Arkkis

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18798

"Ette (Eeva Kilpi) ole ainoa suomalainen,joka on maailmalla nostettu mukaan Nobel-veikkauksiin,Aivotutkija (joka sanoo,että "emme tiedä,miten aivot toimivat",A.) TTK:n (ai minkä???) professori ja Yhdyvaltain kansallisen tiedeakatemian (USA:ssa ei ole valtakunnallista tiedeakaremiaa, se on vain nimi. Minutkin on kerran "kutsuttu" "New Yorkin Tiedeakatemian" jäseneksi, vaimo katsoi pari päivää "uusin silmin" (kun hä oli nimittäin sen kuoren omin lupinensa aukaissut), mutta jouduin sitten pudottamaan Maan pinnalle, että siihen kuuluu Rauni-Leena Luukanenkin, ja jätin muistaakseni 50 € jäsenmaksun maksamatta, vaikka sillä olisi saanut lehtiäkin, halvalla) jäsen Riitta Hari oli jo vuosi sitten eturivin ehdokas lääketieteen Nobelin saajaksi. "

Näin siis IL.

Nyt katsotaan onko Ruotsin(kin) akatemia haistapaskantiedeaktemia.

Jos tämä "ihmisolemusriita" menee pyssyillä ratkaistavaksi kuten II maailmansodas-sa, niin USA on siellä toisella puolella (kuin Hari) ja rintamat ovat tasan samat kuin II maailmasodassakin. Ja tuloskin on sama.

post861014.html?hilit=%20R%20Douglas%20Fields%20#p861014

http://human-brain.org/evolpsy2.html

http://human-brain.org/myths.html

" 6. The 'intelligent-neuron' misconception

In many cases, the discussion about neurons is done in terms that imply that the neurons are kind of intelligent entities. For example, researchers would say that a neuron is 'interested' in specific stimuli,or that it 'codes' a specific concept. Obviously, since all that neurons do is to send a signal down their axons once they have got enough activation (weighted by the strenth of their connections, and taken as negative for inhibitory neurons) through their dendrites, these statements cannot be literally true.

An expample taken from the abstract of a typical article(Robert O. Duncan, Thomas D. Albright, and Gene R. Stoner, The Journal of Neuroscience, August 1, 2000, 20(15):5885–5897) on the net:

These neurons thus use contextual depth-ordering information to achieve a representation of the visual scene consistent with perceptual experience.

Obviously, the neurons cannot be "using" anything. They are activated by other neurons, in a way that is ultimately dependent on the depth-ordering information.

In most (or even all) cases, the researchers actually understand this point. If pressed about it, they would assert that they use these terms in a metaphorical way, or a similar explanation. However, this understanding seems in many cases not to have an effect of the way they think.

For example, a neuron that is 'interested' in a stimulus (i.e. becomes active when the stimulus is presented), does this because its inputs are from neurons that, on ave-rage, tend to become active when the stimulus is presented.Thus,to understand how the stimulus is processed, it is essential to understand how the connectivity of the neuron has been specified. However, researchers feel free to ignore the connectivity, and take the response of the neuron as if it is an intrinsic property, not only in their language, but also in their lines of research.

It is fair to say that investigating the connectivity of neurons in the brain, especially in higher level animals, is extremely difficult. However, without understanding the connectivity we cannot understand how the brain works. Thus the 'intelligent-neuron' misconception allows researchers to avoid the most important (and most difficult) line of research in these animals (which include us).

The other side of the question of how a neuron knows when to be active is how this information is affecting the rest of the system. Again, in reality this boils down to the question of connectivity, and researchers ignore it. Instead, they use meaningless terms, like saying that the neuron 'codes' the information, and that the information 'is made available to' or 'being accessed by' other parts of the brain. These terms has no relation to neurons, and are therefore another set of 'hyper-free' variables, which can be used to plug any hole in any theory.

In effect, all the current models of human thinking are supported by this mis-concep-tion, because once the connectivity of neurons is considered, it is clear that none of these models is compatible with the stochastic connectivity in the cortex.

The idea of 'grandmother cell' (by Barlow) is a direct result of this error. When consi-dering the connectivity of a single cell, and its effects on the system, it is clear that a single cell cannot code for a concept. However, when ignoring the connectivity of the neuron, the idea does not seem as stupid as it is.

Here (Tarr and Gauthier, 2000, Nature Neuroscience, Vol 3, No 8, p.763-769) is a ty-pical example of ignoring connectivity. The article is quite reasonable,but it succeeds to spend more than 5 pages of discussion of the FFA without a single mention of connections of neurons or any related word (connection, connectivity, synapse, axon, dendrite, projection etc.).

Another example is this review(doi), which discusses networks on real cortical neu-rons grown ex vivo. The actual patterns of connectivity that are formed (as opposed to statistics) are not discusssed at all, because the authors take it as obvious that it is random, and they don't remark on any difference in this respect between the ex vivo network and the one in the brain, because they also take it as granted that the pattern is random in the brain as well. However, a reader that does not already know that it is random in the brain can figure it out from the review only if he is very alert, and notice that the authors refer to their networks as random, but do not think that this point worth discussing. Note that as far as the authors are concerned, they are just ignoring an uninteresting point. They don't realize that for most of their readers this is not an obvious point.

Here is a good example of the kind of errors that the intelligent-neuron misconception causes. It says:

In addition to figuring out how quickly brains can rewire themselves and accommo-date new categories, he [Earl Miller] wants to find out whether the same neurons represent the same categories in different brains.

Obviously, the stochastic connectivity in the cortex rules this out,but Earl Miller hasn't worked it out. Since he obviously knows that the connectivity varies randomly between individuals, it must be because he didn't yet consider the implications.

The language that neuroscientists use confuses them, but it confuses other people even more. I suspect that most of people outside neuroscience believe that a neuron that is "interested in some stimulus" is really specialized in some way to detect this stimulus, rather than being connected to group of neurons that on average are more active when the stimulus is present.

[20 Jan 2002] Here are some extended discussions of examples of the error.

7. Coding by Correlation of firing

Sometimes researchers suggest that some information can be coded by correlation between firing of neurons. For time scales of tens of milliseconds, it is obvious that neurons have to fire at the right time relative to the firing of other neurons. Hence the question is whether there is information in correlation of shorter time scales, around millisecond or less.

First thing to realize is that for the correlation to be useful, in the way it is normally theorized to be used,it must be propagated in the cortex. By propagation I mean that activity in part of the cortex causes neurons in different parts of the cortex to fire in synchrony. For example, if in vision correlation is used to bind attributes of the same objects in different modules,than all the neurons in these modules which process the attributes of this object has to fire in synchrony. This must be because the cause of their firing (not necessarily directly) is the same activity in the primary visual cortex, which means that the synchronous activity has been propagated from the primary visual cortex to each of these modules.

The problem with this is that when exactly a neuron in the cortex fires is determined by input from a large number of other neurons. Even if some group of these fire in total synchrony, they cannot stop the neuron from firing between their signals, and they cannot cause the neuron to fire in the dead time, which is around a millisecond. Thus to impose a pattern of firing on neuron, the group that fire in synchrony must also include a group of inhibitory neurons, firing in the gaps between the firing of the activating neurons. The stochasticity of the connections in the cortex rules this out.

Hence a minority of the inputs to a neuron cannot impose a pattern of firing in the millisecond time scale. To impose such a pattern a majority of the input to the neuron must be synchronized. Because of the stochasticity of connection in the cortex, that can happen only if the majority of the neurons in the area of the neuron fire in syn-chrony. This means that there is only one temporal pattern of activity in the region of the neuron, so the temporal pattern does not carry any useful information (because it cannot be used to distinguish between neurons which process information from dif-ferent sources). Thus a neuron in the cortex can never be forced to an exact tempo-ral pattern of activity in the millisecond time scale which actually carries any useful information.

Since a neuron cannot be forced to an exact temporal pattern that carries informa-tion, any such information carrying temporal pattern will get corrupted any time it passed on from one group of neurons to another. Therefore, it cannot be propagated in the cortex. Without propagation in the cortex, the temporal pattern cannot be used for data processing in the cortex.

Note that this does not mean that neurons in the cortex cannot be synchronized. This, however, does not give a way of using temporal patterns (in the millisecond range) to transfer information inside the cortex. Neurons that fire in synchrony do have a different effect than the same neurons firing asynchronously (they will in-crease more the probability of firing of the neurons that receive input from them), but the synchronous activity is not propagated. It is possible that such synchronous acti-vity is used effectively as a filter.For example,it is possible that only when the activity in some region (e.g. V1) becomes synchronous it succeeds to activate neurons in other areas (e.g. higher visual areas), thus filtering out noise. However, in this case the only information that is transferred in the synchronous activity is that the pattern of activity is real.

The massive `evidence` that currently exists for the role of synchronization is all about showing that there is synchronization in the cortex, but there is nothing in this evidence about the functional significance of this synchronization.Researchers simp-ly assume that if they show synchronization in the cortex, they have showed that it is used in the computation in the cortex (typical example: J. Fell et al, Brain Research Reviews, 42 (2003) 265-72) . A further twist is a recent article in nature, which tries to show that binding inside the cortex is done using synchrony by showing that hu-mans are sensitive to synchrony in the visual input. This is based on the assumption that if humans are sensitive to X (synchrony in this case), it shows that X is used inside the brain. This assumption is obviously nonsense (to see that, replace X by 'light'). That researchers take this `evidence` seriously is an example of the conclusion-validation error (see in Reasoning errors).

The major mistake of the researchers that advance this idea seems to be that they do not consider the connectivity that is required to generate correlational firing. Other researchers simply do not think enough about it. Crick, for example, discusses this idea on P.211, and there he suggests a temporal pattern with gaps of 100 millise-conds between sets of fast spikes. Obviously, that is far too slow, as the brain must be able to progress on with processing must faster than that. Some researchers pos-tulate that the correlation detection neurons get their input through some filter that somehow compensate for the dispersion of the signal, without considering how this filter can be implemented, and how does it know how much to compensate.

Here (PNAS | June 10, 2003 | vol. 100 | no. 12 | 7348-7353) is a typical paper sho-wing how research into correlation proceeds. It contains a reasonably sound discus-sion, but of the wrong question: how easy would it be for somebody recording spikes of neurons to deduce anything from them about the stimuli (using or ignoring corre-lations). The intesresting question is what effect these spikes actually have on the brain itself (i.e.on the activity of other neurons),and on this question their idea cannot tell us anything. We need to know the connectivity for that.

Here is a book chapter (The Handbook of Brain Theory and Neural Networks, Se-cond edition, (M.A.Arbib, Ed.), 2003, pp. 1136-1143) by one of the leading "theorists" of synchronization, where the question of propagation is simply totally ignored.

Here is another typical article (Gross et al, PNAS , August 31, 2004 , vol. 101 , no. 35 , 13050-13055). They say in the abstract:

Our results reveal that communication within the fronto-parieto-temporal attentional network proceeds via transient long-range phase synchronization in the beta band.

And in the discussion they say (p. 13054):

Having ruled out these alternative accounts, we conclude that the visual-attentional network does indeed communicate by neural phase synchronization in the beta band, in the particular experiment paradigm under consideration.

But at no point in their paper do they show any evidence for communication. All they show is correlation between synchronization and behaviour,and apparently they take it for granted that this means that the synchronization is used for communication.

This case is specially ridiculous,because of the way they write "communicate by neural phase synchronization". What does that mean, in terms of neural activity? Maybe they mean that neurons firing in phase in one region cause firing in phase in other regions, but in this case it is even clearer that their data does not show it.

This article (Brecht, Singer and Engel, Amplitude and Direction of Saccadic Eye Movements Depend on the Synchronicity of Collicular Population Activity, J Neuro-physiol 92: 424-432, 2004.) is another ridiculous effort to establish the important of synchronicity. In the title they talk about "Synchronicity of Collicular Population Acti-vity", but the synchronicity is beteween the artificial stimulations that they themselves drive into the superior colliculus, rather than any activity that arise naturally.

Their argument is that their result shows that something is sensitive to the synchroni-city, but that isn't the point. Neural systems certainly respond differently to different temporal combinations of inputs. The important question is whether they then "code" any information in synchronicity, and this article shows us nothing about this question.

An extreme example is Edelman's models, e.g. in this article (Seth et al, Cerebral Cortex 2004 14(11):1185-1199; full text). To make their model work, they give each unit a phase. That makes sense only if it is assumed that all the units oscillate in the same frequency, which is clearly nonsense for actual brains. In addition,their compu- tation, (cosine to the power 10) means that each unit has in effect a sharp peak of 'activity' (effect on other units), and close to 0 activity most of the cycle, which is also unrealistic (see their figure 3, top line, middle and right).

On top of it, the way that the phase of each unit is calculated from its input is very unrealistic. In real neural system, even if the inputs oscillate in the same frequency, if they are in different phase they are not going to generate activity that oscillate in the same frequency. In each cycle, the target unit will have several peaks corresponding the different peaks of the input units,so the result will be broad activity.. In the model, they get over it by effectively ignoring activity that is far in its phase from the new phase of the target unit, which is completely artificial mechanism. Thus they force their system to use 'correlations', i.e. matching phases, by making totally unrealistic system that is designed to include oscillation in fixed freuqnecy implicitly, and to be good at propagating phases.

The authors seem not to realize how unrealistic their model of activity passing is,and don't bother to discuss the question at all. Apparently they kind of realize that their model is specially good for synchronicity, because they say at the end of page 1189:

We found that this neuronal unit model facilitates the emergence of synchronously active neuronal circuits....

But they (and the reviewers and editor) seem to fail to realize that this invalidates the usefulness of the model for learning anything about the brain. "

23. 'Mirror Neurons'

This is a new fad. 'Mirror neurons' are neurons with raised activity both when the in-dividual perform some motor activity and when the individual watches another indivi-dual perform similar motor activity. These neurons were found in monkey brains.

The name 'Mirror neurons' is very misleading, because the term 'Mirror' is normally associated with exact and detailed reflection.

There is nothing exact or detailed or anything to do with reflection about 'Mirror Neurons'.

The name also serve to give the impression that these neurons have some other identifying characteristics, an impression which some researchers try to promote, apparently successfully.

'Mirror neurons', at least at the moment, can only identified by measuring the activity of many neurons in the cortex (of a monkey), until you find some neurons that behave according to the definition.

There are no known other characteristics specific to these neurons. In addition, these neurons are not the same between individual animals.

Once we look at the actual observations, there is nothing really interesting.

They are compatible with any theory that postulates that thinking about some con-cept involves activity of some neurons (in other words, all current scientific theories), plus the assumption that the monkey is intelligent enough to recognize the similarity between his body and other animals (including humans) bodies and hence to have concepts like 'hand movement'.

(Tähän huomautan neurokemisti Yehouda Harpazillekin, että apina ei tarvitse ole-mukseltaan SYMBOLIRAKENTEISIA käsitteitä tuollaisten kädenheilautusten miel-tämiseen, koska se voi havainnoida sekä omia että naapureiden kädenheilautuksia, ja ensin mainittujen kautta vielä ehdolistaa nämä yhteen niihin liittyvien tyypillisten sisäisten tuntemusten kanssa, A.)

The 'mirror neurons' simply are (probably small) part of the neurons that are active when the monkey think about this concept. The existence of these neurons does not tell us if the concepts are learned or not, though the fact that they are not the same place in different monkeys suggests that they are learned.

That did not prevent some researchers to regard 'Mirror Neurons' as fundamental feature, and to use them as 'supportive evidence' for all kind of theories. E.g. Rama-chandran (see my comments) claims to believe that they are as important as DNA.

Apart from plain wishful thinking, "mirror neurons" are also an instance of the "intelli-gent-neuron" misconception, because people attribute to them capabilities without thinking how can they do it.

[20 May 2005] The latest Science has a very uncritical "News focus" article about mirror neurons (Miller, Science 13 May 2005: V.8 945-947). It stands out that the question of how these neurons know when to fire is not mentioned at all in this dis-cussion. Obviously, the question wether what is seen is the natural result of learning in network of real neurons is not discussed at all either. "

Nimen omaan tuosta viimeksi mainitusta sen sijaan eskustelee R. Douglas Fields, Kennedyn klaanin aivotutkimuslaitoksen NIC:n johtaja Barrack Obaman neuvonantajapiiristä...

"Pielisoluille" oletetut "erikoiskapasiteetit on MIJARDI KERTAA VAIKEAMPI SELITTÄÄ YKSITTÄIILLE SOLUILLE KUIN KOKO AIVOILLE!

"Valinta" on tieteessä "poliitikkojen" ainoastaan ja vain siinä suhteessa, MITEN OBJEKTIIVINEN TIEDE VOITTAA HAISTAPASKANTIETEEN.

Jos tiede todella olisi "pelkkää politiikkaa", poliitikot olisivat kautta aikojen tehneet sen itse, "onnistuneesti"...

Tanttarallaa,
hour....

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/demokratiaa-kiinaan-t40800.html?start=5

***

Arkkis koostuu RJK:n peilisoluista..

Tyyppi rakastaa keskutella omistya mielipiteistään ittensä kanssa?

Ihan asiasta.. miten vakavasti peilisoluista puhutaan? Onko vaarana se että kaikki muut on niin seinätyhmiä etteivät millään voi käyttää jotakin käsitteitä apuvälineinä paremman puutteessa ymmärtäen että kokonaisuudessa voi olla monia siihen vai-kuttavia tekijöitä? Tai että asioita yhä tutkitaan eikä kukaan ole kirjoittamassa mitään "raamattua" peilisoluista kuin muustakaan, jne.

Meemikin on tavallaan harhaanjohtava määritelmä. Kromosomeihin sitoutuu infoa. Esmes pikkuvauvalla on kyky tarttua kiinni ja roikkua, vedessä kyky saada "sieraimet kiinni" niin ettei mee vettä henkeen jne. Vaistovaraista. Loppujenlopuksi ihmisellä on koko ikänsä toiminnassa autonominen hermostonsa ja sen aiheuttama reagointi joka on sitä "vaistonvaraista".

Vain usein toistuneet tavat ja käytökset on "opittuja" mallioppimisen kautta. Kyse on kyllä ehdollistumisesta johonkin mutta ei se ristiritaista ole jos puhutaan että prosessissa on mukana soluja joilla on kyky "peilata". Niinkin kun on että jos malit muuttuu, jos ihminen oppii uusia malleja niin vanhoista voidaan luopua, poisoppia. Ehdollistuminen ei ole ikuista ja sitä säätelee joku mekanismi.

Peilisolu.

***

kabus

Arkkis

kabus

Ihan OT-kysymys Arkkikselle. Kumman artikkelin luit ensin? Peilisoluja vastustavan vai myöntävän artikkelin?

Luin ensimmäiseksi Riitta Harin esityksen "Luonnonfilosofisessa seurassa" ja putosin tuoliltani. Seuraavaksi näin jonkun Avikaisen väitökirjan. Niitä kerkiksi muistaakseni kolme tulla n. v. 2004 - 2005 ennen kuin loppui.

Eli onko ne myöntäviä vai vastustavia?

Ne olivat kyseisen aivopierun esittely julkisuudessa mukamas "tietellisenä käsitteenä ihmistä koskien". (Apinalle oli esitelty ennenkin. Erään parmalaisen hra Rizzolattin tulokset eivät ole julkisia, eikä niitä ole pystytty toistamaan. Mutta sehän ei näytä tohellusta haittaavan...

***

-:)lauri

Arkkis

"Peilisoluteoria" on väärä ja sen lisäksi järjetön ja edelleen sadan vuoden mil-jardiin kertaan tarkistetun kokeellisen tradition vastainen neurofysilologian alan pseudoteoria, jonka "lääketieteellinen soveltaminen" rinnastuu juridisesti jatket-tuun murhaan. Entisessä Neuvostoliitossa siitä olisi härkäpäisesti kiinnipidetty-nä vaikkapa professorin toimesta voinut tulla kuolemantuomio (tieteellisestä tuholaisuudesta): se olisi ollut LINJASSA sen kanssa mihin rikokseen se rinnastuu.

Tietääkseni psykopatia johtuu juuri peilisolujen (tai vastaavan järjestelmän) puutteesta.

"Peilisoluja" ei ole eikä voi olla olemassa Pavlovin/Fieldsin ehdollistumismekanismin puitteissa.

 

Ilman peilisoluja, me kun emme oppisi samaistumaan toisten ihmisten emootioihin.

Me teemme niistä automatisoituneita johtopäätöksiä omien emootioidemme pohjalta.

Siitä, että miten nuo todella vastaavat toisiaan elämyksellisesti, ei ole keinoa saada tietoa, kun ei ole olemassa "telepatiaa", eikä siitä tiedosta olisi mitään hyötyäkään.

Itse asiassa on kaikin puolin parempi, että se asia on tällä tavalla kuin se on, sen sijaan, että se olisi sillä tavalla kuin ehkä luulet.

"Peilisoluteoria" on "tieteellisen teorian muotoon kirjoitettu skitsofrenia".

***

-:)lauri

Jotenkin tuntuu, ettei Arkkis hahmota sitä ihmisen kehitysbiologista faktaa, että samoista kantasoluista kehittyy erilaisiin tehtäviin erikoistuneita soluja sen perusteella, mikä on niiden sijainti muihin ympäröiviin soluihin nähden.

Jos viitsisit noista molemmista hakea netistä niin yksinkertaisen esityksen, että ym-märtäisit niistä ainakin jotakin, niin säästäisit suunnattomasti omia ja muiden aikaa ja hermoja puuduttavalta ääliömäiseltä informatiivisesti täysin tyhjältä jankutukselta.

En muista kuinka monesta erityyppisestä kantasolusta kaikki ihmisen eri solut ovat peräisin, mutta muistaakseni niitä on erittäin vähän suhteessa erityyppisten solujen lopulliseen määrään, joita ihmisestä löytyy.

 

Se että aivokuorella solut ovat näennäisesti kaikki keskenään identtisiä,

Ne ovat geneettisesti aivan identtisiä. Ne voivat vaihtaa tehtäviäkin, niin kauan kuin vaan "varaukset paukkuu".

ei poista sitä keskeistä argumenttia peilisoluteorian ja muiden vastaavien teorioi-den osalta, että tietyillä aivokuoren alueilla, nämä solut erikoistuvat vain tiettyihin toimintoihin, joista peilisolumekanismi on nyt todistettu yhdeksi sellaiseksi.

"AJATTELEVAT PEILISOLUT" on loogisesti syntyessään TODISTETTU HAIS-TAPASKAKSI JA SKITSOILUKSI, SILLÄ "SOLUN TIETOISUUS" ON MUODOL-LISLOOGISESTI EDELLEEN TASAN YHTÄ "SELITTÖMÄTÖN" KUIN KOKO AIVOJENKIN TIETOISUUS JA FAKTUAALISESTI SE OLISI MILJARDI KERTAA SELITTÄMÄTTÖÄMÄMPI ILMIÖ KUIN AIVOJEN KALTAISEN ÄÄRIMMÄISEN MONITASOISEN YHTEISKUNTAAN KYTKETYN SYSTEEMIN VASTAAVA OMINAISUUS!

"UNOHDAT" SEN VARSINAISEN PERUSASIAN; ETTÄ "NIIDEN" YHTEYDESSÄ AINA PUHUTAAN TIETOISUUDESTA, JA MUKA "SELITETÄÄN" SITÄ, EIKÄ KYSY-MYS SUINKAAN OLE VAIN MISTÄÄN SELLAISEEN RINNASTETTAVASTA, KUIN ETTÄ JOKIN SOLU AKTIVOITUU JOTENKIN AINA ESIMERKSI SEKÄ SISÄÄN ETTÄ ULOS HENGITETTÄESSÄ!!!

"Peilisolu" on "JUMALA TOISINPÄIN" eli "("INNOVAATTOREIDENSA" MIELESTÄ) SELITTÄMÄTTÖMÄN" "SELITTÄMISTÄ" MILJARDI KERTAA SELITTÄMÄTTÖ-MÄMMÄLLÄ, nyt vain "kvatiisuuntaan" (ei ole mitään rajaa "jatkaa" pseudoajattelua vaikka kuinka "syvälle"...) , kun "JUMALALLINEN SIELU" TEKEE SAMAN TRIKIN "KOSMISEEN SUUNTAAN", edelleen vailla minkäänlaista äärtä ja rantaa, ja tolkua... ja järjen kipinää!!!

Kaiken lisäksi tajunnan perusperiaate ON OLLUT SATA VUOTTA TIEDOSSA I. P. PAVLOVIN EHDOLLISTUNEEN II SIGNAALIJÄRSTELMÄN ja L.S. VYgostkin kielel-lisen ajatteluteorian muodossa, ja se oli myös NEUVOSTOLIITON VIRALLINEN TIEDE ASIASTA KOKO SEN OLEMASSAOLON AJAN!

http://www.marxists.org/reference/archi ... jun/20.htm

“ It is said that thoughts arise in the mind of man prior to their being expressed in speech, that they arise without linguistic material, without linguistic integument, in, so to say, a naked form. But that is absolutely wrong. Whatever thoughts arise in the human mind and at whatever moment, they can arise and exist only on the basis of the linguistic material, on the basis of language terms and phrases. Bare thoughts, free of the linguistic material, free of the "natural matter" of language, do not exist.

"Language is the immediate reality of thought" (Marx). The reality of thought is manifested in language.Only idealists can speak of thinking not being connec- ted with "the natural matter" of language, of thinking without language.” "

Jokainen, joka ymmärtää, että kreationismi on paskaa ja että MIKSI se on pas-kaa, ymmärtää ennemmin tai myöhemmin ARMOTTA saman myös "pierupeili-soluteoriasta", sillä molemmat sisältävät lopulta TASAN SAMANTASOISEN JÄRJETTÖMYYDEN vain "eri suuntaan konstruoituna"!

Arkkis koska et edelleenkään vastannut kysymykseeni vaan jatkat saarnaasi ohi aiheen, katson, että asia on toistaiseksi loppuun käsitelty.

-:)lauri

Arkkis

Tässä ei ole nyt kysymys vain tuosta, sillä gennettinen erikoituminen muodotaa nyt vain "perusmassan",jonka informaatiota kantavan rakenteen ja ominaisuuk- sien muodostumien SILLOIN VASTA ALKAA Levi-Montalcinin ja Fieldsin periaatteilla.

 

Jos viitsisit noista molemmista hakea netistä niin yksinkertaisen esityksen, että ymmärtäisit niistä ainakin jotakin, niin säästäisit suunnattomasti omia ja muiden aikaa ja hermoja puuduttavalta ääliömäiseltä informatiivisesti täysin tyhjältä jankutukselta.

Olen tutustunut tälle palstalle postaamaasi aineistoon Fieldsin "periaatteesta",joka on sinällään ihan mielenkiintoinen, mutta se ei käsittele tähän asiaan liittyvää kes-keistä kysymystä: sitä,miksi kaikilla ihmisillä vain tietyt ja samat aivokuoren alueet ovat erikoistuneet vain tiettyjen ja keskenään samojen toimintojen käsittelyyn (mistä siis on kyse myös peilisolujen yhteydessä)?

En ymmärrä, mistä olet mokomaa voinet pääsi saada.!

Mei long

-:)lauri

En muista kuinka monesta erityyppisestä kantasolusta kaikki ihmisen eri solut ovat peräisin, mutta muistaakseni niitä on erittäin vähän suhteessa erityyppisten solujen lopulliseen määrään, joita ihmisestä löytyy.

Alkujaan toki yhdestä. Munasolusta.

 

Solujen erikoistumisen eri tehtäviin määräävät niiden ympäristöstään saamat ärsykkeet: viestiaineet, toisten solujen kosketus, sähköiset signaalit yms., jotka puolestaan säätelevät sitä, mitkä geenit solussa ovat aktiivisia, eli millainen solu siitä tulee ja mitä se tekee.

Sinäkin voisit vaikka yhden kerran netistä perehtyä noista kustakin erikseen sellai-seen nettilähteseen, JOSTA YMMÄRRÄT AINAKIN JOTAKIN,joko hyvin "yksinkertai- seen" tai sitten mahdollisimman "hyvinperusteltuun". Minä en osaa tarkemmin neu-voa, kun en tiedä, että mistä piiputtaa. Olen kokeillut jo kaikki sellaiset linkit, joista ITSE PARHAITEN YMMÄRRÄN, ja ne eivät ole auttaneet esimerkiksi sinua senttiäkään eteenpäin ymmärtämään psykologiasta.

Olet yhtä taynnä "Lumoavaa Keeniä, joka ajatteleekin isäntänsä puolesta" kuin jotkut muut ovat "täynnä Pyhää Henkeä", kuin Ollin muorin kaljatynnyri.

Eli ympäristö säätelee geenien ilmenemistä, ja geenit mahdollistavat erikoistumisen.

Aivokuoren "yleisneuronista" EI TULE esimerkiksi "latinalaisen H:n kirjottamisen geneettistä erikoissolua" sillä, että jotekin se tavan takaa "osallistuu" tällaisen harakanvarpaan piirtämiseen/viittomiseen näkösälle, ja myös sen tunnistamiseen.

Olen muistaakseni selittänyt tämän Arkkikselle pariin otteeseen aiemminkin, mutta merkkejä perillemenosta ei ole ollut.

