median toimintaa ei saa epäillä tai kyseenalaistaa.

Kyseisen artikkelin hullunkurisin kehäpäätelmä oli seuraava:

”Valitessaan median vihollisekseen poliittinen liike päätyy haastamaan myös vallitsevan yhteisen käsityksen todellisuudesta, joka muotoutuu pitkälti juuri median kautta”.

(https://www.hs.fi/paivanlehti/15082023/art-2000009782952.html).

En tiedä kuka sen on kirjoittanut mutta se muistuttaa V.I. Leninin julistusta vuodelta 1913.

” Marxin oppi on kaikkivoipa, sillä se on oikea. Se on täydellinen ja johdonmukainen, se antaa ihmisille eheän maailmankatsomuksen…”.

[HM: Lenin kirjoitti siis todellisuudessa:

" Marxin oppi on voitokasta, sillä se on totta. Se on kattavaa ja johdonmukaista, se antaa ihmisille eheän maailmankatsomuksen, joka ei sovi yhteen minkään taikauskon, taantumuksen tai porvarillisen sorron suojelun kanssa. ... "

Tämä on kirjoitettu 1913 ennen I maailmansotaa ja ennen lopullista jakoa kommunisteihin sosialidemokraatteihin. Tuolloin vallitseva poliittinen jako kansainvälisessä työväenliikkeessä oli sodanvastustajiin (bolshevikit, kautskylaiset, Bund jne.) ja kansallisen imperialimin myötäilijöihin (Eduard Bernstein, Alexandre Millerand, Gustav Noske jne.).

Leninin teksti ei ole lainkaan normatiivista eikä se kiellä arvostelemasta konkreettisia marxilaisia kantoja. Yksikään noista puolueista ei tuolloin ollut hallitusvastuussa eikä tietääkseni myöskään minkään kapinan johdossa.

Pitää olla jonkin TODELLA EKSENTRISEN  JA UFOLOGISEN kolmannen ideologian tunnustaja nähdäkseen yhtäänmitään "yhteistä" Leninin vuoden 1913 toteamuksessa marxismin asemasta silloisessa ideologisessa taistelussa ja Hesarin hölynpölytoimittajien hörönlörötyksessä heidän kuvitteellisesta ("taktisista syistä"..) "loukaamattomasta asemastaan" NATO:n russofobisen totuideologian ylipappeona Suomessa.]

AL: " Hesarin dingeli-dong-logiikkaa

Kerrataanpa.

HS:n mukaan yhteinen käsitys todellisuudesta tulee median kautta ja siksi sitä ei saa kiistää.

Käsitys tosiolevaisuudesta ja maailmasta syntyy näin mediasta ja sen antamasta tulkinnasta. Itse ulkomaailma – ts. se mikä on oikeasti olemassa – on siten toissijainen todellisuuden muotoutumisessa.

Hullunkurista eikö olekin?

Kirjoittaessaan tällaista suuruudenhullua höpinää Hesari astuu aplodien saattamana samaan riviin kahden raakalaismaisen ja totalitaarisen järjestelmän – katolisen kirkon ja NKP:n edustaman dialektisen materialismin kanssa.

Molemmissa järjestelmissä todellisuus voidaan ymmärtää oikein vain oman viitekehyksen ja oman ideologian kautta.

Näissä molemmissa omahyväisen hybriksen ja gradiositeetin kyllästämissä ismeissä vallitsi / vallitsee vakaana usko siihen, että maailma voidaan ymmärtää oikein vain a) jos paavi on ilmaissut totuuden ”ex cathedra” tai että että b) NKP:n keskuskomitea on todennut asiasta niin. "

[RK: "Venäjän-professori" ei taaskaan tiedä Neuvostoliitosta kuin nimen: Puolue ei "päättänyt tieteestä" vaan Tiedeakatemia. Tiedeakatemia ja sen tietosanakirja Sovjetskaja entsiklopedija antoivat tieteellisille termeille oletusarvot, joita ei tarvinnut erikseen perustella, kun niitä käytti tieteessä. Niiden kritisointi tieteellisin menetlmin oli luonnollisesti sallittua. Mutta  muuta kritiikkiä, esimerkiksi uskonnollista tai kaunokirjallista, ei noteerattu ainakaan tieteenä. Myös tämä vuoden 1972 Marxilais-leniniläisen filosofian perusteet, joka korvasi aiheesta ensimmäisen yleisesityksen O. W. Kuusisen Marxismin perusteet, oli Tireakatemian julkaisu. Siinä ei siis kuitenkaan mainita käsitetltävää Leninin artikkelia marxismin kolmesta perusosasta lähteenä eikä siteerata sitä.]
 
AL: " Molemmilla oli ja on varsin kattavat käsitykset aina seksuaalietiikasta politiikkaan saakka.

Molemmat yleensä yhtä väärässä.

[RK: "Tuomio" tuli yhtään ainokaista esimerkikksiä mainitsematta dialektisen materialismin, esimerkiksi juuri Sovjetskaja Entsiklopedijan tai marxilais-leniniläisen fiolofian perusteiden kohdalla, vaikka näissä on otettu kantaa kaikkeen mahdolliseen maan ja taivaan välillä.

Luukkanen syyllistyy itse tasan samanlaiseen tyhjänlörötykseen kuin Hesarinkin hölynpöllärit.]