-:)lauri

Se että aivokuorella solut ovat näennäisesti kaikki keskenään identtisiä,ei pois- ta sitä keskeistä argumenttia peilisoluteorian ja muiden vastaavien teorioiden osalta, että tietyillä aivokuoren alueilla, nämä solut erikoistuvat vain tiettyihin toimintoihin, joista peilisolumekanismi on nyt todistettu yhdeksi sellaiseksi.

Aivokuoren solut tosiaan ovat erikoistuneet tiettyihin tehtäviin, jotka ovat kaikilla yksilöillä samat samoilla alueilla, ellei vaurioita ole tapahtunut.

Motorinen alue, sensorinen alue, näköalue yms. ovat aina samoilla paikoilla - joskin esimerkiksi syntymästä saakka sokealla näköalueen solut siirtyvät muihin tehtäviin.

Miksi näin? Miksei näitä tehtäviä hoida mikä tahansa aivokuoren alue, mikseivät ne sijoitu satunnaisesti?

Jälleen kerran geenit.

Sinun pulinoissasi, jotka toistuvat joka viestissä samanlaisina.

Ne - tai siis solujen geeneistä tuottamat kemialliset signaaliaineet - ohjaavat esim. näköhermon kasvua niin, ettei se pääty mihin tahansa satunnaiseen aivokuoren alueeseen, vaan nimenomaan näköaivokuorelle.

Sitä on eläimillä ohjattu mm. korvaan tavallisesti käyttämälle aivoalueelle, ja näkö pelaa. Mutta kuulossa oli ongelmia, kun kuulohermoa ei vastaavasti ohjattu myös muille, vaikkapa näköalueelle.

Ja samalla näiden hermoyhteyksien synty muuttaa kyseisten solujen toimintaa ja kenties rakennettakin (eli sitä, mitkä geenit ovat aktiivisia).

En näe mitään estettä, etteivätkö peilineuronien tehtäviin erikoistuvat aivokuoren solut voisi myös samalla tapaa erikoistua juuri tällaisen informaation välittämiseen.

(Fields ei ole aiankaan tietääkseni "stalinistikaan"...)

Toiminnot tapahtuvat kyllä neuroniverkoissa eikä yksittäisissä neuroneissa, mutta verkostotkin koostuvat yksittäisistä neuroneista, ja niiden ominaisuudet ovat tärkeitä muuttujia.

Tässä olisi suomenkielinen linkki, jos siitä olisi apua?

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-23700

" Tuo höpinä siitä kuinka peilisolut muka estäisivät oppimisen tai evoluutiopsykologia torjuisi ehdollistumisen olemassaolon vaikuttaa ideologiselta vaahtoamiselta, joka perustuu ks. teorioiden tahalliseen (?) väärinymmärrykseen. "

Se perustuu kuitenkin oikeinymmärtämiseen.

Lisäksi TIETEESSÄ EI OLE TAPANA OLETTAA HELVETIN MONIMUTKAISTA JA TÄYSIN TURHAA (ja vielä järjetöntä kuten "tietoisia soluja"), vaan selittävän tulisi olla selitettävää yksinkertaisempi, TAI AINAKIN ENTUUDESTAAN PAREMMIN TUNNETTU.

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että toisen ihmisen eleisiin ja ilmeisiin eläytyminen vaatii aktiivisuutta aivokuorella - miksi kynnyskysymys on se, onko tälle touhulle olemassa erikoistunut aivokuorialue vai ei? Onhan kaikille muillekin olennaisille aivokuoren toiminnoille sellainen.

Eikä geeni tunne, tunnista eikä koodaa mitään SOSIAALISEN EMRGENSSITASON TOIMINTOJA!

Peilisolun heijastuskykyä lisättiin; nyt koko mieli on yhtä peiliä:

"Mielten yhteensulautuminen" avain onnistuneeseen keskusteluun

***

Eipä tuo peilaus mitään mystiikkaa aiemminkaan ole ollut. Tosin sen tuossa havaittu laajuus on kyllä yllättävää.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

 

***

 

 

54/186 | 

klo 7:40 | 30.7.2010

mensaani

Peilisolun heijastuskykyä lisättiin; nyt koko mieli on yhtä peiliä:

 

"Mielten yhteensulautuminen" avain onnistuneeseen keskusteluun

Taas ihan täyttä haistapaskantiedettä.

 

Mutta JOS SE, ETTÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN KÄYTTÄVÄT SAMOJA AIVOYHTEYKSIÄ, ON UUTTA MEIDÄN HOURULALLA-AKATEEMIKOILLEMME, NIIN EI TODELLAKAAN OLE IHME, ETTÄ "PEILISOLUTEORIAN KALTANEN AIVOPIERU ON TÖRÄYETTY ILMOILLE!!!

Sellainen puoskaripsykiatria, jolla ei ole mitään tekemistä hermoston todellisen toi-minnan kanssa RINNASTUU JURIDISESTI JATKETTUUN MURHAAN,ja sellaisesta myös tuomitaan kuolemaan mm. Kiinassa ja Venäjällä, ja VOIDAAN TUOMITA (jos tulee tavaksi) mm. USA:ssa ja Japanissakin!

" Tutkijat ovat aikaisemmin pitäneet puhumista ja kuuntelemista erillisinä prosesseina. Tutkimukset osoittavat kuitenkin,että aivojen kuulemista ja puhumista hallinnoivilla alueilla on paljon päällekkäisyyksiä. "

"- Se osoittaa kuinka läheisesti puhujan ja kuuntelijan aivotoiminnot ovat yhteydessä onnistuneen viestinnän aikana. Kuuntelijat ovat aktiivisia toimijoita eivätkä vain passiivisia vastaanottajia. "

Sen tason rikosta vastaan kansalaisen on laillista ottaa oikeus omiin käsiinsä konk-reettisessa uhkatilanteessa, ja tuollaiselle paskalle perustuvien "hoitomääräysten" ja "diagnoosien" mukainen toiminta on rikollista, vaikka se olisi valtion määräämääkin!

Ja jällen kerran minä myös kysyn, miksi tuo rallatus ja lallatus kiehtoo pohjattomasti PELKÄSTÄÄN SKITSOJA!!??

Onko sen tarkoitus kiskoa rikkailta skitsoilta rahat pois?

 

***

 

55/186 | 

klo 7:48 | 30.7.2010

-:)lauri

Arkkis

Tässä ei ole nyt kysymys vain tuosta, sillä gennettinen erikoituminen muodotaa nyt vain "perusmassan",jonka informaatiota kantavan rakenteen ja ominaisuuk- sien muodostumien SILLOIN VASTA ALKAA Levi-Montalcinin ja Fieldsin periaatteilla.

 

Jos viitsisit noista molemmista hakea netistä niin yksinkertaisen esityksen, että ymmärtäisit niistä ainakin jotakin, niin säästäisit suunnattomasti omia ja muiden aikaa ja hermoja puuduttavalta ääliömäiseltä informatiivisesti täysin tyhjältä jankutukselta.

Olen tutustunut tälle palstalle postaamaasi aineistoon Fieldsin "periaatteesta", joka on sinällään ihan mielenkiintoinen, mutta se ei käsittele tähän asiaan liittyvää keskeistä kysymystä: sitä, miksi kaikilla ihmisillä vain tietyt ja samat aivokuoren alueet ovat erikoistuneet vain tiettyjen ja keskenään samojen toimintojen käsittelyyn (mistä siis on kyse myös peilisolujen yhteydessä)?

Ei tuolla sanota mitään sellaista, mitä väität. ja suomenkileiset wiki-sivut ovat muutenkin puutaheinää.

Yllä esitetät Fieldisistä väitteen, joka on 180 astetta hänen tukimustulotensa vastainen.

En sijaan Fieldsin tulokset vahvistavat mekanismitasolla NÄMÄ tlukokset, joihin tieteellisessä psykiatriassa onkin nojattu noin 60 vuootta kautta maailman (paitsi Suomessa...)

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-20149

Mikään aivokuoren alue ei ole "erikoistunut VAIN jonkin tietyn tiedon käsittelemiseen".

Ja sinä väität, että ne vat kaikki.

Ei todellakaan pohjaa millekään keskustelulle tuota pohjalta.

 

***

 

 

Retard

Viestejä28258

58/186 | 

klo 9:33 | 3.8.2010

Arkkis

-:)lauri

Etkö ymmärrä suomen kieltä? Luepa viestini uudestaan.

Symbolirakenteinen tieto on jakautunut koko aivokuorelle niin Fieldsin kuin näiden aikaisempienkin asiaa koskevien tukimuten mukaan:

 

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-20149

Olen tutustunut tälle palstalle postaamaasi aineistoon Fieldsin "periaatteesta", joka on sinällään ihan mielenkiintoinen, mutta se ei käsittele tähän asiaan liittyvää kes-keistä kysymystä: sitä, miksi kaikilla ihmisillä vain tietyt ja samat aivokuoren alueet ovat erikoistuneet vain tiettyjen ja keskenään samojen toimintojen käsittelyyn (mistä siis on kyse myös peilisolujen yhteydessä)?

 

"Ensimmäinen systemaattinen jako oli histologinen: saksalainen Brodmann numeroi alueet siinä järjestyksessä kun hän uusia kudosrakenteita löysi (Kuva 5). Erilaisen rakenteen omaavat alueet toimivat myös eri tehtävissä." -Aivojen rakenne ja toiminta.

 

***

 

 

59/186 | 

klo 9:39 | 4.8.2010

Japetus

Eipä tuo peilaus mitään mystiikkaa aiemminkaan ole ollut. Tosin sen tuossa havaittu laajuus on kyllä yllättävää.

Harin "ajatteleva ja ja muiden ajatukset tunnistava aivosolu" on maailman ehdottomasti kummallisimpiin (aivopieruihin) kuuluvaa mystiikkaa.

 

***

 

60/186 | 

klo 9:59 | 4.8.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

Etkö ymmärrä suomen kieltä? Luepa viestini uudestaan.

Symbolirakenteinen tieto on jakautunut koko aivokuorelle niin Fieldsin kuin näiden aikaisempienkin asiaa koskevien tukimuten mukaan:

 

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-20149

Olen tutustunut tälle palstalle postaamaasi aineistoon Fieldsin "periaatteesta",joka on sinällään ihan mielenkiintoinen, mutta se ei käsittele tähän asiaan liittyvää kes-keistä kysymystä: sitä,miksi kaikilla ihmisillä vain tietyt ja samat aivokuoren alueet ovat erikoistuneet vain tiettyjen ja keskenään samojen toimintojen käsittelyyn (mistä siis on kyse myös peilisolujen yhteydessä)?

Fieldsin periaate ja sen perustalle rakentuvat symboliset korkeimmat aivotoiminnot nimenomaan KUMOAVAT, ETTÄ NOIN OLISI ASIAN LAITA TAJUNNAN SUHTEEN.

Ihminen saattaa menettää puolet aivokuorestaan, ja silti tajunta ja ajattelu palautuu. Todella tunnettujen järkihenkilöiden maailmanennätys aikuisuudessa tai sen tuntu-massa ennen suursaavutuksia tahtuneessa aivokuorenmenetyksissä lienee Louis Pasteurilla,jonka toinen aivopuolisko oli muumioitunut 13-vuotiaana sairastetun aivo- veritulpan seurauksena. Marsalkka Georgi Žukovin päälaelta oli sisällissodassa kra-naatinsirpale niistänyt osan aivoistakin,mutta prosentteja hän ei muistelmissaankaan huoli ilmoittaa (ettei pidettäisi tyhmänä...)

"Ensimmäinen systemaattinen jako oli histologinen:saksalainen Brodmann numeroi alueet siinä järjestyksessä kun hän uusia kudosrakenteita löysi (Kuva 5). Erilaisen rakenteen omaavat alueet toimivat myös eri tehtävissä." -Aivojen rakenne ja toiminta.

Todisteet" ovat sitä sorttia kuin Kai Kailalla, että kun viulunsoiton myötä liikeaivokuori laajenee, niin se "todistaa, että Kenistä se tulee"...

 

Kailalta on tiedusteltu, millainen todiste periaattessakaan voisi todistaa "Keeniä vastaan" tuossa suhteessa, mutta vastausta ei ole ainakaan vielä kuultu...

Täältä löytyy ohjelman tiedot:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=193921

https://www.tiede.fi/keskustelu/20457/ketju/peilisolu_on_turha_ja_vahingollinen_kasite?page=3

 

Retard

Viestejä28258

61/186 | 

klo 10:20 | 4.8.2010

Arkkis

-:)lauri

Arkkis

Symbolirakenteinen tieto on jakautunut koko aivokuorelle niin Fieldsin kuin näiden aikaisempienkin asiaa koskevien tukimuten mukaan:

 

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-20149

Olen tutustunut tälle palstalle postaamaasi aineistoon Fieldsin "periaatteesta", joka on sinällään ihan mielenkiintoinen, mutta se ei käsittele tähän asiaan liittyvää keskeistä kysymystä: sitä, miksi kaikilla ihmisillä vain tietyt ja samat aivokuoren alueet ovat erikoistuneet vain tiettyjen ja keskenään samojen toimintojen käsittelyyn (mistä siis on kyse myös peilisolujen yhteydessä)?

Fieldsin periaate ja sen perutalle rakentuvat sumboliset korkeimmt aivotoiminnat nimenomaan KUMOAVAT, ETTÄ NOIN OLISI ASIAN LAITA TAJUNNAN SUHTEEN.

Kerro nyt jo miksi havainnot sotivat väittämiäsi vastaan? "Histologian mukaan aivo-kuori voidaan jakaa otsalohkoon, päälakilohkoon, ohimolohkoon ja takaraivolohkoon. Näissä puolestaan voidaan erottaa primaarisista aivokuorialueista muun muassa motorinen aivokuori,somatosensorinen aivokuori,kuuloalue, sensorinen ja motorinen puhealue sekä näköalue." [1]. Miksi näköalue ei löydy randomisti mistä tahansa ihmisten aivoja vaan aina takaraivolohkosta?

Ihminen saattaa menettää puolet aivokuorestaa,ja silti tajunta ja ajattelu palautuu. Todella tunnetuttujen henkilöiden maailmaneenätys aikusuudessa tai se tuntu-massa ennen suursaavutuksia tahtuneessa aivokuorenmenetyksissä lienee Louis Pasteurilla, jonka toinen aivopuolisko oli muumioitunut 13-vuitiaana sairastetun aivoeritulpan seurauksena.Marsalkka Georgi Žukovin päälaelta oli sisällissodassa kranaatinsirpale niistänyt osan aivoistakin, mutta tarkkoja prosetteja hän ei muistelmissaankaan huoli ilmoittaa (ettei pidettäisi tyhmänä...)

Mitä vítun väliä sillä on? Kysymys koski sitä, miksi terveissä aivoissa samat asiat ovat keskittyneet samoille alueille eikä randomisti ympäripitkin aivoja, kuten sinun väittämäsi edellyttäisi?

"Ensimmäinen systemaattinen jako oli histologinen: saksalainen Brodmann nu-meroi alueet siinä järjestyksessä kun hän uusia kudosrakenteita löysi (Kuva 5). Erilaisen rakenteen omaavat alueet toimivat myös eri tehtävissä." -Aivojen rakenne ja toiminta.

Todisteet" ovat sitä sottia kuin Kai Kailalla, että kun viulunsoiton myötä liikeaivokuori laajenee, niin se "todistaa, että Kenistä se tulee"...

 

Kailalta on tiedusteltu, millainen todiste periaattessakaan voisi todistaa "Keeniä vastaan" tuossa suhteessa, mutta vastausta ei ole ainakaan vielä kuultu...

Täältä löytyy ohjelman tiedot:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=193921

Kyse on nyt tieteellisestä paradigmasta ja sen perusteeton haukuminen ei ole tiedettä eikä edes asiallista keskustelemista vaan trollaamista.

 

***

 

 

62/186 | 

klo 11:13 | 4.8.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

"Arkkis": Symbolirakenteinen tieto on jakautunut koko aivokuorelle niin Fieldsin kuin näiden aikaisempienkin asiaa koskevien tukimuten mukaan:

 

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-20149

-:)lauri: Olen tutustunut tälle palstalle postaamaasi aineistoon Fieldsin "peri-aatteesta",joka on sinällään ihan mielenkiintoinen,mutta se ei käsittele tähän asiaan liittyvää keskeistä kysymystä: sitä, miksi kaikilla ihmisillä vain tietyt ja samat aivokuoren alueet ovat erikoistuneet vain tiettyjen ja keskenään samojen toimintojen käsittelyyn (mistä siis on kyse myös peilisolujen yhteydessä)?

Fieldsin periaate ja sen perustalle rakentuvat symboliset korkeimmat aivotoi-minnot nimenomaan KUMOAVAT,ETTÄ NOIN OLISI ASIAN LAITA TAJUNNAN SUHTEEN.

Kerro nyt jo miksi havainnot sotivat väittämiäsi vastaan? "Histologian mukaan ai-vokuori voidaan jakaa otsalohkoon,päälakilohkoon, ohimolohkoon ja takaraivoloh- koon. Näissä puolestaan voidaan erottaa primaarisista aivokuorialueista muun muassa motorinen aivokuori, somatosensorinen aivokuori, kuuloalue, sensorinen ja motorinen puhealue sekä näköalue." [1]. Miksi näköalue ei löydy randomisti mistä tahansa ihmisten aivoja vaan aina takaraivolohkosta?

Siellä tapahtuu näköaistimusten muodostaminen ja alkukäsittely, johon vaikuttaa kyllä jo aistimusvaiheessa paitsi aikaisempi kokemus ja tieto myös senhetkiset kuuloaistimuksetkin.

Sitä näkötietoa sitten käsitellään kyllä koko aivokuorella, kun se voidaan justiin symbolitasolla kytkeä yhteen minkä tahansa muun tiedon kanssa.

Simpanssilla tuollaista symbolitasoa ei ole, ja simpanssi käyttääkin melkein koko pönttöä näköaistimusten prosessointiin, vaikka näkee paljon huonommin kuin ihminen.

Ns. Serenon hypoteesin mukaan ihmisen symbolirakenteinen aivoalue on ollut joskus näköaluetta, ja myös symbolien prosessoinnin lainalaisuuksia olisi tullut visuaalisten repsentaatioiden käsittelyn lainalaisuuksista.

post1287190.html?hilit=Sereno#p1287190

" A Brain That Talks

Our brains are much like those of our primate cousins, so where did we get our uniquely human gift of speech? One human says we simply rewired brain structures devoted to a different, more general primate specialty -- vision. "

Ihminen saattaa menettää puolet aivokuorestaa,ja silti tajunta ja ajattelu palau- tuu. Todella tunnetuttujen henkilöiden maailmanennätys aikuisuudessa tai sen tuntumassa ennen suursaavutuksia tahtuneissa aivokuorenmenetyksissä lie-nee Louis Pasteurilla, jonka toinen aivopuolisko oli muumioitunut 13-vuotiaana sairastetun aivoeritulpan seurauksena. Marsalkka Georgi Žukovin päälaelta oli sisällissodassa kranaatinsirpale niistänyt osan aivoistakin, mutta tarkkoja pro-sentteja hän ei muistelmissaankaan huoli ilmoittaa (ettei pidettäisi tyhmänä...)

Mitä vítun väliä sillä on?

Siinä olis menny muutama keeniaivoalue, jos sellaisia olisi.

Kysymys koski sitä,miksi terveissä aivoissa samat asiat ovat keskittyneet samoille alueille eikä randomisti ympäripitkin aivoja, kuten sinun väittämäsi edellyttäisi?

Aisteista tulevat hermot vain tiettyihin paikkoihin, ja samoin lihaksista siellä toteu-tuspäässä. Käsittely tapahtuu kautta koko aivokuoren. Jos nuo hermot siirretään toiseen paikkaan, muodostuvat alueetkin toiseen paikkaan.

 

***

Retard

Seuraa 

Viestejä28258

63/186 | 

klo 11:56 | 4.8.2010

Arkkis

-:)lauri

Arkkis

Fieldsin periaate ja sen perustalle rakentuvat symboliset korkeimmat aivotoiminnot nimenomaan KUMOAVAT, ETTÄ NOIN OLISI ASIAN LAITA TAJUNNAN SUHTEEN.

Kerro nyt jo miksi havainnot sotivat väittämiäsi vastaan? "Histologian mukaan aivokuori voidaan jakaa otsalohkoon, päälakilohkoon, ohimolohkoon ja takaraivolohkoon. Näissä puolestaan voidaan erottaa primaarisista aivokuorialueista muun muassa motorinen aivokuori, somatosensorinen aivokuori, kuuloalue, sensorinen ja motorinen puhealue sekä näköalue." [1]. Miksi näköalue ei löydy randomisti mistä tahansa ihmisten aivoja vaan aina takaraivolohkosta?

Siellä tapahtuu näköaistimusten muodostaminen ja alkukäsittely, johon vaikuttaa kyllä jo aistimusvaiheessa paitsi aikaisempi kokemus ja tieto myös senhetkiset kuuloaistimuksetkin.

Hyvä, pääsimme siis yhteisymmärrykseen siitä, että aivoissa on tietyille aistimuksille erikoistuneita alueita päinvastoin kuin itse alun perin väitit.

 

 

 

 

Ihminen saattaa menettää puolet aivokuorestaa, ja silti tajunta ja ajattelu palautuu. Todella tunnetuttujen henkilöiden maailmanennätys aikuisuudessa tai sen tuntumassa ennen suursaavutuksia tahtuneissa aivokuorenmenetyksissä lienee Louis Pasteurilla, jonka toinen aivopuolisko oli muumioitunut 13-vuotiaana sairastetun aivoeritulpan seurauksena. Marsalkka Georgi Žukovin päälaelta oli sisällissodassa kranaatinsirpale niistänyt osan aivoistakin, mutta tarkkoja prosetteja hän ei muistelmissaankaan huoli ilmoittaa (ettei pidettäisi tyhmänä...)

Mitä vítun väliä sillä on?

Siinä olis menny muutama keeniaivoalue, jos sellaisia olisi.

Mikä mielestäsi määrää sen, että meillä kaikilla primaarinen näköalue sijaitsee juuri takaraivolohkossa, mikäli geenit eivät siihen sijaintiin vaikuta?

 

 

 

 

Todisteet" ovat sitä sorttia kuin Kai Kailalla, että kun viulunsoiton myötä liikeaivokuori laajenee, niin se "todistaa, että Kenistä se tulee"...

 

Kailalta on tiedusteltu, millainen todiste periaattessakaan voisi todistaa "Keeniä vastaan" tuossa suhteessa, mutta vastausta ei ole ainakaan vielä kuultu...

Täältä löytyy ohjelman tiedot:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=193921

Kyse on nyt tieteellisestä paradigmasta ja sen perusteeton haukuminen ei ole tiedettä eikä edes asiallista keskustelemista vaan trollaamista.

Pavlovilla, Hebbilläja Fieldsillä on kysymys tieteelisesto paradigmasta, joka jatkuu ja täydentyy, eikä ole muutunut, vaikka onkin syventynyt.

Kuten minä ja viimeksi Japetus olemme sinulle osoittaneet, sinä ymmärrät aivoihin liittyvästä tieteellisestä paradigmasta aivan yhtä paljon kuin sika videoista.

 

 

Tuossa "tietokeenilallatuksessa" ei ole kysymys tieteellisestä pardigmasta, vann touhu on tapahtunut ja taphtuu kaiken aikaa SELLAISEN ULKOPUOLELLA.

...kuin sika videoista.

 

Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä, että joku solu oppii tuottamaan samanlaisen reaktion ja/tai vastaavien solujen joukko kytkentöineen oppii tuottamaan samanlaisen reaktion (mielentilan) silloin kuin ihminen tekee jotain ja silloin kun ihminen näkee jonkun muun tekevän samaa asiaa? Mikä mekanismi estää tällaiset mielensisäiset representaatiot aistiärsykkein havaitusta maailmasta?

 

 

 

 

"Ensimmäinen systemaattinen jako oli histologinen: saksalainen Brodmann numeroi alueet siinä järjestyksessä kun hän uusia kudosrakenteita löysi (Kuva 5). Erilaisen rakenteen omaavat alueet toimivat myös eri tehtävissä." -Aivojen rakenne ja toiminta.

Todisteet" ovat sitä sorttia kuin Kai Kailalla, että kun viulunsoiton myötä liikeaivokuori laajenee, niin se "todistaa, että Kenistä se tulee"...

 

Kailalta on tiedusteltu, millainen todiste periaattessakaan voisi todistaa "Keeniä vastaan" tuossa suhteessa, mutta vastausta ei ole ainakaan vielä kuultu...

Täältä löytyy ohjelman tiedot:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=193921

Kyse on nyt tieteellisestä paradigmasta ja sen perusteeton haukuminen ei ole tiedettä eikä edes asiallista keskustelemista vaan trollaamista.

Pavlovilla, Hebbillä ja Fieldsillä on kysymys tieteellisestä paradigmasta, joka jatkuu ja täydentyy, eikä se ole muuttunut, vaikka onkin syventynyt.

 

Ehdollistumislait ovat mm. nyt (taas vaihteeksi) pilkulleen samat kuin Pavlovkin esitti!

Tuossa "tietokeenilallatuksessa" ei ole kysymys tieteellisestä pardigmasta, vann touhu on tapahtunut ja taphtuu kaiken aikaa SELLAISEN ULKOPUOLELLA.

 

***

 

 

 

 

64/186 | 

klo 12:38 | 4.8.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

"Arkkis": Fieldsin periaate ja sen perustalle rakentuvat symboliset korkeimmat aivotoiminnot nimenomaan KUMOAVAT, ETTÄ NOIN OLISI ASIAN LAITA TAJUNNAN SUHTEEN.

 

-:)lauri: Kerro nyt jo miksi havainnot sotivat väittämiäsi vastaan? "Histologian mukaan aivokuori voidaan jakaa otsalohkoon, päälakilohkoon, ohimolohkoon ja takaraivolohkoon. Näissä puolestaan voidaan erottaa primaarisista aivokuorialueista muun muassa motorinen aivokuori, somatosensorinen aivokuori, kuuloalue, sensorinen ja motorinen puhealue sekä näköalue." [1]. Miksi näköalue ei löydy randomisti mistä tahansa ihmisten aivoja vaan aina takaraivolohkosta?

Siellä tapahtuu näköaistimusten muodostaminen ja alkukäsittely, johon vaikuttaa kyllä jo aistimusvaiheessa paitsi aikaisempi kokemus ja tieto myös senhetkiset kuuloaistimuksetkin.

Hyvä, pääsimme siis yhteisymmärrykseen siitä, että aivoissa on tietyille aistimuksille erikoistuneita alueita päinvastoin kuin itse alun perin väitit.

Väitin, että ei GENEETTISIÄ aivokuorialueita sen kyseisen aivokuorialueen neuronien geenien määrääminä. Jos toisin olisi, sen ko. alueiden prosessoiman tiedonkin pitäisi jotenkin olla "ajattevasta Keenistä"...

 

 

 

 

"Arkkis":Ihminen saattaa menettää puolet aivokuorestaa, ja silti tajunta ja ajattelu palautuu. Todella tunnetuttujen henkilöiden maailmanennätys aikuisuudessa tai sen tuntumassa ennen suursaavutuksia tahtuneissa aivokuorenmenetyksissä lienee Louis Pasteurilla, jonka toinen aivopuolisko oli muumioitunut 13-vuotiaana sairastetun aivoeritulpan seurauksena. Marsalkka Georgi Žukovin päälaelta oli sisällissodassa kranaatinsirpale niistänyt osan aivoistakin, mutta tarkkoja prosetteja hän ei muistelmissaankaan huoli ilmoittaa (ettei pidettäisi tyhmänä...)

 

-:)lauri: Mitä vítun väliä sillä on?

Siinä olis menny muutama keeniaivoalue, jos sellaisia olisi.

Mikä mielestäsi määrää sen, että meillä kaikilla primaarinen näköalue sijaitsee juuri takaraivolohkossa, mikäli geenit eivät siihen sijaintiin vaikuta?

Näköhermon geenit ja ilmeisti myös pikkuaivojen läsnäolo. Niitä ympäröi paksu aivokuori, joka ei kuitenkaan suoranaisesti kuulu "ajattelualueeseen". Pikkuaivot ohjaavat liikkeiden yksityiskohtia. Niiden toimintamekanismi on muuta kuin aivokuoren ja myös muuta kuin keskiaivojen ehdottomien refleksien, mutta ne vaikuttavat näköaistimusten hahmottamiseen. Ja varmaan ohjaavat myös silmiä.

 

 

 

 

"Arkkis": Todisteet" ovat sitä sorttia kuin Kai Kailalla, että kun viulunsoiton myötä liikeaivokuori laajenee, niin se "todistaa, että Kenistä se tulee"...

 

Kailalta on tiedusteltu, millainen todiste periaattessakaan voisi todistaa "Keeniä vastaan" tuossa suhteessa, mutta vastausta ei ole ainakaan vielä kuultu...

Täältä löytyy ohjelman tiedot:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=193921

"-:)lauri": Kyse on nyt tieteellisestä paradigmasta ja sen perusteeton haukuminen ei ole tiedettä eikä edes asiallista keskustelemista vaan trollaamista.

Pavlovilla, Hebbilläja Fieldsillä on kysymys tieteelisesto paradigmasta, joka jatkuu ja täydentyy, eikä ole muutunut, vaikka onkin syventynyt.

Kuten minä ja viimeksi Japetus olemme sinulle osoittaneet, sinä ymmärrät aivoihin liittyvästä tieteellisestä paradigmasta aivan yhtä paljon kuin sika videoista.

Mistäs tiedät, kuinka paljon sika ymmärtää videoista?

 

Sen verran ymmärrän, että tiedän, mikä on tajuntaan sisältyvä paikkansa pitävä paradigma.

Olen tapellut asiaan sisältyvää poliittista huijausta vastaa 30 vuotta, ehkä kauemminkin, eikä ole tarvinnut kertaakaan varsinaisesti muuttaa mielipiteitään.

 

 

Tuossa "tietokeenilallatuksessa" ei ole kysymys tieteellisestä pardigmasta, vaan touhu on tapahtunut ja tapahtuu kaiken aikaa SELLAISEN ULKOPUOLELLA.

...kuin sika videoista.

 

Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä, että joku solu oppii tuottamaan samanlaisen reaktion ja/tai vastaavien solujen joukko kytkentöineen kykenee tuottamaan samanlaisen reaktion (mielentilan) silloin kuin ihminen tekee jotain ja silloin kun ihminen näkee jonkun muun tekevän samaa asiaa?

Ei mikään. paitsi että se ei ole solu, vaan kudos.

 

JUURI NOINHAN EHDOLLISTUMISSÄÄNTÖJEN MUKAAN NIMENOMAAN TAPAHTUU!

"Tietokeenilallattajat hyppäävät tässä yhteydessä tasajalkaa, ja huutavat: "KEENISTÄ-LALLAA!!! KEENISTÄ-LALLAA!!!" "FROM THE GENES-LA-LA-LAA!!!"!

Pavlovin, Fiedsin, Hebbin, Levi-Montalcinin jne. tieteellinen neurofysiologia osoittaa, että NOIN NIMENOMAAN EI OLE ASIAN LAITA.

 

Mikä mekanismi estää tällaiset mielensisäiset representaatiot aistiärsykkein havaitusta maailmasta?

Ai ne PAVLOVILAISET EHDOLLISET REFLEKSIT?

 

Älä vaan HELVETISSÄ väitä, että MINÄ OLISIN VÄITTÄNYT, ETTÄ JOKIN SELLAISIA "ESTÄISI"!

 

***

Retard

Seuraa 

Viestejä28258

65/186 | 

klo 13:47 | 4.8.2010

Arkkis

-:)lauri

Arkkis

Siellä tapahtuu näköaistimusten muodostaminen ja alkukäsittely, johon vaikuttaa kyllä jo aistimusvaiheessa paitsi aikaisempi kokemus ja tieto myös senhetkiset kuuloaistimuksetkin.

Hyvä, pääsimme siis yhteisymmärrykseen siitä, että aivoissa on tietyille aistimuksille erikoistuneita alueita päinvastoin kuin itse alun perin väitit.

Väitin, että ei GENEETTISIÄ aivokuorilaueita sen kyseisen aivokuorialueen neuronien geenien määrääminä. Jos toisin olisi, sen ko. alueiden prosessoiman tiedonkin pitäisi jotenkin olla ("ajattevasta") Keenistä.

Kukaan ei ole vaatinut esimerkiksi näköalueen yksittäisen solun geeneiltä ajattelua tai miltään geeneiltä varsinaista ajattelua, riittää että ohjeet sellaisten aivojen rakentamiseksi, millaisilla on ollut lahjakkuuksiensa/ominaisuuksiensa osalta arvoa pariutumismarkkinoilla, ovat geeneissä muistissa.

 

 

 

 

Siinä olis menny muutama keeniaivoalue, jos sellaisia olisi.

Mikä mielestäsi määrää sen, että meillä kaikilla primaarinen näköalue sijaitsee juuri takaraivolohkossa, mikäli geenit eivät siihen sijaintiin vaikuta?

Näköhermon geenit ja ilmeisti myös pikkuaivojen läsnäolo. Niitä ympäröi paksu aivokuori, joka ei kuitenkaan suoranaisesti kuulu "ajattelualueeseen". Pikkuaivot ohjaavat liikkeiden yksityiskohtia. Niiden toimintamekanismi on muuta kuin aivokuoren ja myös muuta kuin keskiaivojen ehdottomien refleksien, mutta ne vaikuttavat näköaistimusten hahmottamiseen. Ja varmaan ohjaavat myös silmiä.

Eli lyhyesti sanottuna geenit päättävät sen.

 

 

 

 

Tuossa "tietokeenilallatuksessa" ei ole kysymys tieteellisestä pardigmasta, vaan touhu on tapahtunut ja tapahtuu kaiken aikaa SELLAISEN ULKOPUOLELLA.

...kuin sika videoista.

 

Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä, että joku solu oppii tuottamaan samanlaisen reaktion ja/tai vastaavien solujen joukko kytkentöineen kykenee tuottamaan samanlaisen reaktion (mielentilan) silloin kuin ihminen tekee jotain ja silloin kun ihminen näkee jonkun muun tekevän samaa asiaa?

Ei mikään. paitsi että se ei ole solu, vaan kudos.

 

JUURI NOINHAN EHDOLLISTUMISSÄÄNTÖJEN MUKAAN NEMONOMAAN TAPAHTUU!

"Tietokennilallatajata hyppäävät tässä yhteydessä tasajalkaa, ja huutavat: "KEENISTÄ-LALLAA!!! KEENISTÄ-LALLAA!!!" "FROM THE GENES-LA-LA-LAA!!!"!

Pavlovin, Fiedsin, Hebbin, Levi-Montacinin jne. tieteellinen neurofysiologia osoittaa, että NOIN NIMENOMAAN EI OLE ASIAN LAITA.

 

Mikä mekanismi estää tällaiset mielensisäiset representaatiot aistiärsykkein havaitusta maailmasta?

Ai ne PAVLOVILAISET EHDOLLISET REFLEKSIT?

 

Älä vaan HELVETISSÄ väitä, että MINÄ OLISIN VÄITTÄNYT, ETTÄ JOKIN SELLAISIA "ESTÄISI"!

Isot kirjaimet tai boldaukset eivät nyt auta, sillä sinä olet käynyt jo vuosia tuota epätoivoista sotaa väärin ymmärtämiäsi peilisoluja vastaan.

 

***

 

66/186 | 

klo 14:25 | 4.8.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

"Arkkis": Siellä tapahtuu näköaistimusten muodostaminen ja alkukäsittely, johon vaikuttaa kyllä jo aistimusvaiheessa paitsi aikaisempi kokemus ja tieto myös senhetkiset kuuloaistimuksetkin.

 

"-:)lauri": Hyvä, pääsimme siis yhteisymmärrykseen siitä, että aivoissa on tietyille aistimuksille erikoistuneita alueita päinvastoin kuin itse alun perin väitit.

Väitin, että ei GENEETTISIÄ aivokuorilaueita sen kyseisen aivokuorialueen neuronien geenien määrääminä. Jos toisin olisi, sen ko. alueiden prosessoiman tiedonkin pitäisi jotenkin olla ("ajattevasta") Keenistä.

Kukaan ei ole vaatinut esimerkiksi näköalueen yksittäisen solun geeneiltä ajattelua tai miltään geeneiltä varsinaista ajattelua,

Matt "Trofim" Ridley on vaatinut sitäkin. ja saonoisin, että myös Kai Kaila. Kukin voi arvoida itse, aivopirut oavt julkista tietoa:

 

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mieli ... iolle.html

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg273203

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-20008

AJattelevan solun" kannalla on sitten erityiseti Riitta Hari (Alvin Goldman, Giacomo Rizzolatti):

http://www.kaapeli.fi/~euvkr/peilisolu.html

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg355597

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg210049

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg166152

 

riittää että ohjeet sellaisten aivojen rakentamiseksi, millaisilla on ollut lahjakkuuksiensa/ominaisuuksiensa osalta arvoa pariutumismarkkinoilla, ovat geeneissä muistissa.

Siellä ei ole ihmisellä "kirjoitettuna" lisääntymisteitokaan: "susilapset" eivät tule koskaan tietämään mitään seksiasioista. (Yleensä he myös kuolevat siihen aikaan kun kyseisten sisäeritysrauhasten kuten lisäminuaisten pitäsi tuottaa tarvittavia hormojeja ja usin näiden samoejn elinten autoimmuunisairauksiin kuten minuaistuledukseen.)

 

 

 

 

"Arkkis": Siinä olis menny muutama keeniaivoalue, jos sellaisia olisi.

 

"-:)lauri: Mikä mielestäsi määrää sen, että meillä kaikilla primaarinen näköalue sijaitsee juuri takaraivolohkossa, mikäli geenit eivät siihen sijaintiin vaikuta?

Näköhermon geenit ja ilmeisti myös pikkuaivojen läsnäolo. Niitä ympäröi paksu aivokuori, joka ei kuitenkaan suoranaisesti kuulu "ajattelualueeseen". Pikkuaivot ohjaavat liikkeiden yksityiskohtia. Niiden toimintamekanismi on muuta kuin aivokuoren ja myös muuta kuin keskiaivojen ehdottomien refleksien, mutta ne vaikuttavat näköaistimusten hahmottamiseen. Ja varmaan ohjaavat myös silmiä.

Eli lyhyesti sanottuna geenit päättävät sen.

Eivät, vaan liittyvät rakenteet. "Keenistä" on väärän tason selitys kudos- ja elimellisen tason ilmiölle.

 

 

 

 

"Arkkis": Tuossa "tietokeenilallatuksessa" ei ole kysymys tieteellisestä pardigmasta, vaan touhu on tapahtunut ja tapahtuu kaiken aikaa SELLAISEN ULKOPUOLELLA.

 

-:)lauri: ...kuin sika videoista.

Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä, että joku solu oppii tuottamaan samanlaisen reaktion ja/tai vastaavien solujen joukko kytkentöineen kykenee tuottamaan samanlaisen reaktion (mielentilan) silloin kuin ihminen tekee jotain ja silloin kun ihminen näkee jonkun muun tekevän samaa asiaa?

Ei mikään. Paitsi että se ei ole solu, vaan kudos.

 

JUURI NOINHAN EHDOLLISTUMISSÄÄNTÖJEN MUKAAN NIMENOMAAN TAPAHTUU!

"Tietokeenilallattajat hyppäävät tässä yhteydessä tasajalkaa, ja huutavat: "KEENISTÄ-LALLAA!!! KEENISTÄ-LALLAA!!!" "FROM THE GENES-LA-LA-LAA!!!"!

Pavlovin, Fiedsin, Hebbin, Levi-Montacinin jne. tieteellinen neurofysiologia osoittaa, että NOIN NIMENOMAAN EI OLE ASIAN LAITA.

 

Mikä mekanismi estää tällaiset mielensisäiset representaatiot aistiärsykkein havaitusta maailmasta?

Ai ne PAVLOVILAISET EHDOLLISET REFLEKSIT?

 

Älä vaan HELVETISSÄ väitä, että MINÄ OLISIN VÄITTÄNYT, ETTÄ JOKIN SELLAISIA "ESTÄISI"!

Isot kirjaimet tai boldaukset eivät nyt auta, sillä sinä olet käynyt jo vuosia tuota epätoivoista sotaa väärin ymmärtämiäsi peilisoluja vastaan.

ULJAS TAISTO JA VARMA VOITTO!

 

Se on aina ollut tappelutunnukseni.

En nimittäin ryhdy ollenkaan muunlaisiin tappeluihin.

Käykö Fieldskin mielestäsi "epätoivoista taistelua peilisoluja vastaan"?

 

***

 

Retard

Seuraa 

Viestejä28258

67/186 | 

klo 15:25 | 4.8.2010

Arkkis

-:)lauri

Arkkis

Väitin, että ei GENEETTISIÄ aivokuorilaueita sen kyseisen aivokuorialueen neuronien geenien määrääminä. Jos toisin olisi, sen ko. alueiden prosessoiman tiedonkin pitäisi jotenkin olla ("ajattevasta") Keenistä.

Kukaan ei ole vaatinut esimerkiksi näköalueen yksittäisen solun geeneiltä ajattelua tai miltään geeneiltä varsinaista ajattelua,

Matt "Trofim" Ridley on vaatinut sitäkin. ja saonoisin, että myös Kai Kaila. Kukin voi arvoida itse, aivopirut oavt julkista tietoa:

 

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mieli ... iolle.html

Kokemuksen välittäminen tuskin on esitetty tuossa ajattelun synonyyminä kuin korkeintaan vertauskuvallisessa mielessä. Löytäisitköhän kenties jonkun lähteen, jonka yhteydessä ei olisi yhtä todennäköistä, että olisit onnistunut ymmärtämään asian poskelleen?

 

***

 

69/186 | 

klo 16:58 | 4.8.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

"Arkkis": Väitin, että ei GENEETTISIÄ aivokuorilaueita sen kyseisen aivokuorialueen neuronien geenien määrääminä. Jos toisin olisi, sen ko. alueiden prosessoiman tiedonkin pitäisi jotenkin olla ("ajattevasta") Keenistä.

 

"-:)lauri": Kukaan ei ole vaatinut esimerkiksi näköalueen yksittäisen solun geeneiltä ajattelua tai miltään geeneiltä varsinaista ajattelua,

Matt "Trofim" Ridley on vaatinut sitäkin, ja sanoisin, että myös Kai Kaila. Kukin voi arvoida itse, aivopierut oavt julkista tietoa:

 

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mieli ... iolle.html

Kokemuksen välittäminen tuskin on esitetty tuossa ajattelun synonyyminä kuin korkeintaan vertauskuvallisessa mielessä.

Ei siinä kirjassa ainakaan ole mitään vertauskuvallista. Jos toimittaja Wuorelan tulkinassa on, niin se on hänen näkemystään.

 

 

Löytäisitköhän kenties jonkun lähteen, jonka yhteydessä ei olisi yhtä todennäköistä, että olisit onnistunut ymmärtämään asian poskelleen?

En mitään muuta kuin itse Ridleyn kirjan. Ridley on näissä asioissa ykstyishenkilö, perintörahakasan päällä istuva biologian maisteri, joka on potkittu ulos paitsi yliopistoista myös lehtien tiedetoimituksista, joten tässä ei varsinaisesti ole kyseessä ainakaan yliopistollinen koulukunta.

 

***

 

71/186 | 

klo 23:28 | 4.8.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

"Arkkis": Matt "Trofim" Ridley on vaatinut sitäkin, ja sanoisin, että myös Kai Kaila. Kukin voi arvoida itse, aivopierut oavt julkista tietoa:

 

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mieli ... iolle.html

"-:)lauri": Kokemuksen välittäminen tuskin on esitetty tuossa ajattelun synonyyminä kuin korkeintaan vertauskuvallisessa mielessä.

Ei siinä kirjassa ainakaan ole mitään vertauskuvallista. Jos toimittaja Wuorelan tulkinassa on, niin se on hänen näkemystään.

Otapa tähän suora lainaus siitä kirjasta sellaisesta kohdasta, jossa Ridley esittää geenien nimenomaan ajattelevan.

Mulla ei ole sitä kirjaa, lainasin kijastosta. Ne jutut on selvimmin osassa, joka käsittelee "Pavlovia", aivan päin persettä tietysti,nimittäi siten, että kaikkilla olisi geenistä tuleva "oletus persoonallisuus", ja että "pavlovilainen ehdollistuminen muuttaisi geenejä ja niiden ekspressiota".

 

Sitä oppia rupeaa seuraavaksi rallamaan sika"yliopisto" MIT siinä muodossa, että kaikkila olisi "myelinisoitunut geneettien ydinpersoonallisuus Keenistä, jota fieldsiläien/pavlovilainen ehdollistuminen muuttaa (mutta joka ehkä myös yrittäisi palautuakin Keenistä, koska tuossahan ei nyt tarvitse oppimisen yhteydessä Keeniä muuttaa, ja jotkin "ommakin pitää keksiä...)

Haistapaskantieteilijöiden houruttelut ovat ennustattavaa kaavamaista lalltusta. Minä panen sitten linkin, kun törähtää...

Tällainen töräyshän sieltä jo tulikin:

post1374233.html?hilit=gangsteriy*#p1374233

 

***

 

 

 

 

73/186 | 

klo 13:20 | 5.8.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

"Arkkis": Ei siinä kirjassa ainakaan ole mitään vertauskuvallista. Jos toimittaja Wuorelan tulkinassa on, niin se on hänen näkemystään.

 

"-:)lauri": Otapa tähän suora lainaus siitä kirjasta sellaisesta kohdasta, jossa Ridley esittää geenien nimenomaan ajattelevan.

Mulla ei ole sitä kirjaa, lainasin kijastosta. Ne jutut on selvimmin osassa, joka käsittelee "Pavlovia", aivan päin persettä tietysti,nimittäi siten, että kaikkilla olisi geenistä tuleva "oletus persoonallisuus", ja että "pavlovilainen ehdollistuminen muuttaisi geenejä ja niiden ekspressiota".

 

Sitä oppia rupeaa seuraavaksi rallamaan sika"yliopisto" MIT siinä muodossa, että kaikkila olisi "myelinisoitunut geneettien ydinpersoonallisuus Keenistä, jota fieldsiläien/pavlovilainen ehdollistuminen muuttaa (mutta joka ehkä myös yrittäisi palautuakin Keenistä, koska tuossahan ei nyt tarvitse oppimisen yhteydessä Keeniä muuttaa, ja jotkin "ommakin pitää keksiä...)

Haistapaskantieteilijöiden houruttelut ovat ennustattavaa kaavamaista lalltusta. Minä panen sitten linkin, kun törähtää...

Tällainen töräyshän sieltä jo tulikin:

post1374233.html?hilit=gangsteriy*#p1374233

Eli et pysty todistaan, että kukaan olisi väittänyt geenien ajattelevan. Tämäkin aihe lienee siten lopuun käsitelty.

Minä sanoin, mistä se löytyy.

 

ihan hyvä sinänsä, että sinä et siihen usko. jokten myönnät, että JOHONKIN KOHTAAN ON LAITETTAVA PISTE tuohon suuntaan menevällä tajunnan "fysikallisella jaottelemisella", joka ylipäätään ei johda ei johda mihinkään, paitsi USKONTOON, uuteen tai sitten siihen vanhaan:

http://www.nybooks.com/articles/archive ... es/?page=1

" Thus we get treated to Ridley’s pet name for the evolutionary force that he thinks shapes the contents of our genes: the Genome Organizing Device, or GOD. While several recent science popularizers have been accused of deifying natural selection, Ridley is, to my knowledge, the first to do so literally. Worse, this GOD barely reappears after His early debut and the reasons for His creation remain unclear. "

 

***

 

 

74/186 | 

klo 9:08 | 27.8.2010

Sakarias

-:)lauri kirjoitti:

 

Löytäisitköhän kenties jonkun lähteen, jonka yhteydessä ei olisi yhtä todennäköistä, että olisit onnistunut ymmärtämään asian poskelleen?

Tämä lienee sarkasmia...

Tässä peilisoluasiassa en ole ainakaan erehtynyt tavuakaan.

 

Erityiset "Keenipeilisolut" on todistettu vääriksi kaikissa asianmukaisissa tarkistuksissa. Oheisen linkin otsikko on sarkastinen: tekijät eivät "niihin" ole ikinäuskoneet...)

(Koko "määritelmä" sinänsä on älytön, sillä täysin standardineuronit aivokuorella aktivoituvat refleksikaarella refleksin eri toimintamuodoissa, myös havaitessa muiden suorittavan vatsaaviksi koettua toimintoa.)

http://www.newscientist.com/article/dn1 ... think.html

" Role of mirror neurons may need a rethink

* 17:07 26 May 2009 by Priya Shetty
* Magazine issue 2710. Subscribe and save
* For similar stories, visit the The Human Brain Topic Guide

Doubt is being cast on the true role of brain neurons that are said to explain empathy, autism and even morality.

Mirror neurons fire both when we perform an action and when we see someone else doing it.

The theory is that by simulating action even when watching an act, the neurons allow us to recognise and understand other people's actions and intentions.

However, Alfonso Caramazza at Harvard University and colleagues say their research suggests this theory is flawed.

Neurons that encounter repeated stimulus reduce their successive response, a process called adaptation. If mirror neurons existed in the activated part of the brain, reasoned Caramazza, adaptation should be triggered by both observation and performance.

"Theory" overturned

To test the theory, his team asked 12 volunteers to watch videos of hand gestures and, when instructed, to mimic the action. However, fMRI scans of the participants' brains showed that the neurons only adapted when gestures were observed then enacted, but not the other way around.

Caramazza says the finding overturns the core theory of mirror neurons that activation is a precursor to recognition and understanding of an action. If after executing an act, "you need to activate the same neurons to recognise the act, then those neurons should have adapted," he says.

Caramazza's results support similar findings by Ilan Dinstein at New York University and his team in 2007.

However, mirror neuron researcher Marco Iacoboni, at the University of California, Los Angeles, thinks the study's basic assumption is flawed. "There is no evidence that mirror neurons adapt," he says.

Journal reference: Proceedings of the National Academics of Science (DOI: 10.1073/pnas.0902262106) "

Marco Iacobonin "Pavlovin klassisella ehdollistumisella muodostuneet peilisolut" on toisenalainen mutta yhtä väärä aivopieru kuin Keenipeilisolutkin. Klassinen ehdollistuminen tarkoittaa refleksiä, jonka ärsykeosa on ehdollinen, mutta reaktio-osa geneettinen reaktio, esimerkiksi syljeneritys.

IIhmisen symbolirakenteinen tajunta rakentuu kuitenkin nimenomaan INSTRUMENTAALISTEN (am. operandisten) ehdollisten refleksien varaan.

TÄÄLTÄ löytyy tärkeää tietoa "käsitteen" "määrittelystä" ja erityisesti sellaisten "toteamisen" mahdollisuudesta eri laitteilla:

http://download.cell.com/current-biolog ... 011925.pdf

A) "Peilisolualueet", esimerkiksi vaikka tarttumisen "sellainen" peukalolla ja etusormella (jonka "peilisolu" ei taida kyllä yhtään poiketa tarttumisesta peulolla ja pikkusormella, vaikka neuraaliohjaus on taatusti vahvasti eri) sisältävät neljänlaisia aktivoituvia (ja sen liäksi aktvoitumattomia) neuroneja:

1) Sellaisia, jotka leimuavat kaikesta sormien heiluttelusta tm. tehdessä ja havaitessa,
2) sellaisia (motorisia "tavallisia"), jotka leimuavat vain tehdessä,
3) sellaisia, jotka leimuavat vain havaitsemisesta,
sekä (last but not least...)

4) sellaisia, jotka leimuavat sekä tehdessä että havaitessa ja aina kyseisestä toiminnosta ja VAIN SIITÄ (mitä on muuten mahdotonta todistaa monenkaan toiminnon kohdalla!) eli niitä kysesen toiminnon HARIN tai JACOBONIN "PEILISOLUJA" (se ja sama tässä suhteessa!)

B) Suomalaisilla "hehtaarilaitteilla" ON KAIKEN AIKAA OLLUT EHDOTTOMAN MAHDOTONTA NOITA RYHMÄN 4) "TOIMNON_PEILINEURONEJA" muista ryhmistä...

http://www.pnas.org/content/106/24/9925.abstract

" Asymmetric fMRI adaptation reveals no evidence for mirror neurons in humans

1. Angelika Lingnaua,
2. Benno Gesiericha and
3. Alfonso Caramazzaa,b,1

+ Author Affiliations

1. a Center for Mind/Brain Sciences (CIMeC), University of Trento, 38100 Mattarello, Italy; and
2. b Department of Psychology, Harvard University, Cambridge, MA 02138

1. Edited by Edward E. Smith, Columbia University, New York, NY, and approved April 24, 2009 (received for review February 28, 2009)

Abstract

Neurons in macaque ventral premotor cortex and inferior parietal lobe discharge during both the observation and the execution of motor acts.

It has been claimed that these so-called mirror neurons form the basis of action understanding by matching the visual input with the corresponding motor program (direct matching).

Functional magnetic resonance imaging (fMRI) adaptation can be used to test the direct matching account of action recognition by determining whether putative mirror neurons show adaptation for repeated motor acts independently of whether they are observed or executed.

An unambiguous test of the hypothesis requires that the motor acts be meaningless to ensure that any adaptation effect is directly because of movement recognition/motor execution and not contextually determined inferences.

We found adaptation for motor acts that were repeatedly observed or repeatedly executed. We also found adaptation for motor acts that were first observed and then executed, as would be expected if a previously seen act primed the subsequent execution of that act.

Crucially, we found no signs of adaptation for motor acts that were first executed and then observed.

Failure to find cross-modal adaptation for executed and observed motor acts is not compatible with the core assumption of mirror neuron theory, which holds that action recognition and understanding are based on motor simulation. "

(Samoin en ole maailman tieteen osalta oikasemissani perusasioissa tieteenalallani erehtynyt missään olennaisessa.

Muista ei sitten niin kauheasti ole väliäkään...

 

***

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

75/186 | 

klo 0:41 | 29.8.2010

Peilisolututkimus on yksi niistä neurotieteen alueista, joilla merkittävää edistystä on saavutettu vasta aivan lähiaikoina. Ensimmäiset empiiriset havainnot on tehty vasta kuluvan vuoden alkupuolella. Sitä ennen kyseessä oli pelkkä teoria, jolla aivan aiheestakin oli omat epäilijänsä.

Alkuperäistä artikkelia tuosta peilisolut löytäneestä tutkimuksesta ei Science Directin katkoksen vuoksi pääse juuri nyt kokonaisuudessaan lukemaan, mutta alla on alla on linkki pariin referaattiin sekä sivulle, josta tuon artikkelin löytää - joskin koko artikkelin katseleminen vaatii yhä tunnuksia.

http://www.cell.com/current-biology/abstract/S0960-9822(10)00233-2?script=true

http://www.bcn-nic.nl/txt/people/publications/2010_KeysersGazzolaMirrorN...

http://www.sciencedaily.com/releases/2010/04/100412162112.htm

Tuon viimeisen -:)lauri oli jo edellisellä sivulla linkittänytkin, mutta laitetaan nyt uudestaan, ettei tarvitse turhaan kelailla.

 

***

 

 

 

 

76/186 | 

klo 2:16 | 29.8.2010

Peilisolujen olemassaolon ymmärtämistä saattaa vaikeuttaa kysymys, mistä aivot ovat saaneet kyvyn tuollaisiin reaktioihin, jos se ei ole oppimisen tuotetta. Yksi ratkaisumahdollisuus on tulkita aivot ja niiden sisältö uudella, entistä ekonomisemmalla tavalla, jolloin perinteinen käsitys aistimisesta, oppimisesta jne. jää marginaaliseen asemaan - vähän samaan tapaan kuin ennen niin määrääväksi uskottu luonnonvalinta on uuden genomiikan ja proteomiikan valossa jäämässä evoluutioteoriassa.

80-luvun alussa Rizzolattin ja muidenkin tutkijaryhmät löysivät useita spesifejä neuroneja, jotka tulittivat ainoastaan määrättyjen ärsykkeiden läsnäollessa. Jotkut esimerkiksi tulittivat vain kun osumisen näkö- ja kuuloärsyke esitettiin yhtä aikaa. Jotkut taas tulittivat kärpäsen lentäessä tietyssä kohdassa kasvojen edustaa. Jotkut tulittivat ainoastaan kun näytettiin viisisakaraisia tähtiä, toiset taas eri sakaramääriin.

Koska oppiminen ei ilmeisesti ole kyseessä, on lähellä ajatus, että reaktiot eri ärsykkeisiin kuuluisivat aivojen vakiokalustoon. johon päättelyä jatkaen kuuluisivat myös kaikkien mahdollisten aistimusten rakennetekijät. Tämä oletus selittäisi ensi kertaa jo aiemmin esittelemäni näköaistia koskevan merkillisen tutkimustuloksen, jonka johtopäätöksissä sanotaan seuraavaa:

http://jn.physiology.org/cgi/reprint/95/6/3810.pdf

Tämä ja aiemmat tutkimukset...viittaavat siihen, että pieni määrä kanavia, todennäköisesti noin kaksitoista, tuottavat erilaiset hermoaktiivisuuskaaviot, joista jokainen kulkeutuu muuttumattomana eri tyyppisiä optisia hermosäikeitä myöten korkeampiin näkökeskuksiin. Nämä erilaiset gangliosoluluokat ovat näköaistin kielen perustavat "ilmaisut". Aivojen näköaistialueiden täytyy päätellä visuaalinen kuva tämän vähäisen piirremäärän perusteella. On vaikeata käsittää, kuinka nämä kaaviot integroituvat aivoissa niin, että lopputuloksena on rikas näköaistimaailma.

Kokemuksen myötä voi peilisoluissa tapahtua vahvistusta niin, että niiden reaktiot voidaan selvästi tuntea. Esimerkiksi kun nähdään ihmisen hyppäävän korkealta tai iskevän vasaralla sormeensa, voidaan tuntea koko kehon lävistävä vihlaisu.