AL: " Katolinen kirkko omaksui erehtymättömyyden vuonna 1870

Katolinen kirkko omaksui paavillisen infallibiliteetti-opin vuosina 1869-1870 pidetyssä Vatikaanin kirkolliskokouksessa. Mukana oli 747 kirkkoruhtinasta, prelaattia, kardinaalia ja paavillista dignitaaria. Röyhkeimmin ja menestyksellisimmin paavin erehtymättömyyttä ajoi englantilainen kardinaali Henry Edward Manning, joka sai armottomasta ja tosiasioiden vastaisesta junttauksestaan notoorisen arvonimen ”Il diavolo concilio”.

Kun vastaanpanevat piispat kyllästyivät painostukseen, niin päätös saatiin runnottua läpi heinäkuun 18 päivänä vuonna 1870.

Tällöin Vaticanum julisti Jumalan ilmoittamana totuutena, että kun Rooman piispa l. paavi puhuu ”ex cathedra” ts. kun hän puhuu virkansa puolesta opinasioista niin hän on aina ja on ollut aina erehtymätön.

Vatikaani määräsi myös, että jos historialliset tosiasiat puhuvat dogmia vastaan niin sen pahempi tosiasioille.

NKP:n käsitys siitä, jos tosiasiat häiritsevät – ”hiipivä skitsofrenia”

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen käsitys totuudesta oli samantyyppinen. Se mitä puolue halusi oli totta ja tosiasioiden piti taipua opillisen puhtauden edessä. Ne, jotka ajattelivat toisin eivät siten olleet vain dissidenttejä vaan myös mielisairaita.

Tämä johtikin siihen, että toisin ajattelijoita sijoitettiin ”psihbolnitsoihin” – mielisairaaloihin. Diagnoosina oli hiipivä skitsofrenia -вялотекущая шизофрения. Neuvostopsykiatrien mukaan toisinajattelija kärsi seuraavista oireista: ”…muutokset alkuperäiseen persoonallisuuteen ovat ristiriitaisia. Potilaalla havaitaan optimismia, vilkasta toimintaa, aktiivista osallistumista entisen passiivisuuden asemesta, taistelua oikeudesta uuteen elämään…”  

Kun ihminen oli sairas piti häntä lääkitä. Neuvostopsykiatrit pumppasivatkin näihin ihmisparkoihin psyykelääkkeitään. "

[RK: Hewowwittua. Valeprofessori ei tiedä yhtään mitään, mitä suoltaa.

Hidas (вялотекущая [vjalotekushtshsja] = hitaasti etenevä, sluggish = "etanamainen"), "hiipivä" skitsofrenia oli ennen kaikkea työelämää palveleva diagnoosi,joka tarkoitti, että psyykkisesti ongelmainen pystyy tavallisiin työtehtäviin, mutta ei ole sovelias vaativiin johto- eikä luottamustehtäviin. Ainakaan mitään potilaan tahdon vastaista lääkitystä siihen diagnoosiin ei käytetty, niille oli ihan muut diagnoosit. Näiden välillä oli vielä sellainen potilasryhmä, joka erosi aikaisemmasta työelämästä ja siirtyi Invalidiliiton räätälöityihin suojatyötehtäviin.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/schizophrenia

" ... Studies of higher nervous activity in schizophrenics show the presence of protective inhibition (in the form of hypnotic phases) and foci of sluggish excitation. Electroencephalography and quantitative analysis are used in order to determine the abnormalities in the brain’s electrical activity that are characteristic of schizophrenia. Biological and biochemical studies have shown that immunological and other changes take place and that such changes vary with the form of schizophrenia. Neurochemical data indicate that in schizophrenia the metabolism of biogenic amines and enzymes is impaired. According to some investigators, the histological changes that occur in schizophrenia involve injury to the cerebral cortex; according to others, injury to the subcortical region.
... "

Bipolaarista häiritä nimitettiin "periodiseksi skitsofreniaksi". Jotkut muut neurologiset häiriöt kute epilepsia pidettiin näistä tiukasti erillään.

Tietysti jos jollakulla pomolla diagnosoitiin tällainen, se oli luultavasti paha juttu hänelle. Mutta tavalliselle kansalaiselle siitä saattoi olla enemmän hyötyä kuin haittaa.

On täysin älytöntä, että NIMENOMAAN TÄMÄ olisi "luotu" joksikin "toisinajattelijoiden hiljaiseksilääkitysdiagnoosiksi".

AL: " Hesari – jätä se tilaaminen ihan intellektuaalisen hygienian takia!   

Olen tässä kesän aikana pohdiskellut sitä tyrmäävän oikeaoppisuuden ja hybriksen määrää, joka HS:n toimituksessa pörhistelee. Edellämainittu pääkirjoitus oli siitä hyvänä todisteena.

Olen myös tutkinut heidän opillisia saavutuksiaan. Keposta on. Tasasta on. Tosin onhan siellä maistereita, joukossa on myös kovasti ”melkein maistereita”. Jotkut näppäriä kirjoittajia, toiset eivät.

Siellä on epäilemättä sangen kova halu intellektuaalisiin avauksiin mutta tämä tyhjänjauhaminen kertoo siitä, että ei kertakaikkiaan ole niitä palikoita, joilla tehdään itsereflektiota.

Дорогой небесный Саша! Kyllä se on niin, että ihmisillä on oikeus kritisoida mediaa ja myös Hesaria.

Se liittyy jokaisen ihmisen luovuttamattomaan oikeuteen – intellektuaaliseen vapauteen. Ajatus on vapaa.

Todellisuuden ymmärtäminen ei vaadi Hesarin tilaamista.

Kyseessä on heuristinen havainto, joka muuten on leviämässä tässä meidän Suomessamme.

Arto Luukkanen "

RK: Helsingin "yliopistossa" on myös vähän saatanan perkeleesti tota haistapaskantiedettä...