Mutta ytimeltään kyseessä on hypoteesini mukaan vain defektikonstellaationa käsitetyn ihmisen defektien ytimen luontaisen sisällön aktivoituminen:

post1396559.html#p1396559

Olettaen, että eläimet ovat fysikaaliselta luonteeltaan defektikertymiä, tulee tästä yksinkertaisesta oletuksesta luontevasti ymmärretyksi aivojen olemassaolo. Toinen oletukseni oli, että aivot sisältävät jo kaikki kyseiseen defektikertymätyyppiin liittyvät aistimukset ja niiden muisto-muodot. Reunaehdot ("aistiärsykkeet") määräävät, mitkä ko-operatiiviset yhdelmät eli siis aistimukset tai muistot virittyvät. Mutta ne ovat olleet sielä potentiaalisina jo enen virittymistään.

 

***

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

77/186 | 

klo 5:02 | 29.8.2010

P.S.V.

Peilisolujen olemassaolon ymmärtämistä saattaa vaikeuttaa kysymys, mistä aivot ovat saaneet kyvyn tuollaisiin reaktioihin, jos se ei ole oppimisen tuotetta. Yksi ratkaisumahdollisuus on tulkita aivot ja niiden sisältö uudella, entistä ekonomisemmalla tavalla, jolloin perinteinen käsitys aistimisesta, oppimisesta jne. jää marginaaliseen asemaan - vähän samaan tapaan kuin ennen niin määrääväksi uskottu luonnonvalinta on uuden genomiikan ja proteomiikan valossa jäämässä evoluutioteoriassa.

Ei tässä nähdäkseni ole tarpeen lähteä uutta paradigmaa peilisolujen selittämiseksi rakentamaan. Jostain syystä kyseisen käsitteen ympärillä pyörii varsin kummallisiakin oletuksia, aivan kuin peilineuronit eläisivät täysin omaa elämäänsä. Näin ei tietenkään ole, peilisolujen funktio on selitettävissä siinä missä esim. multmodaalisten assosiaatioalueidenkin. Useista eri aistielimistä tulevaa informaatiota käsittelevät aivoalueet eivät ole sen "opitumpia" kuin peilisolualueetkaan. Molemmissa tapauksissa funktio voidaan selittää alueiden projektioilla muihin aivokuoren osiin. Peilisoluilla on useita kytkentöjä sekä sensorisille, että motorisille alueille, jotka taas vastaavat hyvin spesifiin informaatioon. Voisi olettaa, että näköaivokuorelta gyrus fusiformikseen tuleva kasvojen tunnistamisen informaatio projisoituu myös peilisoluihin, jolloin ne saavat "tiedon", että tekoa suorittava henkilö on ihminen. Jos kyseessä on esim. apina GF:n peilisoluihin projisoituvat kytkennät eivät aktivoidu.

 

Tähdennettäköön vielä, että mainitsemani yhteys GF:n ja peilisolujen välillä on hypoteettinen. Tällä hetkellä ei tiedetä, miksi peilisolut aktivoituvat vain toisen ihmisen toimintaa katsellessa. Kyseessä ei välttämättä ole yhteys juuri GF:een, mutta mekanismi, jolla peilisolut tuon "tiedon" saavat, on hyvin todennäköisesti mainutun kaltainen. Aivan samoin multimodaaliset assosiaatioalueetkin kykenevät kasittelemään hyvin monimutkaista tietoa, koska niillä on kytkentöjä useisiin aisti-elimistä tulevaa informaatiota käsitteleviin korkeamman aivokuoren alueisiin.

Uutta evoluutiomallia ei siis tarvitse vain peilisolujen fylogeneettisen perustan ymmärtämiseksi lähteä hakemaan. Jos tuo uusi malli todella on tarpeen, se on sitä jo usean muunkin aivoalueen perusteella.

 

***

 

78/186 | 

klo 8:51 | 9.9.2010

-:)lauri

Arkkis

-:)lauri

"Arkkis": Tässä ei ole nyt kysymys vain tuosta, sillä gennettinen erikoituminen muodotaa nyt vain "perusmassan", jonka informaatiota kantavan rakenteen ja ominaisuuksien muodostumien SILLOIN VASTA ALKAA Levi-Montalcinin ja Fieldsin periaatteilla.

 

Jos viitsisit noista molemmista hakea netistä niin yksinkertaisen esityksen, että ymmärtäisit niistä ainakin jotakin, niin säästäisit suunnattomasti omia ja muiden aikaa ja hermoja puuduttavalta ääliömäiseltä informatiivisesti täysin tyhjältä jankutukselta.

"-:)lauri": Olen tutustunut tälle palstalle postaamaasi aineistoon Fieldsin "periaatteesta", joka on sinällään ihan mielenkiintoinen, mutta se ei käsittele tähän asiaan liittyvää keskeistä kysymystä: sitä, miksi kaikilla ihmisillä vain tietyt ja samat aivokuoren alueet ovat erikoistuneet vain tiettyjen ja keskenään samojen toimintojen käsittelyyn (mistä siis on kyse myös peilisolujen yhteydessä)?

Ei tuolla sanota mitään sellaista, mitä väität. ja suomenkileiset wiki-sivut ovat muutenkin puutaheinää.

 

Yllä esitetät Fieldisistä väitteen, joka on 180 astetta hänen tukimustulotensa vastainen.

Etkö ymmärrä suomen kieltä? Luepa viestini uudestaan.

Olet esittänyt perättömän väitteen: noin ei ole kaikilla. On ihmisiä joita puuttukkin kokonaan jokin noista "pyhistä" "alueista" esimerkiksi onnettomuuden seurauksena, ja he oppivat kuitenkin samat asiat uudestaan.

 

Lisäksi titeynlaisten toimintojen keskittymiselle tietyille aivoalueille on miljardi muuta mahdollista selitystä kuin "keenipeolisolut".

Täällä on Fieldsin päätoimittaman uuden tiedelehden NGB:n sivut josta voit katsoa, mitä milloinkin on esitetty:

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/rasanen-sekoilee-fysikaalisessa-analogiassaan-tahdosta-t45601-81.html

 

***

 

 

 

 

79/186 | 

klo 6:43 | 23.9.2010

Japetus

P.S.V.

Peilisolujen olemassaolon ymmärtämistä saattaa vaikeuttaa kysymys, mistä aivot ovat saaneet kyvyn tuollaisiin reaktioihin, jos se ei ole oppimisen tuotetta. Yksi ratkaisumahdollisuus on tulkita aivot ja niiden sisältö uudella, entistä ekonomisemmalla tavalla, jolloin perinteinen käsitys aistimisesta, oppimisesta jne. jää marginaaliseen asemaan - vähän samaan tapaan kuin ennen niin määrääväksi uskottu luonnonvalinta on uuden genomiikan ja proteomiikan valossa jäämässä evoluutioteoriassa.

Ei tässä nähdäkseni ole tarpeen lähteä uutta paradigmaa peilisolujen selittämiseksi rakentamaan. Jostain syystä kyseisen käsitteen ympärillä pyörii varsin kummallisiakin oletuksia, aivan kuin peilineuronit eläisivät täysin omaa elämäänsä. Näin ei tietenkään ole, peilisolujen funktio on selitettävissä siinä missä esim. multmodaalisten assosiaatioalueidenkin. Useista eri aistielimistä tulevaa informaatiota käsittelevät aivoalueet eivät ole sen "opitumpia" kuin peilisolualueetkaan. Molemmissa tapauksissa funktio voidaan selittää alueiden projektioilla muihin aivokuoren osiin. Peilisoluilla on useita kytkentöjä sekä sensorisille, että motorisille alueille, jotka taas vastaavat hyvin spesifiin informaatioon. Voisi olettaa, että näköaivokuorelta gyrus fusiformikseen tuleva kasvojen tunnistamisen informaatio projisoituu myös peilisoluihin, jolloin ne saavat "tiedon", että tekoa suorittava henkilö on ihminen. Jos kyseessä on esim. apina GF:n peilisoluihin projisoituvat kytkennät eivät aktivoidu.

Nyt höriset taas aivan puhdasta sontaa siitä, mtiä nuo MUUT HÖRHÖT höpsivät: "peilisoluthan" muka nimeomaan "havaittiin" MAKAKIEN ja IHMISTEN VÄLILLÄ:

 

http://www.tiede.fi/artikkeli/508/peili ... maan_muita

post567735.html?hilit=%20makak*%20peili*#p567735

(Perkeleen Tieteen Kuvalehti, kun on mennyt putsaaman nettisivujaan... MUTTA HAA!!! KIRJASTOISTA LÖYTYVÄT PAPERIVERSIOST!!!! )

Kyllä ihmisellä ja hevosella SEN PUOLESTA voisi "ihan hyvin" olla YHTEINEN PIERUPEILISOLU!

Sittemmin "havainto" on todistettu huijaukseksi, mitä erittäin vahvasti kokoajan epältiinkin, VAIKKA "HAVAINTO EI TODELLISENAKAAN OLISI TODISTANUT MINKÄÄNALISTA "PESIAALINEUROONEISTA"!

 

Tähdennettäköön vielä, että mainitsemani yhteys GF:n ja peilisolujen välillä on hypoteettinen.

 

 

Tällä hetkellä ei tiedetä, miksi peilisolut aktivoituvat vain toisen ihmisen toimintaa katsellessa.

LINKKI!!!???

 

Kyseessä ei välttämättä ole yhteys juuri GF:een, mutta mekanismi, jolla peilisolut tuon "tiedon" saavat, on hyvin todennäköisesti mainutun kaltainen.

Ja senko ¤:n mekanismilla YKSI AINOA SOLU "KERÄÄ" vahintääkin kymmenientuhansien muiden neuronien informaatiuon vainnossa???

 

Kuutiomillissä on 100ooo000 neuronia, ja kullakin niistä 20-vuotiaalla noin 20000 kykentää...

MISTÄ HELVETISTÄ tuollainen muka SOLU siihen on piertykin!!!!

 

Aivan samoin multimodaaliset assosiaatioalueetkin kykenevät kasittelemään hyvin monimutkaista tietoa, koska niillä on kytkentöjä useisiin aisti-elimistä tulevaa informaatiota käsitteleviin korkeamman aivokuoren alueisiin.

 

Uutta evoluutiomallia ei siis tarvitse vain peilisolujen fylogeneettisen perustan ymmärtämiseksi lähteä hakemaan. Jos tuo uusi malli todella on tarpeen, se on sitä jo usean muunkin aivoalueen perusteella.

Et todellakaan ymmärrä evoluutiosta et niin paskaakaan...

 

Itse asiassa ainoa "teoreettinen" evolutionaarinen mahdollisuus olisi AIVOKUORETTOMILTA ESIVANHEMMILTA PERIYTYVÄ "PIERUPEILISOLU", joka jostakin evoluution kummallistakin kummallisemmasta oikusta OLISI JÄÄNYT HÄVIÄMÄTTÄ EHDOLLISTUNEIDEN TOIMINTAMALLIEN SYRJÄYTTÄESSÄ AIVOKUORELLISTEN EVOLUUTIOSSA GENEETTISIÄ MALLEJA!!!

 

***

 

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

80/186 | 

klo 17:01 | 23.9.2010

Sinulla tässä ei ole evoluutiosta mitään käsitystä. Ehdollistuneet toimintamallit eivät syrjäytä geneettisiä malleja mihinkään. Hiton idiootimaista jorinaa.

Tuhma puudeli!

 

https://www.tiede.fi/keskustelu/20457/ketju/peilisolu_on_turha_ja_vahingollinen_kasite?page=4

 

81/186 | 

klo 11:41 | 24.9.2010

Japetus

Sinulla tässä ei ole evoluutiosta mitään käsitystä. Ehdollistuneet toimintamallit eivät syrjäytä geneettisiä malleja mihinkään. Hiton idiootimaista jorinaa.

 

Tuhma puudeli!

 

Ämmältä lähti tiedeviranomaisten nimitysoikeudet sekoilun takia mm. "peilisolujen" kanssa.

 

***

 

 

 

 

82/186 | 

klo 11:28 | 11.11.2010

Juuri kun viime aikoina aloin uudelleen kiinnostua peilisoluista ja meemeistä, jotka olin aiemmin tyrmännyt hölynpölynä, päädyin toisenlaiseen johtopäätökseen.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat huomanneet, että autistien peilisolut toimivatkin normaalisti. Peilisoluilla on keskeinen asema sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

http://www.tiede.fi/uutiset/3902/autisteilla_onkin_normaalit_peilisolut

Peilisolut solut eivät ole sen erikoisempia soluja kuin muutkaan neuronit, vaan kenties saattaisivat selittää transferenssin ilmiön olemassaoloa ja aivofysiologiaa yleensä.

Transference is a phenomenon in psychoanalysis characterized by unconscious redirection of feelings from one person to another. One definition of transference is "the inappropriate repetition in the present of a relationship that was important in a person's childhood. Another definition is "the redirection of feelings and desires and especially of those unconsciously retained from childhood toward a new object. Still another definition is "a reproduction of emotions relating to repressed experiences, esp[ecially] of childhood, and the substitution of another person ... for the original object of the repressed impulses. Transference was first described by Sigmund Freud, who acknowledged its importance for psychoanalysis for better understanding of the patient's feelings and feelings of rage.

http://en.wikipedia.org/wiki/Transference

Toisaalta poikkeaisin Freudin ajattelusta siinä, että tällainen transferenssinen reaktio olisi välttämättä epäsopiva fysiologinen reaktio. Toki transferenssi on välttämätön ilmiö jonkin neuroosin analysoimiselle, mutta transferenssi sellaisenaan ei ole patologinen reaktio, vaan kenties ihmisen sosiaaliselle käytökselle fysiologinen välttämättömyys. Transferenssi on siis aina läsnä. Patologiseksi reaktioiden voisi katsoa menevän vasta silloin, kun subjekti kärsii voimakkaasta neuroottisesta taipumuksesta, joka haittaa merkittävästi elämää, ja jonka olemassaolon henkilö itsekin kokee rationaalisessa mielessä olevan vailla järkeä.

Transferenssi vaikuttaisi ylläpitävän ihmisen sosiaalisia suhteita, sillä ihmisen eläessä jatkuvassa muutoksessa, voisi olla mahdotonta kyetä minkäänlaiseen yhteistyöhön tai ajanviettoon muiden ihmisten kesken. Toisaalta en kiistä, etteikö voisi esiintyä sellaisia patologisia tiloja, jossa oppiminen ei tapahdu - geeneistä johtuen - samalla tavalla kuin muilla ihmisillä.

Autismia ja sen tyyppisiä sairauksia määritellään edelleenkin paljolti tietynlaisien oppimisvaikeuksien kautta, ei biologisena sairautena, johon olisi olemassa tehokas lääke.

Tutkijat löysivät autismia aiheuttavan geenin

Geenin uskotaan selittävän noin 15 prosenttia autismitapauksista. Syyn löytyminen ei vielä takaa sitä, että autismille löydettäisiin hoitokeino.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+l%C3%B6ysiv%C3%A4t+autismia...

 

***

 

Juoni

Seuraa 

Viestejä1461

83/186 | 

klo 16:12 | 11.11.2010

Shriek

Juuri kun viime aikoina aloin uudelleen kiinnostua peilisoluista ja meemeistä, jotka olin aiemmin tyrmännyt hölynpölynä, päädyin toisenlaiseen johtopäätökseen.

 

Yhdysvaltalaistutkijat ovat huomanneet, että autistien peilisolut toimivatkin normaalisti. Peilisoluilla on keskeinen asema sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

http://www.tiede.fi/uutiset/3902/autisteilla_onkin_normaalit_peilisolut

Peilisolut solut eivät ole sen erikoisempia soluja kuin muutkaan neuronit, vaan kenties saattaisivat selittää transferenssin ilmiön olemassaoloa ja aivofysiologiaa yleensä.

Transference is a phenomenon in psychoanalysis characterized by unconscious redirection of feelings from one person to another. One definition of transference is "the inappropriate repetition in the present of a relationship that was important in a person's childhood. Another definition is "the redirection of feelings and desires and especially of those unconsciously retained from childhood toward a new object. Still another definition is "a reproduction of emotions relating to repressed experiences, esp[ecially] of childhood, and the substitution of another person ... for the original object of the repressed impulses. Transference was first described by Sigmund Freud, who acknowledged its importance for psychoanalysis for better understanding of the patient's feelings and feelings of rage.

http://en.wikipedia.org/wiki/Transference

Toisaalta poikkeaisin Freudin ajattelusta siinä, että tällainen transferenssinen reaktio olisi välttämättä epäsopiva fysiologinen reaktio. Toki transferenssi on välttämätön ilmiö jonkin neuroosin analysoimiselle, mutta transferenssi sellaisenaan ei ole patologinen reaktio, vaan kenties ihmisen sosiaaliselle käytökselle fysiologinen välttämättömyys. Transferenssi on siis aina läsnä. Patologiseksi reaktioiden voisi katsoa menevän vasta silloin, kun subjekti kärsii voimakkaasta neuroottisesta taipumuksesta, joka haittaa merkittävästi elämää, ja jonka olemassaolon henkilö itsekin kokee rationaalisessa mielessä olevan vailla järkeä.

Transferenssi vaikuttaisi ylläpitävän ihmisen sosiaalisia suhteita, sillä ihmisen eläessä jatkuvassa muutoksessa, voisi olla mahdotonta kyetä minkäänlaiseen yhteistyöhön tai ajanviettoon muiden ihmisten kesken. Toisaalta en kiistä, etteikö voisi esiintyä sellaisia patologisia tiloja, jossa oppiminen ei tapahdu - geeneistä johtuen - samalla tavalla kuin muilla ihmisillä.

Autismia ja sen tyyppisiä sairauksia määritellään edelleenkin paljolti tietynlaisien oppimisvaikeuksien kautta, ei biologisena sairautena, johon olisi olemassa tehokas lääke.

Tutkijat löysivät autismia aiheuttavan geenin

Geenin uskotaan selittävän noin 15 prosenttia autismitapauksista. Syyn löytyminen ei vielä takaa sitä, että autismille löydettäisiin hoitokeino.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+l%C3%B6ysiv%C3%A4t+autismia...

Ainakin näiden tutkimusten perusteella voisi olettaa, että autismia ei voi selittää puhtaasti biologialla, sillä tuo 15% ennuste ei kovin vakuuttavalta kuullosta.

15% on varsin hyvä heritabiliteetti yhdelle geenille.

 

Vaikkapa varsin korkeasti periytyvän (heritabiliteetti >.5) ns. g-faktori äo:n takana piileville yksittäisille geeneille on löydetty parhaimmilaankin vain parin prosentin selittävä osuus.

Ainakin näiden tutkimusten perusteella voisi olettaa, että autismia ei voi selittää puhtaasti biologialla, sillä tuo 15% ennuste ei kovin vakuuttavalta kuullosta.

***

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

84/186 | 

klo 16:33 | 11.11.2010

Shriek

Juuri kun viime aikoina aloin uudelleen kiinnostua peilisoluista ja meemeistä, jotka olin aiemmin tyrmännyt hölynpölynä, päädyin toisenlaiseen johtopäätökseen.

 

Yhdysvaltalaistutkijat ovat huomanneet, että autistien peilisolut toimivatkin normaalisti. Peilisoluilla on keskeinen asema sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

http://www.tiede.fi/uutiset/3902/autisteilla_onkin_normaalit_peilisolut

Peilisolut solut eivät ole sen erikoisempia soluja kuin muutkaan neuronit, vaan kenties saattaisivat selittää transferenssin ilmiön olemassaoloa ja aivofysiologiaa yleensä.

Täysin samaa mieltä - pidättäen kuitenkin varauksen transferenssi-käsitteen validiuden suhteen. Mistä tuo käsitys peilisolujen erityisluonteesta edes on peräisin? En itse ole koskaan havainnut, että niiden rakennetta tai toimintaa väitettäisiin muista neuroneista poikkeavaksi. Aivan samoin motoriset ja sensoriset neuronit kategorisoidaan erikseen, vaikka ne ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan identtiset.

***

 

 

 

85/186 | 

klo 1:11 | 12.11.2010

Juoni

Shriek

Juuri kun viime aikoina aloin uudelleen kiinnostua peilisoluista ja meemeistä, jotka olin aiemmin tyrmännyt hölynpölynä, päädyin toisenlaiseen johtopäätökseen.

 

Yhdysvaltalaistutkijat ovat huomanneet, että autistien peilisolut toimivatkin normaalisti. Peilisoluilla on keskeinen asema sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

http://www.tiede.fi/uutiset/3902/autisteilla_onkin_normaalit_peilisolut

Peilisolut solut eivät ole sen erikoisempia soluja kuin muutkaan neuronit, vaan kenties saattaisivat selittää transferenssin ilmiön olemassaoloa ja aivofysiologiaa yleensä.

Transference is a phenomenon in psychoanalysis characterized by unconscious redirection of feelings from one person to another. One definition of transference is "the inappropriate repetition in the present of a relationship that was important in a person's childhood. Another definition is "the redirection of feelings and desires and especially of those unconsciously retained from childhood toward a new object. Still another definition is "a reproduction of emotions relating to repressed experiences, esp[ecially] of childhood, and the substitution of another person ... for the original object of the repressed impulses. Transference was first described by Sigmund Freud, who acknowledged its importance for psychoanalysis for better understanding of the patient's feelings and feelings of rage.

http://en.wikipedia.org/wiki/Transference

Toisaalta poikkeaisin Freudin ajattelusta siinä, että tällainen transferenssinen reaktio olisi välttämättä epäsopiva fysiologinen reaktio. Toki transferenssi on välttämätön ilmiö jonkin neuroosin analysoimiselle, mutta transferenssi sellaisenaan ei ole patologinen reaktio, vaan kenties ihmisen sosiaaliselle käytökselle fysiologinen välttämättömyys. Transferenssi on siis aina läsnä. Patologiseksi reaktioiden voisi katsoa menevän vasta silloin, kun subjekti kärsii voimakkaasta neuroottisesta taipumuksesta, joka haittaa merkittävästi elämää, ja jonka olemassaolon henkilö itsekin kokee rationaalisessa mielessä olevan vailla järkeä.

Transferenssi vaikuttaisi ylläpitävän ihmisen sosiaalisia suhteita, sillä ihmisen eläessä jatkuvassa muutoksessa, voisi olla mahdotonta kyetä minkäänlaiseen yhteistyöhön tai ajanviettoon muiden ihmisten kesken. Toisaalta en kiistä, etteikö voisi esiintyä sellaisia patologisia tiloja, jossa oppiminen ei tapahdu - geeneistä johtuen - samalla tavalla kuin muilla ihmisillä.

Autismia ja sen tyyppisiä sairauksia määritellään edelleenkin paljolti tietynlaisien oppimisvaikeuksien kautta, ei biologisena sairautena, johon olisi olemassa tehokas lääke.

Tutkijat löysivät autismia aiheuttavan geenin

Geenin uskotaan selittävän noin 15 prosenttia autismitapauksista. Syyn löytyminen ei vielä takaa sitä, että autismille löydettäisiin hoitokeino.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+l%C3%B6ysiv%C3%A4t+autismia...

Ainakin näiden tutkimusten perusteella voisi olettaa, että autismia ei voi selittää puhtaasti biologialla, sillä tuo 15% ennuste ei kovin vakuuttavalta kuullosta.

15% on varsin hyvä heritabiliteetti yhdelle geenille.

 

Vaikkapa varsin korkeasti periytyvän (heritabiliteetti >.5) ns. g-faktori äo:n takana piileville yksittäisille geeneille on löydetty parhaimmilaankin vain parin prosentin selittävä osuus

Kysymys ei ole yhdestä geenistä, vaan entuudestaan tunnetusta kromosomivauriosta, jolla tiedetään entuudestaan olevan vaikustusta skitsofrenian ja kahdensuuntaisen mielialahäiriön riskiin.

 

Heritabilitetti ei tarkoita, että tuo kromosomivaurio selittäisi 15% autismitapauksista, vaan jos se on oikein määritelty, niin se tarkoittaa, että jos tuo vaurio kokonaan katoaisi perimästä, olisi autimin vähenemisen oletusarvo 15%, ja tämä sisältää kaikki muutkin vaivat ja niiden sivutuote-autismin, joihin kromosomimuutos olisi osallisena.

Geenitutkimus näyttää olevan kuitenkin tuossa asiassa näpertelyä, sillä autismi on lisääntynyt Kaliforniassa 8-kertaisesti eli 700% vuodesta 1990, ja muuhun autismitutkimukseen kuin keenisellsiseen menee vain 5% autismin tutkimukseen käytetyistä rahoista:

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5242646105

" Tutkimus: Autismin lisääntyminen todellista

11.1.2009 9:14 | Kommentit 96

Jani Kaaro

Autismitapausten nopea kasvu ei ole parantuneiden diagnoosien aiheuttamaa näköharhaa. Yhdysvaltalainen tutkimus osoittaa, että autismin lisääntyminen on todellista ja sen syitä on etsittävä ympäristötekijöistä.

Kalifornian yliopistoon kuuluvan M.I.N.D. instituutin tutkimuksessa selvitettiin autismin esiintyvyyttä Kaliforniassa, jossa autismitapauksia diagnosoidaan nykyään jopa 7–8 kertaa enemmän kuin vuonna 1990. Syiksi on esitetty autismin parempaa tunnistamista, lievien autismitapausten sisällyttämistä tilastoihin ja autististen perheiden muuttoa Kaliforniaan.

Professori Irva Hertz-Piccotton johtamassa tutkimuksessa kyettiin analysoimaan osavaltion ja liittovaltion tilastojen pohjalta kutakin näistä tekijöistä erikseen. Tulokset osoittivat, että autismin parantunut tunnistaminen kattoi vain noin kymmenesosan ja lievien autismitapausten sisällyttäminen tilastoihin vielä vähemmän kaikkien autismitapausten lisääntymisestä. Autististen perheiden muuttoa koskevan väitteen tutkijat kumosivat kokonaan.

Tutkijat päättelevät, että autismin nopea lisääntyminen johtuu ympäristön vaikutuksesta, ei geeneistä. Tällä hetkellä autismin geneettiseen tutkimukseen kuitenkin annetaan rahaa 10–20 kertaa enemmän kuin ympäristötekijöiden tutkimiseen.

Tutkimuksen julkaisi Epidemiology. "

***

 

86/186 | 

klo 2:23 | 12.11.2010

superaivopää

Geenitutkimus näyttää olevan kuitenkin tuossa asiassa näpertelyä, sillä autismi on lisääntynyt Kaliforniassa 8-kertaisesti eli 700% vuodesta 1990, ja muuhun autismitutkimukseen kuin keenisellsiseen menee vain 5% autismin tutkimukseen käytetyistä rahoista:

 

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5242646105

" Tutkimus: Autismin lisääntyminen todellista

11.1.2009 9:14 | Kommentit 96

Jani Kaaro

Autismitapausten nopea kasvu ei ole parantuneiden diagnoosien aiheuttamaa näköharhaa. Yhdysvaltalainen tutkimus osoittaa, että autismin lisääntyminen on todellista ja sen syitä on etsittävä ympäristötekijöistä.

Kalifornian yliopistoon kuuluvan M.I.N.D. instituutin tutkimuksessa selvitettiin autismin esiintyvyyttä Kaliforniassa, jossa autismitapauksia diagnosoidaan nykyään jopa 7–8 kertaa enemmän kuin vuonna 1990. Syiksi on esitetty autismin parempaa tunnistamista, lievien autismitapausten sisällyttämistä tilastoihin ja autististen perheiden muuttoa Kaliforniaan.

Professori Irva Hertz-Piccotton johtamassa tutkimuksessa kyettiin analysoimaan osavaltion ja liittovaltion tilastojen pohjalta kutakin näistä tekijöistä erikseen. Tulokset osoittivat, että autismin parantunut tunnistaminen kattoi vain noin kymmenesosan ja lievien autismitapausten sisällyttäminen tilastoihin vielä vähemmän kaikkien autismitapausten lisääntymisestä. Autististen perheiden muuttoa koskevan väitteen tutkijat kumosivat kokonaan.

Tutkijat päättelevät, että autismin nopea lisääntyminen johtuu ympäristön vaikutuksesta, ei geeneistä. Tällä hetkellä autismin geneettiseen tutkimukseen kuitenkin annetaan rahaa 10–20 kertaa enemmän kuin ympäristötekijöiden tutkimiseen.

Tutkimuksen julkaisi Epidemiology. "

No niin Arkkis. Sä oot bannissa ja tuut tänne taas levittämään ties mitä.

 

Kaliforniassa on mitä on. Piilaakso.. hyvä Arkkis, se on Se!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piilaakso

Kun siellä autistit keskenään tekee lapsia niin autismi periytyy ja valitettavasti taitaa vielä muuttua aina vaan vakava-asteisemmaksi kuta enemmän suppeaa geenipoolia on.

Huhultasi katkes siivet, huomaatko!
Vähän sitä arkista suhteellisiuudentajua käyttöön niin kyllä se siitä.

Luin muuten ekaks että superraivopää, se sopis kyllä sinuun loistavasti!

Lisään vielä tämän tänne:
http://www.digitoday.fi/viihde/2002/08/ ... 0026110/66

 

 

Piilaakson lapset puhuttavat
"Nörttigeenit" altistavat jälkikasvun autismille?

 

19.8.2002 13:25 Miksi huipputeknologian kehdossa syntyy tavallista runsaammin autistisia lapsia, pohditaan parhaillaan Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain Piilakson alueella yksi lapsi 150:stä on tavalla tai toisella autistinen, tilastot kertovat. Autismi näyttäisi siis olevan huipputeknologian ammattilaisten lapsilla yleisempää kuin muilla.

***

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

87/186 | 

klo 3:06 | 12.11.2010

Arkkis on nähtävästi ollut täällä ainakin kolmella nikilliä edellisen banninsa jälkeen. Toivottavasti modet puuttuvat asiaan ennen kuin tämäkin ketju alkaa taas tulvia Neuvostoliittolaisen sanakirjan ylistystä ja suu vaahdossa huudettua salaliittojulistusta. Ei voi kuin ihmetellä moista käytöstä.

Geneettisillä tekijöillä on useasti havaittu olevan merkittävä rooli autismin etiologiassa.

http://www.sciencedaily.com/releases/2010/05/100502080242.htm

http://www.albany.edu/psy/bcd/share/CNV/reviews_commentary/beaudet_2007.pdf

Until recently, only 5–10% of autism cases were traceable to an underlying genetic cause. Two studies now change this. Jacquemont et al.1 and Sebat et al.2 suggest that this number is actually 10–20%, and it may grow to 30–40% with further research. The advance is based primarily on the use of a recently developed high-resolution genome analysis technique to identify de novo genomic deletions and duplications of tens to thousands of kilobases (kb).

Sen sijaan en ole törmännyt yhteenkään tutkimukseen, jossa todettaisiin autismin johtuvan ensisijaisesti ympäristötekijöistä. Tällaiseen yllä viittaava lehtiartikkeli tuskin mitään kontrolloidun tutkimuksen kriteerejä täyttää.

***

 

 

90/186 | 

klo 3:35 | 12.11.2010

Japetus

superaivopää

Autismi voidaan haluttaessa saada aikaan kenelle tahansa vastasyntyneelle pelkästään virikeympäristöä rajoittamalla.

Ja kukahan Mengelen kisälli tätä on tutkinut? Olisiko kenties linkkiä?

Kaikki ns. susilapset ovat autisteja.

 

Joissakin tapauksissa on nyt vasta opittu välttämään mm. syntymästään kuurosokeista tulemasta autisteja, mikä ei ole aina aivan helppoakaan.

On olemassa sellaisia ns. "oppimisikkunoita", mutta en sulle viitsi ruveta sen tarkemmin selittämään.

 

***

 

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

91/186 | 

klo 5:21 | 12.11.2010

superaivopää

Japetus

superaivopää

Autismi voidaan haluttaessa saada aikaan kenelle tahansa vastasyntyneelle pelkästään virikeympäristöä rajoittamalla.

Ja kukahan Mengelen kisälli tätä on tutkinut? Olisiko kenties linkkiä?

Kaikki ns. susilapset ovat autisteja.

Autismiksiko heidän tilansa todella on diagnosoitu?

 

 

Joissakin tapauksissa on nyt vasta opittu välttämään mm. syntymästään kuurosokeista tulemasta autisteja, mikä ei ole aina aivan helppoakaan.

Ei pidä paikkaansa. Kuuromykät ja autistit voivat käyttäytyä samalla tavoin, mutta kaikista kuuromykistä ei automaattisesti tule autisteja.

 

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ajmg.a.30545/full

Van Dijk [1991] compared the performance of children with deafblindness due to rubella syndrome to the norms on the Autism Behavior Checklist (ABC). The ABC has norms for both autism and deafblind. He found scores very similar to the ABC deafblind norms, which follow a similar pattern to those with autism, but are lower, with the mean considerably below that needed for a diagnosis of autism. Only one of his 17 cases met the criteria for autism. Thus, although van Dijk also found differences between deafblind and autistic behavior, he found children who were deafblind with rubella were less disturbed than those with autism.

 

 

***

 

 

92/186 | 

klo 10:08 | 12.11.2010

Japetus

Täysin samaa mieltä - pidättäen kuitenkin varauksen transferenssi-käsitteen validiuden suhteen. Mistä tuo käsitys peilisolujen erityisluonteesta edes on peräisin? En itse ole koskaan havainnut, että niiden rakennetta tai toimintaa väitettäisiin muista neuroneista poikkeavaksi. Aivan samoin motoriset ja sensoriset neuronit kategorisoidaan erikseen, vaikka ne ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan identtiset.

Vaikea sanoa. Terapiassa transferenssin työstäminen on olennainen osa terapiaprosessia, etenkin silloin, kun hyödynnetään syvyyspsykologisia keinoja. Toisaalta kaikki terapia ja tapaukset eivät sellaista edellytä. Analysoidaan vain sen verran, että oireet saadaan kuriin. En myöskään jaksa uskoa, että transferenssi on sidoksissa mihinkään tiettyyn elimeen, vaan se on jonkin elinkokonaisuuden - mukaan lukien aivot tietysti - yhteissumma. Toisaalta otan sen verran takaisin aiemmasta, että en tiedä, olettiko Freud koskaan sellaista, että transferenssi olisi kokonaan analysoitavissa vaikuttamattomaksi. Itse uskoisin, että ei, eikä sille ole edes tarvetta. Muistaakseni näin ajatellaan myös nykyisissä psykodynaamisissa psykoterapioissa. Vältetään puuttumasta potilaan enempää sen enempää kuin on pakko, koska transferenssin ajatellaan sellaisenaan olevan ihan universaali ilmiö ihmisillä. Psykoterapeutin tehtävä ei ole ruveta pysyvästi kasvattajaksi, opettajaksi, rakastajaksi tai miksikään muuksi vastaavanlaiseksi henkilöksi potilaan elämässä. Kyse on aina ammatillisesta auttamisesta.

 

7. Transference. Transference is when the patient begins to feel feelings towards the therapist. It can be anger; it can be affection; it can even be sexual desire. Freud believed that these feelings were actually being transferred from their true object - some important person in the patient's life - onto the therapist. Transference is therefore an important clue. Freud also believed that transference was necessary to progress in therapy, in that it takes what is going on in the patient's unconscious and brings it out into the real world. It is only a matter of time until the patient comes to realize what those feelings truly represent.

http://webspace.ship.edu/cgboer/psychotherapy.html

Pahimmilla psykopaateilla ja väkivaltarikollisilla transferenssi on erittäin minimaalista. Autistien kohdalla transferenssi on myös olemassa, mutta uskoisin, että suurimmat ongelmat heidän terapoimisessa tulevat eteen vuorovaikutuksessa. Tuon uusimman tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että se ei johdu empatiankyvyn puutteesta. Väkivaltarikollisen kohdalla suurin ongelma lienee impulsiivisuus ja viha. Psykopatioissa hoitoennuste on huono, ja riippuu erittäin paljon siitä, onko henkilöllä itsellään halua parantua ja katuuko hän tekojaan. Autistien kohdalla terapiaprosessi on todennäköisesti pitkä, johtuen 'yhteisen sävelen' löytymisen vaikeuksista.

--

Tuskin mikrobiologisella tasolla tehdään enää kovin mullistavia löydöksiä, vaan kaikki tuollainen tapahtuu nykyään fysiikassa. Toisaalta sitähän ei tiedä, mitä edistyksellisiä sovellutuksia moderni fysiikka voi tuoda tullessaan muille tieteenaloille.

Juoni

15% on varsin hyvä heritabiliteetti yhdelle geenille.

 

Vaikkapa varsin korkeasti periytyvän (heritabiliteetti >.5) ns. g-faktori äo:n takana piileville yksittäisille geeneille on löydetty parhaimmilaankin vain parin prosentin selittävä osuus.

Minusta se ei kuullosta, sillä jos asian takana on useampien geenien ryhmä, niin ei ole mitään taetta siitä, että näiden muiden geenien heritabiliteetti olisi yhtä korkea.

 

superaivopää

Tutkijat päättelevät, että autismin nopea lisääntyminen johtuu ympäristön vaikutuksesta, ei geeneistä. Tällä hetkellä autismin geneettiseen tutkimukseen kuitenkin annetaan rahaa 10–20 kertaa enemmän kuin ympäristötekijöiden tutkimiseen.

Jos ympäristöstä pitäisi hakea syyllistä, niin itse sanoisin syyn olevan ihmisten tavoissa pariutua. Tosin pariutumiseen puuttuminen nähdään länsimaisissa yhteiskunnassa moraalisessa mielessä pahana asiana, kuten myös kaikenlainen väestönkasvuun liittyvä kontrolli. Minä syyllistäisin vanhempia, mutta en siitä, millaisia he ovat ihmisinä, vaan siitä, millaisia valintoja he elämässään tekevät.

 

 

***

93/186 | 

klo 17:41 | 14.11.2010

Pönni

superaivopää

Geenitutkimus näyttää olevan kuitenkin tuossa asiassa näpertelyä, sillä autismi on lisääntynyt Kaliforniassa 8-kertaisesti eli 700% vuodesta 1990, ja muuhun autismitutkimukseen kuin keenisellsiseen menee vain 5% autismin tutkimukseen käytetyistä rahoista:

 

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5242646105

" Tutkimus: Autismin lisääntyminen todellista

11.1.2009 9:14 | Kommentit 96

Jani Kaaro

Autismitapausten nopea kasvu ei ole parantuneiden diagnoosien aiheuttamaa näköharhaa. Yhdysvaltalainen tutkimus osoittaa, että autismin lisääntyminen on todellista ja sen syitä on etsittävä ympäristötekijöistä.

Kalifornian yliopistoon kuuluvan M.I.N.D. instituutin tutkimuksessa selvitettiin autismin esiintyvyyttä Kaliforniassa, jossa autismitapauksia diagnosoidaan nykyään jopa 7–8 kertaa enemmän kuin vuonna 1990. Syiksi on esitetty autismin parempaa tunnistamista, lievien autismitapausten sisällyttämistä tilastoihin ja autististen perheiden muuttoa Kaliforniaan.

Professori Irva Hertz-Piccotton johtamassa tutkimuksessa kyettiin analysoimaan osavaltion ja liittovaltion tilastojen pohjalta kutakin näistä tekijöistä erikseen. Tulokset osoittivat, että autismin parantunut tunnistaminen kattoi vain noin kymmenesosan ja lievien autismitapausten sisällyttäminen tilastoihin vielä vähemmän kaikkien autismitapausten lisääntymisestä. Autististen perheiden muuttoa koskevan väitteen tutkijat kumosivat kokonaan.

Tutkijat päättelevät, että autismin nopea lisääntyminen johtuu ympäristön vaikutuksesta, ei geeneistä. Tällä hetkellä autismin geneettiseen tutkimukseen kuitenkin annetaan rahaa 10–20 kertaa enemmän kuin ympäristötekijöiden tutkimiseen.

Tutkimuksen julkaisi Epidemiology. "

http://fi.wikipedia.org/wiki/Piilaakso

Kun siellä autistit keskenään tekee lapsia niin autismi periytyy ja valitettavasti taitaa vielä muuttua aina vaan vakava-asteisemmaksi kuta enemmän suppeaa geenipoolia on.

Huhultasi katkes siivet, huomaatko!

Vähän sitä arkista suhteellisiuudentajua käyttöön niin kyllä se siitä.

Kuinka suuren prosentin sää rouva Pönni luulet piilaaksolaisten olevan Kalifornian koko väestöstä, ja kuinka paljon luulet heillä olevan keskimäärin lapsia? Ja miten matala uskot keskimääräisen eliniän olevan koko Kaliforniassa?

 

Kuinka meonessa paikassa luulet olevan eynisesti yhtä menenkirjavaa väkeä siten, että kaikki etniset ryhmät todella sekoittuvat geneettisesti?

 

Lisään vielä tämän tänne:
http://www.digitoday.fi/viihde/2002/08/ ... 0026110/66

 

 

Piilaakson lapset puhuttavat

 

"Nörttigeenit" altistavat jälkikasvun autismille?

19.8.2002 13:25 Miksi huipputeknologian kehdossa syntyy tavallista runsaammin autistisia lapsia, pohditaan parhaillaan Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain Piilakson alueella yksi lapsi 150:stä on tavalla tai toisella autistinen, tilastot kertovat. Autismi näyttäisi siis olevan huipputeknologian ammattilaisten lapsilla yleisempää kuin muilla.

Taitaapa olla taas luokiteltu aspergeritkin "autisteiksi"...

 

Jos autismi on lisääntynyt koko kaliforniassa 700% 20 vuodessa, lienee aivan turhaa syytellä "nörtti-" tai muitakaan geenejä yhtään mistään, jos suhteellisuudentaju säilytetään.

http://discovermagazine.com/2007/apr/au ... n-the-head

http://www.medicalveritas.com/MarthaHerbert.pdf

***

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

94/186 | 

klo 19:33 | 14.11.2010

Vanha Musti

Taitaapa olla taas luokiteltu aspergeritkin "autisteiksi"...

 

Jos autismi on lisääntynyt koko kaliforniassa 700% 20 vuodessa, lienee aivan turhaa syytellä "nörtti-" tai muitakaan geenejä yhtään mistään, jos suhteellisuudentaju säilytetään.

Pelkkä autismidiagnoosien lisääntyminen Kaliforniassa ei missään tapauksessa todista, että geeneillä ei ole mitään vaikutusta autismin synnyssä. Syitä kasvuun on todennäköisesti monia, joista yksi olennaisimpia varmasti on diagnosointiin suunnattujen resurssien lisääminen ja diagnosointitekniikoiden kehittyminen.

 

http://www.bmj.com/content/328/7436/364.3.extract

Autismi ei ole lisääntynyt ainoastaan Kaliforniassa vaan se on lisääntynyt ylipäätään. Miten ympäristön olosuhteet olisivat viimeisen 20:n vuoden aikana muuttuneet niin radikaalisti, että ne saisivat aikaan autismiepidemian? Kuten mikä tahansa mielenterveyden häiriö, myös autismi on perimmiltään fyysinen sairaus, joka johtuu poikkeavuuksista aivojen sähkökemiallisessa toiminnassa. Nämä poikkeavuudet ovat osittain geneettisen vaikutuksen tulosta, mutta ei ole poissuljettu vaihtoehto, että myös virukset, bakteerit tai autommuunisairaudet voisivat vaikuttaa aivokemiaan ja kasvattaa riskiä sairastua autismiin.

Lisäksi on se geenien tointaan yleensä liittyvä perusprinsiippi, jota et sitten millään kykene hahmottamaan: kukaan ei oleta geenien tai ympäristön sinällään aiheuttavan fenotyyppien syntymistä. Vaikka henkilöllä olisi tietylle sairaudelle altistava geeni, se ei välttämättä ilmene ilman ympäristön vaikutusta. Ympäristö vaikuttaa geenien ekspressoitumiseen eikä sama stimulaatio siten välttämättä aiheuta kahdessa henkilössä samanlaista käyttäytymistä, jos taustalla on eri genotyyppi ja vastaavasti sama genotyyppi ei takaa samanlaista käyttäytymistä, jos geenit eivät ympäristön vaikutuksen tuloksena ilmene samalla tavoin.

On jo käynyt varsin hyvin selväksi, että et ideologisen blokkisi seurauksena kykene asiaa hahmottamaan eikä sen toistuva eksplikoimenkaan muutosta juuri lupaa. Kun on kuitenkin täysin selvää, ettet tule koskaan saamaan idioottimaisilla Neuvostojulistuksillasi aikaan mitään muuta kuin jatkuvaa riitelyä, niin voisit myös lakata terrorisoimasta palstaa ja lopettaa tuon naurettavan multinikkeilyn. Kuinka monta helvetin kertaa sinut oikein pitää bannata ennen kuin ymmärrät asian?

Kun tästä ketjusta näköjään siivottiin pois kaikki Arkkiksen kustannuksella pilailevat viestit, niin voisikohan itse pilkkaa kerjänneelle häirikölle tehdä samoin? Kyseisten viestien poistaminen oli niiden aiheeseen liittymättömyyden vuoksi toki aivan perusteltua, mutta niin sitä olisi myös toistuvasti häriköivän henkilön IP-osoitteen bannaaminen.

 

***

Retard

Seuraa 

Viestejä28258

96/186 | 

klo 20:43 | 14.11.2010

Vanha Musti

Japetus

Vanha Musti

Taitaapa olla taas luokiteltu aspergeritkin "autisteiksi"...

 

Jos autismi on lisääntynyt koko kaliforniassa 700% 20 vuodessa, lienee aivan turhaa syytellä "nörtti-" tai muitakaan geenejä yhtään mistään, jos suhteellisuudentaju säilytetään.

Pelkkä autismidiagnoosien lisääntyminen Kaliforniassa ei missään tapauksessa todista, että geeneillä ei ole mitään vaikutusta autismin synnyssä. Syitä kasvuun on todennäköisesti monia, joista yksi olennaisimpia varmasti on diagnosointiin suunnattujen resurssien lisääminen ja diagnosointitekniikoiden kehittyminen.

 

http://www.bmj.com/content/328/7436/364.3.extract

Autismi ei ole lisääntynyt ainoastaan Kaliforniassa vaan se on lisääntynyt ylipäätään. Miten ympäristön olosuhteet olisivat viimeisen 20:n vuoden aikana muuttuneet niin radikaalisti, että ne saisivat aikaan autismiepidemian? Kuten mikä tahansa mielenterveyden häiriö, myös autismi on perimmiltään fyysinen sairaus, joka johtuu poikkeavuuksista aivojen sähkökemiallisessa toiminnassa. Nämä poikkeavuudet ovat osittain geneettisen vaikutuksen tulosta, mutta ei ole poissuljettu vaihtoehto, että myös virukset, bakteerit tai autommuunisairaudet voisivat vaikuttaa aivokemiaan ja kasvattaa riskiä sairastua autismiin.

Lisäksi on se geenien tointaan yleensä liittyvä perusprinsiippi, jota et sitten millään kykene hahmottamaan: kukaan ei oleta geenien tai ympäristön sinällään aiheuttavan fenotyyppien syntymistä. Vaikka henkilöllä olisi tietylle sairaudelle altistava geeni, se ei välttämättä ilmene ilman ympäristön vaikutusta. Ympäristö vaikuttaa geenien ekspressoitumiseen eikä sama stimulaatio siten välttämättä aiheuta kahdessa henkilössä samanlaista käyttäytymistä, jos taustalla on eri genotyyppi ja vastaavasti sama genotyyppi ei takaa samanlaista käyttäytymistä, jos geenit eivät ympäristön vaikutuksen tuloksena ilmene samalla tavoin.

Käyttäytymien ei ole mitään "geenien ilmenemistä".

 

 

On jo käynyt varsin hyvin selväksi, että et ideologisen blokkisi seurauksena kykene asiaa hahmottamaan eikä sen toistuva eksplikoimenkaan muutosta juuri lupaa. Kun on kuitenkin täysin selvää, ettet tule koskaan saamaan idioottimaisilla Neuvostojulistuksillasi aikaan mitään muuta kuin jatkuvaa riitelyä, niin voisit myös lakata terrorisoimasta palstaa ja lopettaa tuon naurettavan multinikkeilyn. Kuinka monta helvetin kertaa sinut oikein pitää bannata ennen kuin ymmärrät asian?

 

Kun tästä ketjusta näköjään siivottiin pois kaikki Arkkiksen kustannuksella pilailevat viestit, niin voisikohan itse pilkkaa kerjänneelle häirikölle tehdä samoin? Kyseisten viestien poistaminen oli niiden aiheeseen liittymättömyyden vuoksi toki aivan perusteltua, mutta niin sitä olisi myös toistuvasti häriköivän henkilön IP-osoitteen bannaaminen.

Sinähän olet "ylimode"...

Eikö näitä Arkkiksen multinikkejä saa pois palstalta sitten millään?

***

 

97/186 | 

klo 20:44 | 14.11.2010

Japetus

superaivopää

Japetus

"superaivopää":Autismi voidaan haluttaessa saada aikaan kenelle tahansa vastasyntyneelle pelkästään virikeympäristöä rajoittamalla.

 

"Japetus": Ja kukahan Mengelen kisälli tätä on tutkinut? Olisiko kenties linkkiä?

Kaikki ns. susilapset ovat autisteja.

Autismiksiko heidän tilansa todella on diagnosoitu?

On diagnosoitu, kuten monenlaista muutakin yhteistä. Mutta jotkut väittävät, että he olisivat olleet sitä syntyjään, että "ei voida todistaa" muuta.

 

 

 

Joissakin tapauksissa on nyt vasta opittu välttämään mm. syntymästään kuurosokeista tulemasta autisteja, mikä ei ole aina aivan helppoakaan.

Ei pidä paikkaansa. Kuuromykät ja autistit voivat käyttäytyä samalla tavoin, mutta kaikista kuuromykistä ei automaattisesti tule autisteja.

 

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ajmg.a.30545/full

Van Dijk [1991] compared the performance of children with deafblindness due to rubella syndrome to the norms on the Autism Behavior Checklist (ABC). The ABC has norms for both autism and deafblind. He found scores very similar to the ABC deafblind norms, which follow a similar pattern to those with autism, but are lower, with the mean considerably below that needed for a diagnosis of autism. Only one of his 17 cases met the criteria for autism. Thus, although van Dijk also found differences between deafblind and autistic behavior, he found children who were deafblind with rubella were less disturbed than those with autism.

Oli puhe syntymästään kuurosokeista, joista oletusarvoisesti tulee autisteja, ellei sitä estetä opettamalla heille kieli erikoismenetelmin.

***

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

98/186 | 

klo 21:14 | 14.11.2010

Vanha Musti

Käyttäytymien ei ole mitään "geenien ilmenemistä".

En missään kohtaa väittänyt käyttäytymisen kokonaan koostuvan geenien ilmenemisestä, tämä on juuri sitä ymmärtämättömyyttä - oli se sitten tahallista tai tahatonta - minkä perustalle kasatulla julistamisella saat aikaan pelkkää riitelyä.

 

Geenit vaikuttavat käyttäytymiseen, jolloin niiden ilmeneminen on siinä myös erittäin olennaista. Koko behavioraalisten tendenssien kirjo ei tietenkään ole pelkkää geenien ilmenemistä.

 

Sinähän olet "ylimode"...

Ei minun tarvitsekaan olla ymmärtääkseni, että koko bannaamisessa ei ole mitään pointtia, jos sama henkilö voi kuitenkin heti perään tulla palstalle eri nimimerkillä häiriköimään. Yleensä bannaamisen tarkoitus kyllä ymmärretään muutenkin; mahtaakohan palstan historiasta löytyä toista moneen kertaan bannattua idioottia, joka ei kuitenkaan multinikkeineen suostu lähtemään kulumallakaan? Mitä hittoa sitten oikein luulet bannaamisesi tarkoittavan? Ihanko vain kuvittelet, että se on hienovarainen tapa kehottaa sinua päivittämään nimimerkkisi trendikkäämpään versioon?

***

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

99/186 | 

klo 21:20 | 14.11.2010

Vanha Musti

Japetus

Autismiksiko heidän tilansa todella on diagnosoitu?

On diagnosoitu, kuten monenlaista muutakin yhteistä. Mutta jotkut väittävät, että he olisivat olleet sitä syntyjään, että "ei voida todistaa" muuta.

Ja missähän tällainen diagnoosi on annettu?

 

 

 

 

Joissakin tapauksissa on nyt vasta opittu välttämään mm. syntymästään kuurosokeista tulemasta autisteja, mikä ei ole aina aivan helppoakaan.

Ei pidä paikkaansa. Kuuromykät ja autistit voivat käyttäytyä samalla tavoin, mutta kaikista kuuromykistä ei automaattisesti tule autisteja.

 

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ajmg.a.30545/full

Van Dijk [1991] compared the performance of children with deafblindness due to rubella syndrome to the norms on the Autism Behavior Checklist (ABC). The ABC has norms for both autism and deafblind. He found scores very similar to the ABC deafblind norms, which follow a similar pattern to those with autism, but are lower, with the mean considerably below that needed for a diagnosis of autism. Only one of his 17 cases met the criteria for autism. Thus, although van Dijk also found differences between deafblind and autistic behavior, he found children who were deafblind with rubella were less disturbed than those with autism.

Oli puhe syntymästään kuurosokeista, joista oletusarvoisesti tulee autisteja, ellei sitä estetä opettamalla heille kieli erikoismenetelmin.

Eikä tule. Juuri tuossa edellä todetaan, että kyse on aivan eri asioista, vaikka käyttäytymispiirteet osaltaan vastaavatkin toisiaan. Noista lapsista ei oltu ketään millään kielimagialla tai muullakaan opetettu pois "lähtökohtaisesta autismista".

 

-:)lauri

Eikö näitä Arkkiksen multinikkejä saa pois palstalta sitten millään?

Niinpä. En tiedä onko IP-bannausta jo yritetty, mutta syytä tosiaan olisi.

***

 

100/186 | 

klo 21:41 | 14.11.2010

Japetus

Vanha Musti

Käyttäytymien ei ole mitään "geenien ilmenemistä".

En missään kohtaa väittänyt käyttäytymisen kokonaan koostuvan geenien ilmenemisestä, tämä on juuri sitä ymmärtämättömyyttä - oli se sitten tahallista tai tahatonta - minkä perustalle kasatulla julistamisella saat aikaan pelkkää riitelyä.

 

Geenit vaikuttavat käyttäytymiseen, jolloin niiden ilmeneminen on siinä myös erittäin olennaista. Koko behavioraalisten tendenssien kirjo ei tietenkään ole pelkkää geenien ilmenemistä.

 

Sinähän olet "ylimode"...

Ei minun tarvitsekaan olla ymmärtääkseni, että koko bannaamisessa ei ole mitään pointtia, jos sama henkilö voi kuitenkin heti perään tulla palstalle eri nimimerkillä häiriköimään. Yleensä bannaamisen tarkoitus kyllä ymmärretään muutenkin; mahtaakohan palstan historiasta löytyä toista moneen kertaan bannattua idioottia, joka ei kuitenkaan multinikkeineen suostu lähtemään kulumallakaan? Mitä hittoa sitten oikein luulet bannaamisesi tarkoittavan? Ihanko vain kuvittelet, että se on hienovarainen tapa kehottaa sinua päivittämään nimimerkkisi trendikkäämpään versioon?

Ai kenestä sää nyt oikein puhut?

 

Varsinanen vastaanotto uudelle satunnaiskeskustelijalle...

***

https://www.tiede.fi/keskustelu/20457/ketju/peilisolu_on_turha_ja_vahingollinen_kasite?page=5

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

101/186 | 

klo 22:43 | 14.11.2010

Vanha Musti

Ai kenestä sää nyt oikein puhut?

 

Varsinanen vastaanotto uudelle satunnaiskeskustelijalle...

Ja taas tätä leikkiä. Ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, että olet jälleen yksi Arkkiksen multinikeistä. Käsittämätöntä, että todella katsot tuon teeskentelyn vaivan arvoiseksi.

***

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

102/186 | 

klo 18:33 | 19.9.2011

Peilisolututkimuksen nykytilasta julkaistiin vähän aikaa sitten kiintoisa meta-analyysi. Peilisoluja löydettiin aikanaan apinoiden aivoista alueilta, jotka ihmisellä ovat erikoistuneet kielelliseen prosessointiin. Tämä poiki välittömästi oletuksen puheen ymmärtämisen ja peilisolujen yhteydestä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, etteivät peilisolut vaikuta merkittävästi kielen ymmärtämiseen. Sen sijaan niillä on suurempi osuus niillä on toisten tekojen ja intentioiden lukemisessa.

http://www.sciencedaily.com/releases/2011/08/110801120355.htm

Nk. mielen teorian - eli sen ymmärtämisen, että on olemassa muita mieliä omine aikeine, ajatuksine ja tietoineen - kehitys on myös linkitetty peilisoluihin. Etenkin autisteilla peilisolujärjestelmän ajateltiin poikkeavan tavallisesta, heidän näennäisen puutteellisen sosiaalisen kognitionsa vuoksi. Aiheesta on sittemmin saatu varsin ristiriitaista evidenssiä. Lukuisissa tutkimuksissa autistien peilisolujärjestelmässä ei ole havaittu mitään ongelmia:

http://www.sciencedaily.com/releases/2010/05/100512125219.htm
http://www.antoniahamilton.com/SouthgateHamilton_TICS_2008.pdf
http://www.antoniahamilton.com/HamiltonBrindleyFrith_NPsy_2007.pdf
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/aur.149/full

Toisissa taas on saatu viitteitä autistien peilisolujärjestelmän kehityksellisestä poikkeavuudesta:

http://www.sciencedaily.com/releases/2011/05/110503081159.htm

Myös autistien peilisolujärjestelmän poikkeavuutta puoltavia tuloksia on yhä paljon. Tässä olisi mahdollisten yhteyksien löytämiseksi ekstensiivinen meta-analyysi paikallaan.

 

***

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

103/186 | 

klo 2:45 | 22.5.2012

Hivenen yllättävästi uusi tutkimus osoittaa, että psykoottiset ihmiset ovat kaikkein empaattisimpia:

http://www.psychologytoday.com/blog/the-imprinted-brain/201204/neurons-m...
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0925492712000054

Heidän peilisolujärjestelmänsä oli 20 prosenttia tavallista aktiivisempi, minkä arvellaan selittävän interpersoonallisia harhoja. Liian kuumana käyvät peilisolut aiheuttavat toisten motiivien ja kehonkielen ylitulkintaa, mikä johtaa täysin käsittämättömiin uskomuksiin muiden mielenliikkeistä.

***

104/186 | 

klo 10:57 | 24.8.2012

Kun kysytään, onko peilisolu turha ja vahingollinen käsite, herää kysymys: kenelle se on vahingollinen? Ja voisiko siitä olla hyötyä.

Käsitteestä peilisolu on sikäli hyötyä, että se kertoo aivoissa olevasta funktiosta, jonka avulla voimme hahmottaa toisen ihmisen toimintaa - ja jopa eläytymään hänen tunnetiloihinsa. Eli kun sanotaan, että peilisoluja ei ole, sillä tarkoitetaan sitä, että puheena olevalla henkilöllä ei ole niitä soluja, joita tarvitaan toisen ihmisen peilaamisessa ja sitä kautta hänen ymmärtämiseensä. Eli että tällä ihmisellä on vaikeuksia vaikka ns. mielen teoriaa vaativissa tilanteissa.

Peilisoluista puhuttaessa on yksi ja makkara, onko funktiota tuottamassa vain yksi hermosolu tai isompi porukka. Joku mainitsi keskustelun alussa Hubelin ja Wieselin kokeen, jossa kissanpohjat, joita tietyssä herkkyysvaiheessa estettiin näkemästä vaakaviivoja, eivät kyenneet näkemään vaakaviivoja myöhemmin. Näin siksi että primaarilla näköaivokuorella olevat vaakaviivojen detektoimiseen erikoistuneet solut eivät koskaan "aktivoituneet".

Jos primaarilla näköaivokuorella on olemassa "vaaka- ja pystysoluja" (eli hermolosoluryppäitä , joilla on synnynnäinen valmius havaita vaakaviivoja ja heti niiden naapurissa on soluryppäitä, jotka ovat virittyneet havaitsemaan pystyviivoja), en olisi yhtään hämmästynyt, jos aivoissa on hermosoluja, jotka ovat virittyneet havaitsemaan lajitovereiden liikkeitä.

Peilisolut eivät ehkä ole primaareilla aivoalueilla, koska vaikkapa kaverin kädenlikkkeen havaitsemiseen vaaditaan primaaria näköaivokuorta, joka erottaa pysty- ja vaakaviivoja. Tämän lisäksi tarvitaan tuntaivokuorta, josta saamme ehkä muistitietoa siitä, miltä lihaksissa ja jänteissä tuntui, kun oma kätemme oli samoissa asennossa. Ja tietoa tarvitaan myös liikeaivokuorelta, joka ohjaa omia vastaavia liikkeitä.

Vaikka peilisolua sanan kirjaimellisessa merkityksessä ei olisikaan, peilisolu(t) on lyhyt ja kansantajuinen käsite ja metafora, joka kuvaa osuvasti prosessia. Vähän samaan tapaan kuin voidaan sanoa, että herkästi pelästyvällä ihmisellä on kerkeä mantelitumake.

Voi tietysti olla, että käsitteestä syntyy haittaa silloin kun sanomme: kaveri toimii epäempaattisesti, koska sillä ei ole peilisolut kunnossa. Tällä haluamme ilmaista, että hän ei ole tahallaan piittaamtaton vaan siksi, että sosiaalisesti ikään kuin värisokea. Tilanteesta riippuu, onko peilisoluleimasta haittaa vai hyötyä puheena olevalle henkilölle.

 

***

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

105/186 | 

klo 19:56 | 3.5.2013

Tämä ei tarkalleen ottaen liity peilisoluihin, mutta postaan sen tähän, koska kyseessä on peilisoluille funktionaalisesti analogisista neuroneista, ja koska asia liittyy herkullisella tavalla peilisoluista palstalla käytyyn väittelyyn.

Tämä ketju mukaan luettuna useammassakin palstan nurkkauksessa aikanaan kummitelleen näkemyksen mukaan neurobiologi R. Douglas Fields on paitsi illuminatin johtaja ja maailmanvaltias myös ärrimurripavlovismin vankkumaton fanipoju. Tämä kaikki ennustetaan soviettiraamatun sivulla 79, jos osaa oikealla sirppisydäntekniikalla rivien välistä lukea. Herra Fields on siellä ehdoton lysenkolainen marttyyri, joka on puolustava Pavlovin toista signaalisysteemiä, kunnes kuolo hänen marttyyrisielunsa korjaa. Tämän myyttisen toveri Fieldsin keskeisin teesi on, ettei mitään "erikoisneuroneja" ole olemassa. Pahimman neuvostokuolan putsaamisen jälkeen tuo tarkoittaa, ettei millään neuronilla ole spesifiä erityisfunktiota. Peilisolu kuuluu tällaisten maanpetturineuronien joukkoon, joten off with its head.

Ongelma vain oli aina siinä, ettei lihaa ja verta oleva Fields itse koskaan ottanut minkäänlaista kantaa asiaan. Hän ei koskaan suoraan sanonut, mitä mieltä oli "erikoisneuroneista". Ei tosin tarvinnut paljon järkeä päässään kantaa nähdäkseen, ettei hänellä ollut mitään syytä niiden olemassaoloa kieltää. Mutta kun väitös ei ollut järkeä vastaan, ei lopputuloskaan sitä paljon tarjonnut. Nyt kuitenkin Fields on viimein ottanut kantaa asiaan. Hän hehkuttaa blogissaan erityisiä "kutinaneuroneja" selityksenä - hyvin yllättäen - kutinaan:

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=scientists-identify-neu...

What is an itch? Scientists have speculated that it is a mild manifestation of pain or perhaps a malfunction of overly sensitive nerve endings stuck in a feedback loop. They have even wondered whether itching is mostly psychological (just think about bed bugs for a minute). Now a study rules out these possibilities by succeeding where past attempts have failed: a group of neuroscientists have finally isolated a unique type of nerve cell that makes us itch and only itch.

Mikä ero tässä konseptissa on neuroneihin, jotka tunnistavat sekä oman että muiden toiminnan? Ei sitten niin mikään. Peilisolut liittyvät eri toimintoon, mutta ovat aivan saman paradigman mukaisia.

Tämä tulee väittelyn kannalta pitkälle postuumisti, mutta saattaapahan sen nyt kuitenkin lepoon oikealle paikalleen.

 

***

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

106/186 | 

klo 15:48 | 4.2.2018

 

admin kirjoitti:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18798

 

Keskustelun avausartikkeli on varin todennäköisesti ollut tämä:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/175827

" "Ihmisen peilisoluteorian" määrittelevä artikkeli on täyttä kusetusta

RK, 6/8/2005 1:37:07 AM, 175827

Alvin Goldmannin ja Vittorio Gallesen "ihmisen peilisoluteorian”, jota taas ”huippuyksiköksi” valittu Helsingin yliopiston Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö soveltaa, määrittelee oheinen artikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21227300

http://www.anticipation.info/texte/gallese2/Gallese&Goldman.pdf

Sellaisen, joka sitten esittää JOTAKIN MUUTA KUIN ALKUPERÄISTÄ "ihmisen peilisoluteoriaa", pitäisi tähän lähteseen viitaten oikaista, että missä kohtaa on eri mieltä. Muuten sanoja käytetään missä hyvänsä merkityksessä, eikä sillä tavalla voi keskustella.

Artikkeli on alusta loppuun pelkkää kusetusta, ja samalla kovin tutkisi tullutta silmitöntä valehtelemista kaikista alan vakavasti otetavista teoriosta kuten ehdollistuteoriasta, behaviorismista, leimautumisteoriasta ja kielellisestä ajatteluteoriasta.

Muutama poiminta:

Poiminta 1.:  " A new class of visuomotor neuron has been recently discovered in the monkey’s premotor cortex: mirror neurons. These neurons respond both when a particular action is performed by the recorded monkey and when the same action, performed by another individual, is observed. Mirror neurons appear to form a cortical system matching observation and execution of goal-related motor actions. Experimental evidence suggests that a similar matching system also exists in humans. "

Kirjoittaja ei käsitä, että EI OLE HAVAINTOA JOSTAKIN TOIMINNASTA ILMAN SEN TOIMINNAN PSYYKISTÄ MALLIA ITSELLÄ!

Tai kyllä hän sen ehkä käsittääkin, mutta hän luulee, että SE MALLI on siellä "HAVAINTOSOLUSSA", ja sen muka pitää "mätsätä" (match) "PEILSOLUSSA" yhteen "MOTOORISESSA SOLUSSA" sijaitsevan "oman toiminnan mallin kanssa"!

Kolmenlaisia ÄÄRIMMÄISEN MONIMUTKAISESTI SPESIALISOTUNEITA "soluja" oletetaan!

(Darwinin-)Pavlovin-Vygotskin-Leontjevin ´toiminnan psykologian ´  teoriassa (jota vastaan "peilisoluteoria" tietysti on suunnattu, mutta jota vastaan sillä ei ole eikä tule olemaan "jalan jakoa"...) SE OMA TOIMINNAN MALLI TOIMII JO HAVAINNOSSAKIN MUKANA (aiheuttaen myös havinnonkin yhteydessä vastaavaan toimntaan liittyvien lihaksienkin jännitysten muutoksia), eikä tarvita ensinnäkään minkäänlaista "mätsäystä", eikä myöskään minkäälaisia ainakaan genettisesti "tavallisesta aivokuoren solusta poikkeavalla tavalla" spesialisoituneita "soluja", ei "visuaalisia", "motoorisia" eikä "peiliseallaisia"!!

TOISIN kuin Goldmann ja Gallese tuossa väittävät, MITÄÄN "ERIKOISSOLUJA" EI OLE TODELLISUUDESSA HAVAITTU!

Poiminta 2.: " Two different accounts of mind-reading have been suggested. According to ‘theory theory’, mental states are represented as inferred posits of a naive theory. "

Tämä "simulatioteorian" keinotekoiseksi "antiteesiksi" tekaistu "teoriateoria" on metafyysikko Goldmannin oma "konstruktio". Goldmann nimittäin metafyysikkona TARKOITTAA "TEORIALLA" ERI ASIAA kuin me "dialektikot" ja muut tavalliset kansalaiset, hän tarkoittaa sillä "konstruktiota havaintojen järjestämiseksi, joka ei kuvaa mitään todellista".

Otetaanpa toisaalta esimerkki samasta kirjoituksesta:

Poiminta 3.: " Two theories of mind-reading

There is a large literature concerned with the nature of (human) mind-reading. Two types of approaches have dominated recent discussion: theory theory (TT) and simulation theory (ST) (Refs 20–22). The fundamental idea of TT is that ordinary people accomplish mind-reading by acquiring and deploying a commonsense theory of the mind, something akin to a scientific theory. Mental states attributed to other people are conceived of as unobservable, theoretical posits, invoked to explain and predict behavior in the same fashion that physicists appeal to electrons and quarks to predict and explain observable phenomena."

Kehotan erityisen huomion kiinnittämään metafyysikon ja tiedegangsterin tekstin lihavoituun osaan: mentaaliset tilat oletetaan "samanlaisiksi (hänen machilaisessa filosofiassaan itse todellisuudessa OLEMATTOMIKSI! suom. huom.) teoreettisiksi (pejoratiivisessa mielessä!) asettamuksiksi, jotka on luotu ennustamaan käyttäytymistä SAMAAN TAPAAN KUIN FYYSIKOT "PÄÄTYVÄT" ATOMEIHIN JA KVARKKEIHIN ennustaakseen havainnoittavissa olevia ilmiöitä!

(Käännökseen "päätyä" olen päätynyt sanan appeal latinalaisen etymologian ad-pellere = "ajaa jonkin luo" perusteella, tuo on "sivistyneiden" hölynpölytietelijöiden tapaan sellaista uuskieltä, ettei siitä ota Perkelekään kunnolla selvää, varsinkaan se ei tietenkään OLEKAAN "kunnolla selvää"...)

AITOJEN METAFYYSIKOIDEN TAPAAN "PEILISOLUTEORIAN" ISÄT EIVÄT SIIS PIDÄ ESIMERKIKSI ATOMEITAKAAN "TODELLA OLEVINA"!

Tämä on sinänsä JOHDONMUKAISTA: jos meillä olisi tuollaisia "peilisoluja" ja muuta "synnynäistä tietoa", me emme todellakaan voisi varman päälle tietää oikein mistään havaintojemme puolesta, onko se "todellisuudesta" vai sieltä "peilisolusta", "keenistä"!

Ihan samaa "todellisuuskäsitystä" ja siihen liittyvää KORRESPONDENSSITEORIAN VASTAISTA ns. INSTRUMENTAALISTA "TOTUUSKÄSITYSTÄ" kannattaa Edward O. Wilson!

(Sen filosofuan mukaan on itse asiassa lähinnä paskan hailee, ONKO PEILISOLUJAKAAN "TODELLA", mutta sellaisella konstruktiolla voidaan kullemma kuitenkin "ennustaa käyttäytymistä"!)

PEILISOLUTEORIAN ISIEN "TIETEENFILOSOFIA" ON ERNST MACHIN JA EDUARD BERNSTEININ (SEKOITUSTA) "TUNNUSTUKSELLISESTI SOSIALIDEMOKRAATTISTA" IKIVANHAA HAISTAPASKANTIEDEFILOSOFIAA!

Pilkulleen samaa, jonka Lenin pisti päreiksi filosofisessa pääteoksessaan "Materialismi ja empiriokritisismi"!

Nyt minä alan jotenkin "ymmärtää" Halosta, Väyrystä; Haataista jne.,

Että oikein "SOSIALIDEMOKRATIAN TODISTAMISESTA LUONNONTIETEEKSI" kaikki viime aikojen pöyristyttävät typeryydet "tiederintamalla" ovatkin seuranneet....

"Vanha totuus" saattaisi olla hyvä neuvo:

SUUTARI PYSYKÖÖN LESTISSÄÄN!

Mutta sitä he eivät usko...

VIIMEISTÄÄ NYT ILMENEE, ETTÄ ONGELMA EI OLE MIKÄÄN "TOISEN ALAN ONGELMA" KENELLEKÄÄN TIETEENHARJOITTAJALLE, vaan nosketerroristien hyökkäys kohdistuu totuuden korrespondessiteorialle nojautuvaa tiedettä vastaan yleensä, ei vain jotkin tiettyä perustavaakaan teoriaa, kuten Ivan Pavlovin teoriaa vastaan!

Ja rumihia tulee taatusti niin kuin kaikilta terroristelta, jollei heitä ajoissa pysäytetä: niin puoskarintoimista kuin epälemättä sitten niiden jälkiselvittelyistäkin!

Niitä rupeaa sitä paitsi tulemaan VÄÄRISTÄ FYSIIKAN TEORIOISTAKIN, jos meno enempi tuohon suuntaan jatkuu...

"Olemattomuuksiin nojaavan teoriateorian" vastapainoksi Goldman ja Gallese esittävät "simulaatioteorian", ST:

Poiminta 4.: " ST suggests that attributors use their own mental mechanisms to calculate and predict the mental processes of others.

....The core difference between TT and ST, in our view, is that TT depicts mind-reading as a thoroughly ‘detached’ theoretical activity, whereas ST depicts mindreading as incorporating an attempt to replicate, mimic, or impersonate the mental life of the target agent. "

On aivan heti sanottava, että ehdollistumispohjainen toiminnanpsykologian eläytymisteoria kuuluu TÄMÄN LUOKITUKSEN MUKAAN aivan ehdottomasti nimenomaan "simulaatioteorian" piiriin! (Se vain ei, kuten jo mainittu, tarvitse eikä oleta minkäälaisia "peilisoluja", ei edes "puhtana ennustamisen välineenä", kuten arvon teoreetikkojen oman teoriansa "kilpailijaksi" atatürkiläisittäin itse "itseään vastaan" järjestelemä "oppositioteoria" "TT"!

Mutta tulkitessaan muiden aikeita OMIEN PSYYKKISTEN OBJEKTIENSA perustella ihminen voi mennä metsään vaikka kuinka pahasti (ja myönnettäköön, että esimerkiksi minä olen pistämällä pistänytkin joskus juuri tuohon ilmiöön nojautuen joskus jotkut muut menemään metsään että ryskyy). Sen sijaan "peilisoluteorian" mukaan sellainen "mielenlukeminen" muka menisi aina suurin piirtein "nappiin" (olisi ainakin luotettavampaa kuin ns. objektiivisen todellisuuden havainnointi...)

Poiminta 5.: " Non-human primates: behaviorists or mind-readers?

A mind-reading capacity for non-human primates is a hotly debated issue among primatologists and behavioral scientists. In a recent paper Heyes 49 argued that a survey of empirical studies of imitation, self-recognition, social relationships, deception, role-taking and perspective-taking fails to support the theory of mind hypothesis over NON-MENTALIST alternatives. "

"Teoriateorian" lisäksi löytyy toinekin "epäilijä" tai oikeastaan kaksikin, sillä ilmaus "the theory of mind hypothesis" on kaksimielenen ja voi tarkoittaa "mieli-hypoteesin mukaista teoriaa" (pelkän hypoteesin siis... jota nämä vielä muka vastustavat!) tai "mielenteoria"-hypoteesiä (jossa, tietysti "teoria" on taas muussa kuin tieteellisessä merkityksessä...).

Mutkan takaa tuon lauseen on tarkoitus suuntautua behaviorismia ja sitä kautta Ivan Pavlovia ja tieteellistä psykologiaa ja neurofysiologiaa vastaan: mikään muu ei oikein voisi olla sitä NON-MENTALISMIA kuin watsonilainen behaviorismi (1913 - 1927). Ja mistään muusta ehdollistumiseen viittavastakaan ei hiiskahdetakaan!

(Lisäksi tuo "tämän päivän non-mentalist-behaviorismi" saattaa aivan hyvin olla gangstereiden omaa tuotantoa, ei "tämän päivän behaviorimia", vaan tämän päivän "Siionin viisaiden pöytäkirjaa"...)

Ja tässä tulee sitten taatusti väärä todistus tajunnan todellisena biologisena perustana olevasta instarumentaalisesta eli operantista ehdollistumisesta (suorasanainen vahvistrus edellisen kohdan epäilyksilleni):

Poiminta 6.: " All these examples, although not providing conclusive evidence of mind-reading abilities, nevertheless, in our view, provide a strong argument supporting the hypothesis that non-human primates are endowed with cognitive abilities that cannot be easily dismissed as the result of simple stimulus–response operant conditioning. "

Operanttiehdollinen toiminta ei missään tapauksessa "kiellä mielentoiminnan olemassaoloa", vaan se itse nimenomaan ON sitä mieltä mielentoimintaa. "Kyvyt" (abilities) ovat sille perustalle rakentuneita kaillla ehdollisin refleksein käyttäytyvillä lajeilla.

Poiminta 7.: Peilisoluteoreetikot ovat olleet nimittäin vieläkin enemmän "kuin kusi sukassa" hiljaa leimautumisteoriasta kuin suinkaan ehdollistumisteoriasta.

Mutta ainakin yhden mitä tyypillisimmin eläintieteessä leimautumiseen yhdisteyn ilmiön, tietyn yksilön, esimerkiksi oman vanhemman tai laumanjohtajan MATKIMISEN yhteyden "peilisoluihin" Goldman ja Gallese kieltävät kategoristi mukamas "kokeellisesti":

" Mirror neurons and imitation

What is the relevance of MNs for imitation in non-human
primates? First of all, it should be stressed that imitation behavior
has never been observed in association with MN activity. "

Tämä taas "perustuu" sille, että ´matkimisen ´ kriteerit, eli käytetty käsitteen määritelmä on valittu täysin järjettömästi, EDELLYTTÄEN mm. että "matkijan täytyy tietää matkimisen päämäärä"!

(Sillä tavalla TODELLAKAAN eläinten keskuudessa ei voisi periaattessakaan olla ´matkimista ´!):

" Tomasello et al.a identify three strict criteria to delimit imitational learning:

(1) the imitated behavior should be novel for the imitator;

(2) it should reproduce the behavioral strategies of the model;

(3) it should share with it the same final goal.

(3) it should share with it the same final goal.

Behaviors not satisfying these criteria should not be considered as true imitational ones, and are rather to be explained by means of other mechanisms such as stimulus enhancement, emulation, or response facilitation. By applying these strict criteria to the extant literature, Tomasello et al.a exclude the possibility that animals may display true imitative behavior. "

"Ihmisen peilisoluteorian" luojien mukaan siis selväsanaisesti "villit eläimet eivät matki"!

Johan oli "tulos", ei voi kuin monttu auki todeta! Siinä meni yli laidan yhdellä heilahduksella esimerkiksi lorentzilainen leimautumisteoria! Sillai sitä pitää…

Poiminta 8. : "Pielisoluteoreetikot" väittävät tomivansa "(biologisen) evoluutiolähestymistavan puitteissa":

" How do we understand other people’s behavior?

How can we assign goals, intentions, or beliefs to the inhabitants of our social world? A possible way to answer these challenging questions is to adopt an evolutionary frame of reference, both in phylogenetical and ontogenetical terms, envisaging these ‘mind-reading’ capacities as rooted in antecedent, more ‘ancient’ and simple mechanisms. "

Ihmisen tajunnan ja käyttäytymisen todellisen biologisen perustan kanssa heidän löpsötyksellään ei ole mitään tekemistä.

RK "

***

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

112/186 | 

klo 19:06 | 4.2.2018

Täällä on yksi "peilisoluväikkäri", joka on jäänyt vaille palstakritiikkiä:

http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn951227681X/isbn951227681X.pdf

" Helsinki University of Technology

Laboratory of Computational Engineering

Technical report B49

Neurocognitive mechanisms of audiovisual speech perception

Ville Ojanen

An academic dissertation for the degree of Doctor of Philosophy to be presented for

public examination and debate in Auditorium S2 at Helsinki University of

Technology on the May 25th, 2005, at 12 o’clock noon.

Helsinki University of Technology

Department of Electrical and Communications Engineering

Laboratory of Computational Engineering

Advanced Magnetic Imaging Centre (AMI)

Teknillinen korkeakoulu

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

Laskennallisen tekniikan laboratorio

AMI-keskus

Distribution:

Helsinki University of Technology

Laboratory of Computational Engineering

P.O. Box 9203

FIN-02015 HUT

FINLAND

Tel. +358-9-451 6157

Fax. +358-9-451 4830

http://www.lce.hut.fi

Online in PDF format: http://lib.hut.fi/Diss/2005/951227681X

E-mail: [email protected]

© Ville Ojanen

ISBN 951-22-7680-1 (printed)

ISBN 951-22-7681-X (PDF)

ISSN 1455-0474

PicaSet Oy

Espoo 2005

Abstract

Face-to-face communication involves both hearing and seeing speech. Heard and seen speech inputs interact during audiovisual speech perception. Specifically, seeing the speaker's mouth and lip movements improves identification of acoustic speech stimuli, especially in noisy conditions. In addition, visual speech may even change the auditory percept. This occurs when mismatching auditory speech is dubbed onto visual articulation.

Research on the brain mechanisms of audiovisual perception aims at revealing where, when and how inputs from different modalities interact. In this thesis, functional magnetic resonance imaging (fMRI), magnetoencephalography (MEG) and behavioral methods were used to study the neurocognitive mechanisms of audiovisual speech perception.

The results suggest that interactions during audiovisual and visual speech perception have an effect on auditory speech processing at early levels of processing hierarchy. The results also suggest that auditory and visual speech inputs interact in the motor cortical areas involved in speech production. Some of these regions are part

of the “mirror neuron system” (MNS). The MNS performs a specialized primate cerebral function of coupling two fundamental processes - motor action execution and perception - together. It is suggested that this action-perception coupling mechanism might be involved in audiovisual integration of speech.

Keywords:

auditory cortex, functional magnetic resonance imaging, magnetoencephalography, multisensory, audiovisual speech perception, lipreading, Broca, motor cortex, superior temporal sulcus

 

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

114/186 | 

klo 21:03 | 4.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (5)

Japetus kirjoitti:

Kannattaa huomioida, että sankarimme täällä on tolkuton paskanjauhaja.

 

Exhibit 1:

 

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

Ja sitten:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

  Ethän niin, idiootti. Pari riviä ylempänä vain.😂😂😂  Mikä oikein saa sinut kuvittelemaan tällaisen menevän läpi? Ihan vain vähäjärkisyys yksinkö?

 

Myelinisoitumisella, josta nyt huudat, ei ainakaan ole mitään tekemistä tämän sun aikaisemmin vouhkaamasi CROB-myelinisoitumisen kanssa neuronien sisällä... Kun muka "CREB lukee ajatuksia/muistoja geenistä"....

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaanikarpasella-ei-voida-tutkia-ihmisen-psyykea

"Japetus": CREB on olennaisessa roolissa juuri siinä synaptisen plastisiteetin muodostumisessa, josta Hebb puhui.

"Kirjatoukka": Ei ole. Se ei liity siihen mitenkään. Se ei vaikuta homeostattisen tilan ilmiöihin , vaan CREB liittyy uusien vain (aksoni)yhteyksien syntymiseen, ja myelinisoitumisen korjaamiseen esimerkiksi kadonneiden gliasolujen jäljiltä. CREBin säätelemä myeliinikin on erilaista kuin ihmisen spesifi myeliini, samanlaista kuin vaikka simpanssilla kaikki myeliini.

"Japetus":CREB tasan tarkkaan liittyy pitkäaikaisen muistin muodostumiseen, koska se on olennainen tekijä LTP:n yhteydessä tapahtuvien synaptisten muutosten muodostumisessa:

http://www.pnas.org/content/106/7/2412.full

"Many studies have implicated the cAMP Response Element Binding (CREB) protein signaling pathway in long-term memory. [...]

The Cyclic-AMP Response Element Binding (CREB) protein plays an important role in learning and long-term memory (LTM) formation by coupling neuronal activity with changes in gene expression (1)."

"Kirjatoukka": "Gene expressionismillä" ei ole tämän asian kanssa tekemistä.

Tässä toimii geenin "puhelintyttömalli", kun on kyse homeostaattista prosesseista eikä hermokudoksen kasvusta tai vaurionkorjaamisesta.

Älä suotta enää kärrää "Trofim" Ridleytä kehiin, menneiden talvien lumia. >:-|

"Japetus": http://learnmem.cshlp.org/content/17/6/280.abstract

Although the transcription factor CREB has been widely implicated in memory, whether it is sufficient to produce spatial memory under conditions that do not normally support memory formation in mammals is unknown. We found that locally and acutely increasing CREB levels in the dorsal hippocampus using viral vectors is sufficient to induce robust spatial memory in two conditions that do not normally support spatial memory, weakly trained wild-type (WT) mice and strongly trained mutant mice with a brain-wide disruption of CREB function. Together with previous results, these findings indicate that CREB is both necessary and sufficient for spatial memory formation, and highlight its pivotal role in the hippocampal molecular machinery underlying the formation of spatial memory.

"Kirjatoukka": Hippokampus ei ole muistin paikka.

Tämä on juuri sitä mitä Fields oikaisi artikkelissa "White Matter Matters"

“ CREBillä on "selitetty", miten sooma "tietää" vahvistaa "juuri oikeaa synapsia" (sopivilla kemikaaleilla tmv.), kun tässä ei todellisuudessa ole Fieldsin mekanismissa mitään ongelmaa, kun juuri se ja vain se aksonilinja aina myelinisoituu ja vahvistuu, jota pitkin signaali on todella mennytkin!

"Japetus": Tuo ei ensinnäkään riitä, koska myelinisoituminen on oppimisessa hyödyllistä vain sikäli kun se edistää LTP:n muodostumista. "

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

118/186 | 

klo 16:22 | 5.2.2018

 

Näytä aiemmat lainaukset (9)

Japetus kirjoitti:

 

Mitä helvetin soopaa taas? Nämä ovat samasta viestistä:

Sinun viesteistäsi. Ilman mitään linkkiä.

 

 

Lainaus:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

Ja sitten:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

 

 

Ei mene läpi kusetuksesi. Ihan vain vähäjärkisyyttäsikö siis sellaista yrität?

Kummassa paikassa ne "välittäjäaineet lukevat Keenistä ajatuksia": NEURONEISSA vai OLIGODEDROYYTEISSÄ?
NE VÄLITTÄJÄAINEET, JOISTA PUHUT KULKEVAT TIETTÄVÄSTI VAIN NEURONIEN VÄLILLÄ, tai sitten myös neuronien ja strosyyttien väillä, MUTTA EIVÄT NEURONIEN JA OLIGODENDROSSYYTIEN VÄLILLÄ, jossa on se pitkäaikasmuistia säätelevä aksoneja peittavä myeliini!!!

 

OLET JAUHANUT PALSTAN TÄYTEEN TÄYSIN PÄÄTTÖMIÄ JÄRJETTÖMYYKSIÄ!!!

 

***

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

119/186 | 

klo 21:04 | 5.2.2018

 

Näytä aiemmat lainaukset (16)

Tokkura kirjoitti:

Sinun viesteistäsi. Ilman mitään linkkiä.

 

 

Lainaus:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

Ja sitten:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

 

 

Ei mene läpi kusetuksesi. Ihan vain vähäjärkisyyttäsikö siis sellaista yrität?

Kummassa paikassa ne "välittäjäaineet lukevat Keenistä ajatuksia": NEURONEISSA vai OLIGODEDROYYTEISSÄ?

 

Eivät ne tee niin missään, eikä kukaan ole sellaista väittänyt. Tämä on jälleen vain yksi älytön valheesi. Sinä sen sijaan olet jäänyt harvinaisen selvin sanoin paskanpuhumisesta kiinni: ensin astrosyytit myelinisoivat, ja sitten saman viestin perällä et ole moista koskaan väittänytkään. Miten tällainen potaska tyhmästä päästäsi oikein ilmoille pääsi? Miksi yrität kusettaa näin?

 

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

120/186 | 

klo 2:07 | 6.2.2018

 

Näytä aiemmat lainaukset (17)

Japetus kirjoitti:

 

Eivät ne tee niin missään, eikä kukaan ole sellaista väittänyt.

Paitsi sinä, ja vielä "aivan samalla tavalla kuin aplysialla ja banaanikärpäsellä"!

Lainaus:

Tämä on jälleen vain yksi älytön valheesi.

Sää oot aina siihen suuntaan vängännyt niin kuin konmpassineula vankää pohjoiseen.

Lainaus:

Sinä sen sijaan olet jäänyt harvinaisen selvin sanoin paskanpuhumisesta kiinni: ensin astrosyytit myelinisoivat, ja sitten saman viestin perällä et ole moista koskaan väittänytkään. Miten tällainen potaska tyhmästä päästäsi oikein ilmoille pääsi? Miksi yrität kusettaa näin? 

Sää oot ne pistänyt yhteen enkä minä. Lause ei sano kumminkaan päin mitään ilman käsitteen ´myelinisoituminen ´  (mylination) konkreettista määrittelyä (kullakin tieteenalalla, joista on puhe).

***

https://www.tiede.fi/keskustelu/20457/ketju/peilisolu_on_turha_ja_vahingollinen_kasite?page=6

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

122/186 | 

klo 21:51 | 7.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (2)

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

 

Eivät ne tee niin missään, eikä kukaan ole sellaista väittänyt.

Paitsi sinä, ja vielä "aivan samalla tavalla kuin aplysialla ja banaanikärpäsellä"!

 

Nope. Tämä on taas vain yksi surkea kusetusyrityksesi.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaanikarpasella-ei-voida-tutkia-ihmisen-psyykea

 

" "Kirjatoukka": Aplysia ei liity millään tavalla nisäkkäiden muistiin.

"Japetus": Kyllä liittyy. Juuri muistin solutason mekanismin tutkimisessa sitä on eniten hyödynnetty.

"Kirjatoukka": Ei liity. Sillä on IHMISTÄ MUKA KOSKIEN tehty pelkkää haistapaskantiedettä (jossa herran myllyt jo oletettavasti jauhaa myös Kandelin, ja jopa Ruotsin akatemian osalta (Suomesta tietysti puhumattakaan...)...

"Japetus": Painu helvettiin idoottimaisine salaliittohypoteeseinesi. Ääliömäistä paapatusta vertaansa vailla.

"Kirjatoukka": Ei tuo ole salaliittojuttu, ihan päin vastoin... lainvalvontajuttu... kansainvälinen. Herran myllyt jauhaa (joskin hitaasti). "

Tänään lähti yhdestä Suomen ja Euroopankin (byrokratialla katsottuna) "johtavasta" ahtplysia-tädistä valitus oikeuskangslerille Tampereen yliopiston rehtorilta.
https://yle.fi/uutiset/3-10062693

 

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Tämä on jälleen vain yksi älytön valheesi.

Sää oot aina siihen suuntaan vängännyt niin kuin kompassineula vankää pohjoiseen.

Ikinä en ole sanonut mitään sellaista.

Yllä.

***

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

123/186 | 

klo 22:04 | 7.2.2018

Näytä aiemmat lainaukset (11)

 

Sinä sen sijaan selvin sanoin yritit kusettaa, ettet ole koskaan dendriittien astrosyyttimyelinisaatiosta mitään väittänyt. Mustaa on valkoisella.

 

 

Sinä sen sijaan olet jäänyt harvinaisen selvin sanoin paskanpuhumisesta kiinni: ensin astrosyytit myelinisoivat, ja sitten saman viestin perällä et ole moista koskaan väittänytkään. Miten tällainen potaska tyhmästä päästäsi oikein ilmoille pääsi? Miksi yrität kusettaa näin? 

Sää oot ne pistänyt yhteen enkä minä. Lause ei sano kumminkaan päin mitään ilman käsitteen ´myelinisoituminen ´  (mylination) konkreettista määrittelyä (kullakin tieteenalalla, joista on puhe).

 

Täyttä roskaa. Väitit ensin, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä, ja sitten kiistit missään väittäneesi sellaista:

Never forget:

Tokkura kirjoitti:

 

 

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

 

Ja sitten:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

 

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

  Ethän niin, idiootti. Pari riviä ylempänä vain.😂😂😂  Mikä oikein saa sinut kuvittelemaan tällaisen menevän läpi? Ihan vain vähäjärkisyys yksinkö?

 

Itse asiassa ihan ensimmäisellä selityskerralla vielä näytit tajuavan asian:

 

Japetus

Arkkis

Japetus

 

Ja mitä Fieldsiin tulee: en vieläkään löytänyt häneltä - tai keneltäkään muultakaan - niitä aivoissa olevia myelinisoituneita dendriittejä, joista väitit hänen puhuvan.

 

Glia-solut eivät tee eroa aksonien ja dendriittien välillä:

Mitkä glia-solut? Oligodendrosyytit eivät koskaan kierry myeliinitupeksi dendriitin ympärille eikä Fields tällaista missään väitä; demonstroit taas possaolollaan loistaviaa ymmärryskykyäsi ja biologian tietojesi yhtä täydellistä puutetta.

 

http://cms.frontiersin.org/content/10.3 ... 4-g001.gif

Mikä tuossa kuvassa saa harhoja vilisevässä päässäsi aikaan myelinisoituneen dendriitin vaikutelman? Siinä lukee kissan kokoisilla kirjaimilla "Myelinated axon". Kaikki noista: A, B, C, D ja E ovat aksoneja, kuten Fields artikkelissa useassa kohtaa sanoo:There are several mechanisms by which oligodendrocytes could sense functional activity in axons (Figure 1). Oligodendrocytes at various stages of development have ion channels, purinergic and other membrane receptors that allow myelinating glia to detect impulse activity through the activity-dependent release of molecules from axons (Figures 1B,D,E).
Hän siis puhuu aksoneista ja laittaa kuviin dendriittejä? Kyllä nyt on jokin pahasti vialla. Eipä tapauksessasi taida auttaa edes tekstien tavaaminen kun et edes kuvia ymmärrä.
Täällä on yksi kuva neuronista, jossa eri osat on identifioitu selkeästi: niin myeliini, aksoni kuin dendriititkin. Jos tämä ei kuitenkaan miellytä, löytyy googlen kuvahaulla tuhansia muitakin. Yhdessäkään niistä ei kuitenkaan tasan varmasti kuvata keskushermoston neuronia, jonka dendriitit ovat myelinisoituneita.

 

Kappas.

 

Puhuit tuossakin koko lastin paskaa, että gliasolut eivät erota dendriittejä aksoneista, mutta sitten näytit etäisesti hahmottavan, että sekoitit itse dendriitit ja aksonit keskinään. Mutta koska pääsi on reikäinen ja mielesi niin muodoin tyhjää täynnä, et kyennyt tätä muistamaan ja aloit puolustaa myelinisoituvia dendriittejä uudelleen, minkä jälkeen tietysti taas kiistit koskaan tehneesi sellaista. Koska se witun tyhjä mieli ei vain salli parempaa suoritusta.

Mikä saa sinut luulemaan, että minä olisin Arkkis?

 

Sää voit periaatteessa väittää mun olevan vaikka kuka bannattu nimikerkki, kuten vaikka Hannu Taskanen, joka oltiin samaa miltä aina Halosesta, tai vaikka Ded Moroz tai Rasputin, joiden kanssa keskusteltiin mm. noista seksiasoista.

***
 

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

130/186 | 

klo 1:32 | 8.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (6)

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

 

 

Japetus

Arkkis

Japetus

 

Ja mitä Fieldsiin tulee: en vieläkään löytänyt häneltä - tai keneltäkään muultakaan - niitä aivoissa olevia myelinisoituneita dendriittejä, joista väitit hänen puhuvan.

 

Glia-solut eivät tee eroa aksonien ja dendriittien välillä:

Mitkä glia-solut? Oligodendrosyytit eivät koskaan kierry myeliinitupeksi dendriitin ympärille eikä Fields tällaista missään väitä; demonstroit taas possaolollaan loistaviaa ymmärryskykyäsi ja biologian tietojesi yhtä täydellistä puutetta.

 

http://cms.frontiersin.org/content/10.3 ... 4-g001.gif

Mikä tuossa kuvassa saa harhoja vilisevässä päässäsi aikaan myelinisoituneen dendriitin vaikutelman? Siinä lukee kissan kokoisilla kirjaimilla "Myelinated axon". Kaikki noista: A, B, C, D ja E ovat aksoneja, kuten Fields artikkelissa useassa kohtaa sanoo:There are several mechanisms by which oligodendrocytes could sense functional activity in axons (Figure 1). Oligodendrocytes at various stages of development have ion channels, purinergic and other membrane receptors that allow myelinating glia to detect impulse activity through the activity-dependent release of molecules from axons (Figures 1B,D,E).
Hän siis puhuu aksoneista ja laittaa kuviin dendriittejä? Kyllä nyt on jokin pahasti vialla. Eipä tapauksessasi taida auttaa edes tekstien tavaaminen kun et edes kuvia ymmärrä.
Täällä on yksi kuva neuronista, jossa eri osat on identifioitu selkeästi: niin myeliini, aksoni kuin dendriititkin. Jos tämä ei kuitenkaan miellytä, löytyy googlen kuvahaulla tuhansia muitakin. Yhdessäkään niistä ei kuitenkaan tasan varmasti kuvata keskushermoston neuronia, jonka dendriitit ovat myelinisoituneita.

 

Kappas.

 

Puhuit tuossakin koko lastin paskaa, että gliasolut eivät erota dendriittejä aksoneista, mutta sitten näytit etäisesti hahmottavan, että sekoitit itse dendriitit ja aksonit keskinään. Mutta koska pääsi on reikäinen ja mielesi niin muodoin tyhjää täynnä, et kyennyt tätä muistamaan ja aloit puolustaa myelinisoituvia dendriittejä uudelleen, minkä jälkeen tietysti taas kiistit koskaan tehneesi sellaista. Koska se witun tyhjä mieli ei vain salli parempaa suoritusta.

Mikä saa sinut luulemaan, että minä olisin Arkkis?

 

😂😂😂😂

Arvaa. Mutta voit tietysti myös itse kertoa, oletko kyseisen nikin takana vai et. Ja mieti tarkkaan, haluatko tässäkin puhua paskaa.

Ikävään nurkaanpa taas itsesi ajoit.  Epäilemättä rutkasti epätoivoista kiemurtelua on luvassa.

"Arkkis" on tuossa todennut ehdottoman asiallisesti, nähtyään ilmeisesti aivan juuri ilmestyneen kuvan asiasta, että "Totta Mooses: astrosyytit kiinnittyvät dendriitteihin ja oligodendrosyytit aksoneihin!".
Ja sitten sinä huudat MULLE KUIN HINAAJA TÄYSIN TURHASTA JA VIERAASTA "ASIASTA"!!! HUUDA PERKELE SUOMEN "AKATEMIALLE"!!!!
Siihen asti oli kaikilla tasoilla Suomessa optettu, että glia-solut ovat jatakin sidekudokseen rinnatuvia "tukisoluja", joista ei sitten puhuttu sen enempää ainakaan ammattipiirienulkopuolella (joissa tiedettiin, että KAIKKI aivojen sairaudet syövät mukaan lukien ovat glia-solujen sairauksia...

 

 

 

Sää voit periaatteessa väittää mun olevan vaikka kuka bannattu nimikerkki, kuten vaikka Hannu Taskanen, joka oltiin samaa miltä aina Halosesta, tai vaikka Ded Moroz tai Rasputin, joiden kanssa keskusteltiin mm. noista seksiasoista.

 

Eipä ole yhtä vajaalla tekstillä kukaan noista yhtä vajaata mieltä tässä asiassa.

Kaikki on kirjoittaneet ainakin joukossa täyttä asiaa...

 

***

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

131/186 | 

klo 3:02 | 8.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (7)

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

 

 

Japetus

Arkkis

Japetus

 

Ja mitä Fieldsiin tulee: en vieläkään löytänyt häneltä - tai keneltäkään muultakaan - niitä aivoissa olevia myelinisoituneita dendriittejä, joista väitit hänen puhuvan.

 

Glia-solut eivät tee eroa aksonien ja dendriittien välillä:

Mitkä glia-solut? Oligodendrosyytit eivät koskaan kierry myeliinitupeksi dendriitin ympärille eikä Fields tällaista missään väitä; demonstroit taas possaolollaan loistaviaa ymmärryskykyäsi ja biologian tietojesi yhtä täydellistä puutetta.

 

http://cms.frontiersin.org/content/10.3 ... 4-g001.gif

Mikä tuossa kuvassa saa harhoja vilisevässä päässäsi aikaan myelinisoituneen dendriitin vaikutelman? Siinä lukee kissan kokoisilla kirjaimilla "Myelinated axon". Kaikki noista: A, B, C, D ja E ovat aksoneja, kuten Fields artikkelissa useassa kohtaa sanoo:There are several mechanisms by which oligodendrocytes could sense functional activity in axons (Figure 1). Oligodendrocytes at various stages of development have ion channels, purinergic and other membrane receptors that allow myelinating glia to detect impulse activity through the activity-dependent release of molecules from axons (Figures 1B,D,E).
Hän siis puhuu aksoneista ja laittaa kuviin dendriittejä? Kyllä nyt on jokin pahasti vialla. Eipä tapauksessasi taida auttaa edes tekstien tavaaminen kun et edes kuvia ymmärrä.
Täällä on yksi kuva neuronista, jossa eri osat on identifioitu selkeästi: niin myeliini, aksoni kuin dendriititkin. Jos tämä ei kuitenkaan miellytä, löytyy googlen kuvahaulla tuhansia muitakin. Yhdessäkään niistä ei kuitenkaan tasan varmasti kuvata keskushermoston neuronia, jonka dendriitit ovat myelinisoituneita.

 

Kappas.

 

Puhuit tuossakin koko lastin paskaa, että gliasolut eivät erota dendriittejä aksoneista, mutta sitten näytit etäisesti hahmottavan, että sekoitit itse dendriitit ja aksonit keskinään. Mutta koska pääsi on reikäinen ja mielesi niin muodoin tyhjää täynnä, et kyennyt tätä muistamaan ja aloit puolustaa myelinisoituvia dendriittejä uudelleen, minkä jälkeen tietysti taas kiistit koskaan tehneesi sellaista. Koska se witun tyhjä mieli ei vain salli parempaa suoritusta.

Mikä saa sinut luulemaan, että minä olisin Arkkis?

 

😂😂😂😂

Arvaa. Mutta voit tietysti myös itse kertoa, oletko kyseisen nikin takana vai et. Ja mieti tarkkaan, haluatko tässäkin puhua paskaa.

Ikävään nurkaanpa taas itsesi ajoit.  Epäilemättä rutkasti epätoivoista kiemurtelua on luvassa.

"Arkkis" on tuossa todennut ehdottoman asiallisesti, nähtyään ilmeisesti aivan juuri ilmestyneen kuvan asiasta, että "Totta Mooses: astrosyytit kiinnittyvät dendriitteihin ja oligodendrosyytit aksoneihin!".

 

"Hän" on siinä ohikiitävän hetken tajunnut, että sekoitti aksonit ja dendriitit sekä oligondendrosyytit ja astrosyytit keskenään. Astrosyytit eivät myelinisoi mitään, eivät etenkään dendriittejä. Siksi kaikki kuvassa viittaa ainoastaan olgodendrosyyttien myelinisoimiin aksoneihin. Hetken, mutta vain hetken, tämä oli vajaassa nupissasi ojennuksessa. Sitten kaikki unotui, ja aloit taas huutaa astrosyyttien myelinisoimia dendriittejä kuin se vajaa hinaaja, joka olet kerta toisensa jälkeen osoittanut olevasi.

 

Ja sitten sinä huudat MULLE KUIN HINAAJA TÄYSIN TURHASTA JA VIERAASTA "ASIASTA"!!! HUUDA PERKELE SUOMEN "AKATEMIALLE"!!!!
Siihen asti oli kaikilla tasoilla Suomessa optettu, että glia-solut ovat jatakin sidekudokseen rinnatuvia "tukisoluja", joista ei sitten puhuttu sen enempää ainakaan ammattipiirienulkopuolella (joissa tiedettiin, että KAIKKI aivojen sairaudet syövät mukaan lukien ovat glia-solujen sairauksia...

 

Aivan sekopäistä sössöä. Puhuit itsesi pussiin pelle. Tässä näin:

Never forget:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

Ja sitten:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

  Ethän niin, idiootti. Pari riviä ylempänä vain.😂😂😂  Mikä oikein saa sinut kuvittelemaan tällaisen menevän läpi? Ihan vain vähäjärkisyys yksinkö?

 

 

 

 

Sää voit periaatteessa väittää mun olevan vaikka kuka bannattu nimikerkki, kuten vaikka Hannu Taskanen, joka oltiin samaa miltä aina Halosesta, tai vaikka Ded Moroz tai Rasputin, joiden kanssa keskusteltiin mm. noista seksiasoista.

 

Eipä ole yhtä vajaalla tekstillä kukaan noista yhtä vajaata mieltä tässä asiassa.

Kaikki on kirjoittaneet ainakin joukossa täyttä asiaa...

 

Kaksi kolmesta hyvin vähän. Mutta kerropa, oletko sinä Arkkis, vai haluatko kiemurrella.

 

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

132/186 | 

klo 6:33 | 8.2.2018

 

Näytä aiemmat lainaukset (8)

Japetus kirjoitti:

 

"Hän" on siinä ohikiitävän hetken tajunnut, että sekoitti aksonit ja dendriitit sekä oligondendrosyytit ja astrosyytit keskenään.

Se on hänen asiansa. No interest.

 

Astrosyytit eivät myelinisoi mitään, eivät etenkään dendriittejä. Siksi kaikki kuvassa viittaa ainoastaan olgodendrosyyttien myelinisoimiin aksoneihin.

Kuva ei näy. Osoite vauhtunut.

 

Hetken, mutta vain hetken, tämä oli vajaassa nupissasi ojennuksessa. Sitten kaikki unotui, ja aloit taas huutaa astrosyyttien myelinisoimia dendriittejä kuin se vajaa hinaaja, joka olet kerta toisensa jälkeen osoittanut olevasi.

*
En ole huutanut enkä edes puhunut Wkipedian myelinisoimisen mielessä.
Eikä mun tarvitse tietää sen viraan alan nippelisnappelinterminoloogiaa.
Mutta KEENISTÄ EI "LIUETA AJATUSTA" EIKÄ EDES REAGOITIREFLEKSIÄ KOSKAAN EIKÄ MISSÄÄN KUTEN SINÄ,  JA NÄKÖJÄÄN YHÄ JOTKUT MUUTKIN JANKUTATTE!

 

 

 

Ja sitten sinä huudat MULLE KUIN HINAAJA TÄYSIN TURHASTA JA VIERAASTA "ASIASTA"!!! HUUDA PERKELE SUOMEN "AKATEMIALLE"!!!!
Siihen asti oli kaikilla tasoilla Suomessa opetettu, että glia-solut ovat jatakin sidekudokseen rinnastuvia "tukisoluja", joista ei sitten puhuttu sen enempää ainakaan ammattipiirien ulkopuolella (joissa tiedettiin, että KAIKKI aivojen sairaudet mukaan lukien ovat glia-solujen sairauksia...

 

Aivan sekopäistä sössöä. Puhuit itsesi pussiin pelle. [/qtuoe]
Karmeaa totta joka sana.

Tässä näin:

Never forget:

Tokkura][quote=Japetus kirjoitti:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

 

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

 

Wiki käytää vaan eri terminologiaa. En ole sidoksissa wikiin.

Sinun neuroniensisäiset "CREB-myeliinisi " EIVÄT OLE WIKIN TERMINOLOGIALLA MYELIISIÄ OLLENKAAN!
Koita nyt saada joku tokku hörönlörötykseesi.

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

134/186 | 

klo 22:13 | 8.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (2)

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

 

"Hän" on siinä ohikiitävän hetken tajunnut, että sekoitti aksonit ja dendriitit sekä oligondendrosyytit ja astrosyytit keskenään.

Se on hänen asiansa. No interest.

 

Ahaa. Haluatko siis väittää, ettet ole Arkkis?

 

Tämä on nimimerkkipalsta, ja minä ole eri nimimerkki.
Jos mulla sälytetään jotakin "vastuuta" Arkkiksen kirjoittelusta, voidaan sälyttää vaikka kuinka monen muunkin bannatun nimimerkin kirjoittelusta. Ja sellaista on yritettyjen, esimerksiksi sinun kanssasi kinanneiden, joita olet sitten jossakin muualla väittänyt Arkkiksen kirjoittamiksi eri nimimerkillä.

 

Lainaus:

Eipä se tosin pahimpiin paskapuheisiisi edes lukeutuisi.

Lainaus:

Lainaus:

Astrosyytit eivät myelinisoi mitään, eivät etenkään dendriittejä. Siksi kaikki kuvassa viittaa ainoastaan olgodendrosyyttien myelinisoimiin aksoneihin.

Kuva ei näy. Osoite vauhtunut.

 

Paskapuheesi on joka tapauksessa osoitettu.

Olen tullut palstalle nimimerkkinä 16.1.2016. En suinkaan silti sanoudu irti varsinkaan sellaisista Arkkiksen kirjoituksista, joita olen lainannut.
Sää olet ruvennut kuin salama kirkkaalta taivaalta jauhamaan ensin "dendriittien" ja sitten "astrosyyttien myelinisoimisesta", täysin pölkkypäistä jargoonia, jota muka "MINÄ olisin väittänyt"!.

 

LÄHES YHTÄ PÖLKKYPÄISTÄ KUIN ETTÄ "TEITOISUUS OLISI SITÄ ETTÄ VÄLITTÄJÄAINEET LUKISIVAT KEENISTÄ AJATUKSIA" (JA KAIKEN JÄRJETTÖMYYDEN PÄÄLLE VIELÄ, ETTÄ "KUTEN APLYSIALLAKIN"!)!!!!!

 

[quote kirjoitti:

Lainaus:

Lainaus:

Hetken, mutta vain hetken, tämä oli vajaassa nupissasi ojennuksessa. Sitten kaikki unotui, ja aloit taas huutaa astrosyyttien myelinisoimia dendriittejä kuin se vajaa hinaaja, joka olet kerta toisensa jälkeen osoittanut olevasi.

*
En ole huutanut enkä edes puhunut Wkipedian myelinisoimisen mielessä.

 

Myelinisoivista astrosyyteistä olet tyhmyyttäsi jauhanut ja sitten kiistänyt jauhaneesi. Hämmästyttävää paskapuhetta kaksin kerroin.

Lainaus:

Eikä mun tarvitse tietää sen vieraan alan nippelisnappelisterminologiaa.

 

Mitään et tosiaan tiedä; se on selvä.

 

Sinä olet jauhanut "banaanikärpäsenkin myeliinistä", vaikka sillä ei ole oligodendrosyytteja eikä aivoja ollenkaan.
Ihmisen oligodendrosyyttimyeliiniä joka ssis Wikin mielestä on AINOATA myeliiniä, ei ole millään muulla lajilla.
Sen sijaan se mm. sinun jauhamasi neoronien sisäinen "CREB-myeliini" (jolle pitäisi keksiä uusi nimi) on yhteistä vaikkapa simpanssin kanssa.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaanikarpasella-ei-voida-tutkia-ihmisen-psyykea

 

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

135/186 | 

klo 22:23 | 8.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (3)

Lainaus:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Lainaus:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

 
Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

Wiki käyttää vaan eri terminologiaa. En ole sidoksissa wikiin.

Kaikki käyttävät samaa terminologiaa.

NO ET AINAKAAN SINÄ, KUN BANAANIKÄRPÄSELLÄ EI OLE OLIGODENDROSYYTTEJÄ OLLENKAAN! 

Lainaus:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

 
Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

Paskapuhettahan se.

Lainaus:

Sinun neuroniensisäiset "CREB-myeliinisi " EIVÄT OLE WIKIN TERMINOLOGIALLA MYELIINIÄ OLLENKAAN!
Koita nyt saada joku tokku hörönlörötykseesi.

Koskaan en ole mistään witun "CREB-myeliinistä" puhunut. Lopeta jo tämä älytön valehtelu.

Sun järjettömyyksitäsi ota selvää:
”Japetus”: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin banaanikärpästen muistin toimintaa pavlovilaisessa olfaktorisen ehdollistamisen tehtävässä. Tuloksista havaittiin, että banaanikärpäsellä LTP:hen vaikuttavat ainakin osittain samat solunsisäiset toiminnan mekanismit kuin nisäkkäilläkin.
” Drosophila dorsal paired medial neurons provide a general mechanism for memory consolidation
It is widely believed that (drosiphila odor) memory is encoded as changes in synaptic efficacy between neurons in a network. This concept of synaptic plasticity predicts that it will be possible to localize memory to discrete synapses in neural networks in the brain. The relatively small brains of insects (ei ole aivoja ollenkaan, T.) are well suited to this endeavor, and genetic manipulation in the fruit fly Drosophila has greatly aided neural circuit mapping of odor memory. ”
Tuossa on ennen kaikkea kyseessä geneettinen hajujen tunnistus, kuten esimerkiksi alkoholin, joka ohjaa banaanikärpästä mätänevien hedelmien luo. Tunkevat mm. sankoin joukoin käyvän kotiviinin vesilukkoon hukkumaan. Aitoa oppimista tapahtuu, kun jokin ”perushaju” (joita banaaikärpäselle on tuskin kovin monta) yhdistetään johonkin ihan muuhun asiaan, kuten kuumuuteen, kylmyyteen tai sähköiskuun.
”Japetus”: cAMP aktivoi proteiinikinaasi A:n (PKA), joka fosforyloi transkriptiotekijä CREBin käynnistäen siten DNA-sekvenssin kopioitumisen mRNA:ksi.mRNA kulkeutuu ribosomeihin ja aloittaa pitkäkestoisiin muutoksiin johtavan proteiinisynteesin.
”Kirjatoukka”: Höpö. Nyt ainakin selvisi, että CREBillä ei ole mitään tekemistä aksonien myelinisoitumisen kanssa, eikä siten myöskään pavlovilaista ehdollistumista ja temporaalista summautumista selittävän Hebbin lain kannsa.
Varauksensa yhdessä purkavien neuronien välistä yhteyttä vahvistavat eli niiden välistä aksonilinjaa nopeammaksi tekevät gliasolujen myeliinit luetaan niiden gliasolujen eikä neutronin itsensä geeneistä!
Nuo pulinat ovat siltä ajalta, kun ihmeteltiin, ”mistä sooma voi ”tietää”, mitä nimenomaista synapsia pitää vahvistaa varauksenpurusssa”... Eihän ainakaan sen aksonin sooman (eikä geenien...) mitään tavitsekaan ”tietää”, kun aksonin ympärille kiertyvät glia-solut huolehtivat juuri sen aksonilinjan vahvistamisesta, jota pitkin signaali on kulkenut!Lainaus yltä (Fields): "

***

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

138/186 | 

klo 0:29 | 9.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (2)

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Ahaa. Haluatko siis väittää, ettet ole Arkkis?

 

Tämä on nimimerkkipalsta, ja minä ole eri nimimerkki.

 

Ei mitään väliä. Olet sama henkilö. Vai kiistätkö sen?

Nimimerkit eivät myönnä eivätkä myöskään kiistä (ettei voida lypsämällä ja vaihtoehtoja pois sulkemalla selvittää henkilöä). Jos mää olisin sinä vaihtaisin pikapikaa nimerkkiä...

Lainaus:

Lainaus:

Jos mulla sälytetään jotakin "vastuuta" Arkkiksen kirjoittelusta, voidaan sälyttää vaikka kuinka monen muunkin bannatun nimimerkin kirjoittelusta. Ja sellaista on yritettyjen, esimerksiksi sinun kanssasi kinanneiden, joita olet sitten jossakin muualla väittänyt Arkkiksen kirjoittamiksi eri nimimerkillä.

 

Mitä ihmeen roskaa? Ihmiset kirjoittavat. Yhdellä ihmisellä voi olla useampi nikki, eikä niitä tietenkään eri henkilöinä tule kohdella.

He ovat eri nimimerkkejä ja heitä tulee sillaisina kohdella, tai sitten vaihtaa palstan luonnetta (tai muille palstoille).

 

 

Lainaus:

Lainaus:

Paskapuheesi on joka tapauksessa osoitettu.

Olen tullut palstalle nimimerkkinä 16.1.2016. En suinkaan silti sanoudu irti varsinkaan sellaisista Arkkiksen kirjoituksista, joita olen lainannut.

 

Sinä olet Arkkis. Vai haluatko kiistää sen? [/quote]
Viittaan ylle. Henkilöllisyyden tiukkaminen on laitonta, uhkailua, laillisista asioista.

Lainaus:

Lainaus:

Sää olet ruvennut kuin salama kirkkaalta taivaalta jauhamaan ensin "dendriittien" ja sitten "astrosyyttien myelinisoimisesta", täysin pölkkypäistä jargoonia, jota muka "MINÄ olisin väittänyt"!.

 

Sinä olet väittänyt täysin pölkkypäistä paskaa asiasta.

 

En ole. Ja minä olen ammatti-teorinamuodostaja, joskin vanhuuseläkkeellä.

 

Lainaus:

Ja sitten valehdellut, ettet koskaan väittänyt mitään.

 

 

Lainaus:

LÄHES YHTÄ PÖLKKYPÄISTÄ KUIN ETTÄ "TEITOISUUS OLISI SITÄ ETTÄ VÄLITTÄJÄAINEET LUKISIVAT KEENISTÄ AJATUKSIA" (JA KAIKEN JÄRJETTÖMYYDEN PÄÄLLE VIELÄ, ETTÄ "KUTEN APLYSIALLAKIN"!)!!!!!

 

Juu, tällaisen pyramiittipotaskan tunkeminen muiden suihin onkin koko lailla törkeää.

Olet sekä väittänyt että linkannut. Etkä ole suinkaan ainoa: täysin uskomaton aivopieru on esimerkiksi tätä "synapsien läpi kulkeva RNA-virus-ajatuspaketti"...

 

 

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Eikä mun tarvitse tietää sen vieraan alan nippelisnappelisterminologiaa.

 

Mitään et tosiaan tiedä; se on selvä.

 

Sinä olet jauhanut "banaanikärpäsenkin myeliinistä", vaikka sillä ei ole oligodendrosyytteja eikä aivoja ollenkaan.

 

En ole jauhanut mistään banaanikärpäsen myeliinistä, vaan sanonut ainoastaan, että sitä on niillä vähemmän kuin ihmisellä, minkä oli tarkoitus kattaa sekä banaanikärpäsen myeliinille analogisen hermotupen

 

Banaanikärpäsen aksoineissa ei ole hermotuppea. Tämä totuus kyllä löytyy sinultakin suorasanaisena, ja nyt sitten taas päinvastoin:
" EIkka Patainen: https://www.tiede.fi/comment/618984#comment-618984

Selkärangattomilla kuten banaanikärpäsillä ei esiinny lainkaan Fieldsin mekanismia, koska niiden neuronien aksonit eivät myelinisoidu:

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__

Kärpänen aivosairauksien tutkimusmallina:

" ... Kärpäsen aksonikimput eivät ole myeliinin ympäröimiä kuten selkärankaisilla, ... "

Kirjoitus siis kuitenkin paljastaa sellaisen erittäin tärkeän salaisuuden, että SELKÄRANGATTOILLA EI OLE LAINKAAN SITÄ BIOLOGISTA MEKANISMIA, JOLLE SELKÄRANKAISTEN OPPIMINEN JA MM. IHMISEN TAJUNTA PERUSTUU. ...

”Japetus”: "On totta, että "Fieldsin mekanismia" - joka siis tarkoittaa myeliinin edistämää temporaalista summautumista - ei esiinny kärpäsillä. Tämä ei kuitenkaan sulje moniakaan behavioraalisia piirteitä pois. Fieldsin löytämä myelinisoitumisen periaate on mm. oppimiseen vaikuttava, mutta ei sen perustava mekanismi. Myelinisoituminen parantaa oppimista edistämällä sen solutason mekanismia eli LTP:tä, jota taas on havaittu banaanikärpäsilläkin... "

Lainaus:

että varsinaisen myeliinin osuus.

Ai nyt tämä ihmisen ratkaiseva, ja vielä muistalajeista erottava oligodendrosyyttimyeliini EI OLE SULLE LAINKAA "VARSINAISTA MYELIINIA"!!!???
No MITÄ SE SITTEN OPN???!! (Ei kai vaan kumminkin Creb-myeliiniä neuroneissa...?)
NYT VEDÄT ITSE WIKIÄ VASTAAN ETTÄ PAUKKUU!!!!

Lainaus:

Kummassakin tapauksessa väite on täysin totta. Eivätkä oligodendrosyytit ole ainoita myelinisoivia gliasoluja, pelle.

Vaan myös...?

 

***

https://www.tiede.fi/keskustelu/20457/ketju/peilisolu_on_turha_ja_vahingollinen_kasite?page=7

 

Japetus

Seuraa 

Viestejä12478

141/186 | 

klo 1:45 | 9.2.2018

 

Piilota aiemmat lainaukset (2)

Tokkura kirjoitti:

Lainaus:

 

 

Lainaus:

LÄHES YHTÄ PÖLKKYPÄISTÄ KUIN ETTÄ "TEITOISUUS OLISI SITÄ ETTÄ VÄLITTÄJÄAINEET LUKISIVAT KEENISTÄ AJATUKSIA" (JA KAIKEN JÄRJETTÖMYYDEN PÄÄLLE VIELÄ, ETTÄ "KUTEN APLYSIALLAKIN"!)!!!!!

 

Juu, tällaisen pyramiittipotaskan tunkeminen muiden suihin onkin koko lailla törkeää.

Olet sekä väittänyt että linkannut. Etkä ole suinkaan ainoa: täysin uskomaton aivopieru on esimerkiksi tätä "synapsien läpi kulkeva RNA-virus-ajatuspaketti"...

 

 

En ole väittänyt enkä linkannut. Tämä on silkkaa valetta taas kerran. Aivan kuin hölinäsi tässä:
Never forget:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

Ja sitten:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

  Ethän niin, idiootti. Pari riviä ylempänä vain.😂😂😂  Mikä oikein saa sinut kuvittelemaan tällaisen menevän läpi? Ihan vain vähäjärkisyys yksinkö?

[quote][quote kirjoitti:

Lainaus:

Eikä mun tarvitse tietää sen vieraan alan nippelisnappelisterminologiaa.

 

Sinä olet jauhanut "banaanikärpäsenkin myeliinistä", vaikka sillä ei ole oligodendrosyytteja eikä aivoja ollenkaan.

 

 

Lainaus:

Banaanikärpäsen aksoineissa ei ole hermotuppea. Tämä totuus kyllä löytyy sinultakin suorasanaisena, ja nyt sitten taas päinvastoin:

 

Ei löydy. Banaanikärpäsilläkin on hermotuppea:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4020514/

The two halves of the Drosophila VNC are connected by axonal commissures which span the distance between the longitudinal connectives which undergo ensheathment by glial cells during embryogenesis. This ensheathment is critical for neuron and glial survival as well as proper nervous system function.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/glia.21092/full

Nevertheless, the shared cellular and molecular mechanisms underlying developmental plasticity and enwrapping glial functions, strengthen the opportunity to use Drosophila to understand the brain, to model brain diseases and to understand the involvement of glial cells in nervous system regeneration.

www.med.upenn.edu/ngg/user_docs/Freeman-Doherty.pdf

Invertebrate glia do not generate myelin sheaths, and the Drosophila genome lacks orthologs of most myelin
genes (Marc R. Freeman, unpublished). However, Drosophila glia appear capable of forming multi-layered
membrane sheaths around neurons that are morphologically similar to the myelin sheaths of mammals (Figure 3b), and glial hyper-wrapping of axons has been observed in at least one Drosophila mutant, swiss cheese [48]. Multi-layered glial sheaths have also been described in larger insects such as honeybees, where sheaths can exhibit up to eight glial wraps around axons, and larger sheaths in vivo [50].

Kuten sanottu siis, banaanikärpäsillä ja muilla hyönteisillä ei ole myeliiniä mutta sille rakenteellisesti ja toiminnallisesti analogista hermotuppea kyllä.

 

Lainaus:

 

 

Lainaus:

että varsinaisen myeliinin osuus.

 

Ai nyt tämä ihmisen ratkaiseva, ja vielä muistalajeista erottava oligodendrosyyttimyeliini EI OLE SULLE LAINKAA "VARSINAISTA MYELIINIA"!!!???
No MITÄ SE SITTEN OPN???!! (Ei kai vaan kumminkin Creb-myeliiniä neuroneissa...?)
NYT VEDÄT ITSE WIKIÄ VASTAAN ETTÄ PAUKKUU!!!!

 

En sinne päinkään. Varsinainen myeliini on ihan vain myeliiniä. Ei-varsinainen myeliini on sille analoginen hermotuppirakenne, jota esiintyy mm. banaanikärpäsillä. Ei-varsinainen myeliini siis ei ole myeliiniä, mutta sillä on samankaltainen rakenne ja funktio. Hyvin simppeliä.

Lainaus:

Lainaus:

Kummassakin tapauksessa väite on täysin totta. Eivätkä oligodendrosyytit ole ainoita myelinisoivia gliasoluja, pelle.

Vaan myös...?

Arvaa, tonttu. Alkavat s:llä. Huomaa kyllä, ettei sinulla ole perusteistakaan mitään käryä. Puhut vain paskaa:
Never forget:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytit myelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.

Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.

Ja sitten:

Tokkura kirjoitti:

Japetus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

  Ethän niin, idiootti. Pari riviä ylempänä vain.😂😂😂  Mikä oikein saa sinut kuvittelemaan tällaisen menevän läpi? Ihan vain vähäjärkisyys yksinkö?

 

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

160/186 | 

klo 14:38 | 26.6.2018

 

admin kirjoitti:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18798

 

Se on tämä:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/190035?page=1#190035

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257298-opetushallitus-opettaa-kumottua-jarjetonta-peilineurooniteoriaa-opettajille
 

" Opetushallitus opettaa kumottua järjetöntä "peilineurooniteoriaa" opettajille!

22.6.2018 22:13 Risto Koivula

***

https://www.tiede.fi/keskustelu/20457/ketju/peilisolu_on_turha_ja_vahingollinen_kasite?page=8

 

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

168/186 | 

klo 21:28 | 26.6.2018

 

ksuomala kirjoitti:

Tokkuran jutuista on hankala hyvällä tahdollakaan löytää sitä signaalia kohinan seasta.

Ongelma on sun oman pääsi ja omien tietojesi huonoudessa.

 

 

Lainaus:

Lieneekö sillä jotain hampaankolossa Haria vastaan vai onko nimimerkin takana jokin pitemmän linjan itäinen disinformaatio-ohjelma?

 

114 vuoden takainen itäinen INFORMAATIO-ohjelma!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/ivan-pavlov-ja-tieteellinen-ihmiskuva

 

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

169/186 | 

klo 21:53 | 26.6.2018

World Cup: why mirror neurons play a part in jubilation

 

jussipussi kirjoitti:

"Why mirror neurons play a part in jubilation"

 

https://medicalxpress.com/news/2014-06-mirror-neurons-jubilation.html .

 

Tuossa täysin tyhjänpäiväisessä "eurotieteen" lörötyksessä muuten sanottam että "SAATTAVAT vaikuttaa"...

Why mirror neurons play a part in jubilation

June 10, 2014, Medical University of Vienna

The FIFA World Cup starts next Thursday in Brazil. When you, as a football fan, join in the celebrations because your favourite team wins or are extremely crestfallen at a defeat then the so-called mirror neurons are in play.

It is a well-known effect: anyone seeing someone else smiling joins in involuntarily. When someone cries, you feel sad yourself or even start to cry. The mirror neurons play an important role in this empathetic behaviour. These neurons mirror external impressions in the brain and allow us to empathise with what is happening around us. "Mirror neurons are thought to be responsible for us being able to put ourselves in someone else's shoes and yet make us able to distinguish the 'self' from 'not- self'," explains Ornella Valenti from the Department of Cognitive Neurobiology at the Centre for Brain Research of the MedUni Vienna.

Täällä on sitten VÄHEMMÄN HARMITONTA LÖRÖTYSTÄ. joka rinnastuu joukkomurhaan:

https://www.sciencedaily.com/releases/2005/04/050411204511.htm?utm_medium=cpc&utm_campaign=ScienceDaily_TMD_1&utm_source=TMD
 

" Autism Linked To Mirror Neuron Dysfunction

Date:

April 18, 2005

Source:

University Of California, San Diego

Summary:

Seeing is doing -- at least it is when mirror neurons are working normally. But in autistic individuals, say researchers from the University of California, San Diego, the brain circuits that enable people to perceive and understand the actions of others do not behave in the usual way.

 

***

 

Tokkura

Viestejä6962

170/186 | 

klo 14:32 | 18.7.2018

http://journal.psych.ac.cn/xlkxjz/EN/10.3724/SP.J.1042.2016.00958#1

The myth of broken mirror theory of autism: Origins, problems and prospects

PAN Wei 1; CHEN Wei 2,3; WANG Yin 4; SHAN Chun-lei 5

1 School of Rehabilitation Science, Nanjing Normal University of Special Education, Nanjing 210038, China

2 Center for the Study of Language and Cognition, Zhejiang University, Hangzhou 310028, China

3 Department of Psychology, Shaoxing University, Shaoxing 312000, China

4 School of Psychology, New York University, New York 10003, USA

5 School of Rehabilitation Science, Shanghai University of Traditional Chinese Medicine, Shanghai 201203, China

Abstract

Autism are characterized by difficulties in reciprocal social interaction, verbal and non-verbal communication, and repetitive activities and narrow interests. A core diagnostic criterion of autism is abnormal implicit social cognition. Based on the assumption that mirror neuron system is the unified neural basis of implicit social processes, the “broken mirror” theory attributes most social deficits in autism to impairments in mirror neuron system, leading to the issues with social skills, imitation, empathy, and theory of mind seen in people with autism. However, after a decade of extensive examination and verification, this theory has been facing increasing challenges from behavioral, neuroscientific and clinical research. This paper outlines literatures examining the unified role of mirror neuron system for implicit social cognition, and systematically review studies testing a global dysfunction of the mirror system in autism. We conclude that mirror neuron system plays a sufficient but not necessary role for implicit social cognition and very few evidence supports that an all-or-nothing problem with the mirror neuron system can underlie autism. The implications and future research directions are also discussed. "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/150432

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/avikainen/cortical.pdf

 

***

Tokkura

Viestejä6962

171/186 | 

klo 23:23 | 4.3.2019

https://www.pirkanblogit.fi/2019/risto-koivula/yliopiston-apteekki-myy-troppejaan-vaarennetylla-neurofysiolgialla-kuten-tohtori-tolonenkin/

" Yliopiston Apteekki myy troppejaan väärennetyllä neurofysiologialla – kuten mm. ”Tohtori Tolonenkin” ... "

 

***

 

jussipussi

Viestejä89977

172/186 | 

klo 21:15 | 12.4.2019

"I feel you: Emotional mirror neurons found in rats

Researchers from the Netherlands Institute for Neuroscience have found that the rat brain activates the same cells when they observe the pain of others as when they experience pain themselves. In addition, without the activity of these mirror neurons, the animals no longer share the pain of others. Finding the neural basis for sharing the emotions of others is an exciting step toward understanding empathy.

Why is it that people can get sad when they see someone else crying? Why is it that people wince when a friend cuts his finger? As many psychiatric disorders are characterized by a lack of empathy, finding the neural basis for sharing the emotions of others and modifying how much an animal shares such emotions is an exciting step toward understanding empathy and these disorders. The findings are published in Current Biology."

https://medicalxpress.com/news/2019-04-emotional-mirror-neurons-rats.html .

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

175/186 | 

klo 13:34 | 14.4.2019

 

Piilota aiemmat lainaukset (1)

jussipussi kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:

"Empathy Deficits in Autism and Psychopaths

 

Mirror Opposites?

Empathy can be defined as having two separable components: a cognitive component (the ability to recognize someone else's thoughts, intentions, and feelings) and an affective component (the drive to respond to someone else's thoughts and feelings with an appropriate emotion). Two different neurodevelopmental conditions involve empathy deficits: autism and psychopathy. This chapter addresses the question of why the former often shows high levels of morality—to the point of becoming whistleblowers when they perceive others as breaking the rules—while the latter shows high levels of amorality?"

http://www.oxfordscholarship.com/view/10.1093/acprof:oso/9780199890712.0... .

 

Tässä muistaakseni yllä olevan tutkijan serkku yrittää kaupata businesideaa Trumpille.

https://www.youtube.com/watch?v=sP5ElraFHHE .

 

Tämä joukkomurhaan kansainvälisenä rikoksena rinnastuva puoskaritiede on kumottu justiin tuossa yll!

https://www.tiede.fi/comment/2513718#comment-2513718

 

***

 

Tokkura

Seuraa 

Viestejä6962

176/186 | 

klo 13:58 | 14.4.2019

 

jussipussi kirjoitti:

"I feel you: Emotional mirror neurons found in rats

 

Researchers from the Netherlands Institute for Neuroscience have found that the rat brain activates the same cells when they observe the pain of others as when they experience pain themselves. In addition, without the activity of these mirror neurons, the animals no longer share the pain of others. Finding the neural basis for sharing the emotions of others is an exciting step toward understanding empathy.

Why is it that people can get sad when they see someone else crying? Why is it that people wince when a friend cuts his finger? As many psychiatric disorders are characterized by a lack of empathy, finding the neural basis for sharing the emotions of others and modifying how much an animal shares such emotions is an exciting step toward understanding empathy and these disorders. The findings are published in Current Biology."

https://medicalxpress.com/news/2019-04-emotional-mirror-neurons-rats.html .

Tuolla kusetuksella ei ole mitään tekemistä Harin-Rizzolattin "ajattelupeilisolujen" kanssa.

 

Pistipoimi on väliaivojen rakanne, joka liittyy kipuaistiin ja hajuaistiin. On vaikeaa sanoa, missä kipuun liittyvässä asiassa se EI tavalla tai toisella aktivoituisi.

https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/23/duo14049

"  Mielihyvä, mielipaha ja ihmisen aivot

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2017;133(23):2203-7

Jetro J. Tuulari ja Hasse Karlsson

Motto: "Luonto on asettanut ihmiskunnan kahden suvereenin hallitsijan alaisuuteen, kivun ja mielihyvän.

Vain niiden tehtävänä on osoittaa mitä meidän tulee tehdä, ja ne myös määrittävät mitä lopulta teemme."

(Jeremy Bentham: An Introduction to the Principles of Morals and Legislation,

1789. Vapaa käännös.)

Joulu on useimmille meistä aikaa, jolloin mielihyväjärjestelmiämme hemmotellaan hyvällä ruualla ja juomalla, lahjoilla ja yhteenkuuluvuuden tunteilla. Aivot suorastaan kehräävät! Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että osan ihmisistä elämästä puuttuvat useimmat näistä mielihyvää tuottavista asioista. Siksi erityisesti jouluna tämä kontrasti heidän mielessään korostuu, mikä aktivoi heidän aivoissaan ihan toisenlaiset järjestelmät kuin useimmilla meistä. Jo tämä toteamus kirkastaa yhden mielihyvän ja -pahan aivomekanismeihin liittyvän seikan. Niitä ohjaavat järjestelmät aktivoituvat niin biologisten kuin psykologisten ja sosiaalistenkin tapahtumien seurauksena. Ihmisaivot ovat kulttuurielin, joka ei toimi irrallaan ympäröivästä maailmasta. Mutta mitä nämä järjestelmät sitten oikeastaan ovat?

 

***

 

Käyttäjä6458

Seuraa 

Viestejä2526

178/186 | 

klo 6:53 | 24.1.2022

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75765/978-951-39-8649-0_va...

" Olli Aho

JYU DISSERTATIONS 384

Ruumiillinen resonanssi Peilisolut, simulaatio, fenomenologia

Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi kesäkuun 8. päivänä 2021 kello 12.Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, on June 8, 2021, at 12 o’clock noon.

TIIVISTELMÄ

Väitöskirjassani analysoin havainnon sensomotorista luonnetta keskittyen peilisolututkimuksen, simulaatioteorian ja fenomenologian tutkimuksiin. Aivotutkimus on osoittanut, että samat esimotoriset hermosolut, jotka aktivoituvat toiminnassa aktivoituvat myös samanlaista toimintaa havaittaessa. Tämä näytti osoittavan, että havaitsija peilaa toisten toimintoja aivojen tasolla. Kun esimerkiksi joku tarttuu kuppiin, havaitsijassa aktivoituu samoja esimotorisia hermosoluja kuin jos hän itse tarttuisi kuppiin. Aivotutkimus on tarjonnut empiiristä tukea sille väitteelle, että havaitsijan motoriset kyvyt ovat yksi havaintoa konstituoiva tekijä ja että havaitsija toisin sanoen resonoi esireflektiivisesti toisten toimintaa.

Tämän ilmiön tulkinnasta eli siitä, millä tavalla toimintoja ymmärretään ja minkälainen ruumiillinen vuorovaikutussuhde toimijalla on ympäristöön, on keskusteltu simulaatioteorian ja fenomenologian kontekstissa. Nämä kaksi filosofista perinnettä eivät kuitenkaan sovi yhteen, vaan on selvitettävä, miten niiden sisällä käsitellään toiminnallista ymmärrystä.

Ensimmäisessä pääluvussa esittelen peilisolututkimuksen tuloksia, tutkimuksen kehittymistä ja filosofisen liikkeen tutkimuksen rikasta historiaa. Tämän jälkeen esittelen simulaatioteorian historiaa ja nykytutkimusta. Lopuksi selvennän, mitä tarkoitetaan toimintojen ymmärtämisellä suhteessa havaitsijan omiin ruumiillisiin mahdollisuuksiin. Erityisesti käsittelen tätä Husserlin ”minä voin” -käsitteen (ich kann), James J. Gibsonin affordanssin käsitteen ja enaktiivisen havainnon teorian näkökulmien kautta.

Toinen pääluku selventää havaintokokemuksen esireflektiivistä, esirationaalista näkökulmaa. Kuten ensimmäisessä pääluvussa käy ilmi, toiminnan ymmärtäminen tai toimintojen assosioituminen sosiaalisiin tilanteisiin ja kohteisiin ei ole yksinkertainen kausaalismekaaninen peilautumisprosessi vaan selittyy suhteessa havaitsijan omaan liikehistoriaan. Käytän analyysissäni affordanssin ja affektiivisuuden käsitteitä kuvatakseni, miten merkityksiä ymmärretään suhteessa vuorovaikutusmahdollisuuksiin ja miten tilanteen affektiivinen tausta vaikuttaa tähän.

Kolmannessa pääluvussa analysoin resonanssin käsitteen avulla sitä, miten havainto valmistaa toimintaan. Toisin sanoen analysoin tilanteen esireflektiivistä ymmärtämistä eli sitä, miten toimija osoittaa tällaista ymmärrystä omassa toiminnassaan ja omien ruumiillisesti ilmenevien responssiensa kautta tilannetta sen kummemmin reflektoimatta.

Avainsanat: peilisolut, simulaatio, fenomenologia, affordanssit, affektiivisuus, habituaalisuus

 Supervisors

PhD, Docent, University Lecturer Miira Tuominen

Department of philosophy University of Stockholm

PhD, Docent, Experienced Researcher of Kone Foundation Erika Ruonakoski

Department of Social Sciences and Philosophy University of Jyväskylä

Opponent

PhD, Docent, Senior Research Fellow Jaana Parviainen

Department of History, Philosophy and Literature University of Tampere "

T: Tässä väikkärissä esitetty teoria ei todellisuudessa ole "peilisoluteoriaa", sillä väittelijä sanoutuu irti ns. "simulaatioteoriasta", "Rizzolatti matchingistä", jonka mukaan geneettiset joskin harjoiteltavissa olevat ilmiöt dominoisivat havaintoa, ja tietysti sitä toimintaakin.
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/152521?page=1#152725

Ns. Rizzolatti matching olettaa, että me havaitsemme (näköalueen avulla, viime kädessä keenistä) juuri niin kuin havaitsemme, ainakaan ilman mitään opittuja (ehdollistuneita) lisätietoja, ja vastaavasti että me liikumme liikealueen avulla justiin niin kuin liikumme, ettei sihen mitkään harjoitukset ja sellaiset juuri vaikuta (kuten ei banaakärpäsen lentoonkaan, se pärisyttää katkaistuja siipiä suurin piirtein samoin kuin ehjiäkin...)

Ja HAVAINTO, ainakin apinoilla, on sitten sitä, että "peilisolut" saavat noiden kahden "aivolaitteen" informaatiot "resonoimaan"...

Viittaan esimerkiksi tähän usein esillä olleeseen juttuun:

http://www.tsv.fi/ttapaht/996/lagerspetz.htm

Se, minkä värisenä jonkin pinnan näemme, usein käyttetty esimerkki on appelsiini, koska sen väri on hyvin harvinainen, ei todelakaan MEKAANISESTI määrydy siitä, mitä valon taajuusintensiteettijakautumaa valo milloinkin noudattaa, me näemme sen aina saman värisenä, paitsi pussipimeassä, vaikka intesiteetissä voi olla tuhatketaisia ja suurempiakin eroja.

Puhumattakaan toisten ihmisten toimien havaitsemisesta ja tulkinnasta.

Sitä vastoin Eurotiede-Rizzolatti EI TIEDÄ tuosta asiasta mitään: hänen mukaansa me näemme (näköalueen laitteilla ja keenistä) JUST NIIN KUIN NÄEMME ilman mitään eri aivokeskusten yli ulottuvia ehdollisia refleksejä, ja vastavasti "toimimme niin kuin toimimme" (ainakin noissa "alkeisliikkeissä" pelkästään "liikealueen laitteiden" voimalla, ja sitten muka "PEILISOLUT MÄTSÄÄVÄT (match) noita muka KAHTA IHAN ERI INFORMAATIOTA", taphtuu kahden eri "laitteen" "resonanssi", ja se on sitten sitä "ymmärtämistä"!!

http://perso.easynet.fr/baillement/texte-imitation-action.pdf

“ An alternative hypothesis, which we will refer to as the ‘direct-matching hypothesis’, holds that we understand actions when we map the visual representation of the observed action onto our motor representation of the same action. According to this view, an action is understood when its observation causes the motor system of the observer to ‘resonate’. So, when we observe a hand grasping an apple, the same population of neurons, that control the execution of grasping movements, becomes active in the observer's motor areas. Motor knowledge of the observer is used to understand the observed action. In other words, we understand an action because the motor representation of that action is activated in our brain. In other words, we understand
an action because the motor representation of that action is activated in our brain.
This view, although defended by some theoreticians, was never particularly popular in neuroscience. “

“The novelty of these findings is the fact that, for the first time, a neural mechanism that allows a direct matching between the visual description of an action and its execution has been identified. Such a matching system
constitutes a parsimonious solution to the problem of translating the results of the visual analysis of an observed action — devoid, according to the ‘direct-matching hypothesis’ of meaning (see also below) — into an account that the individual is able to understand.”

Tähän juttuun myös Riitta Avikainen viittaa peruslähteenään hyväksyessään kritiikittömästi Rizzolattin peilisoluteorian muka "todistetuna tietona", lähtiessään tukimaan, olisiko ihmisellä mahdolisesti "vastaavaa mekanismia"! "

Olli Aho:

" ... Sekä Gallese että Rizzolatti puolustavat näkemystä, jonka mukaan havaitsijalle välittyy toisen henkilön eleen merkitys suoraan ilman päättelyä, eli havaitsijalla on esireflektiivinen ymmärrys toisen eleestä. Tämä ymmärrys voi tietenkin osoittautua vääräksi tilanteen edetessä. Toisen ele voidaan kokea uhkaavana, vaikka se ei olisi sitä tarkoituksellisesti ollut. Gallese ja Rizzolatti olivat peilisolut löytäneen tutkimusryhmän keskeisiä jäseniä ja ovat työssään yhdistelleet perinteisen kognitiotieteen käsitteistöä, mielenfilosofian käsitteitä ja fenomenologisen perinteen klassikoita. Heidän pyrkimyksenään on esittää uudenlainen näkemys kognitiosta.

Ennen peilisolujen löytämistä oli vallalla näkemys, jonka mukaan toiminta ja havainto on erotettava toisistaan eikä toiminnalla ole ensisijaista roolia havaintokokemuksessa. Peilisolujen löytämisen katsotaan todistaneen tämän näkemyksen vääräksi ja osoittaneen tarpeen uudenlaisen kognitiotutkimuksen analyysiin. "

Käyttäjä: En tiedä, missä kaikkialla tuollainen erottelu olisi ollut voimassa, mutta ei ole eikä ole ollut voimassa ainakaan pavlovilaisessa ehdollistumisteoriassa, jossa refleksikaaren (jossa voi olla niin synnynnäisiä kuin opittujakin "pätkiä", se on ehdollinen, jos yksikin pätkä opittua on välissä), pitää sisällään niin aistimus-ärsykeosan kuin suoritus-reaktio-osankin ja näiden välisen keskushermostoprosessoinnin. Refleksikaari on kahdensuuntainen (hermostossa ehkä usein tikapuumallinen) ja sen kaikki osat kehittyvät toiminnassa.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Reflex+Arc

Reflex Arc

a group of nerve structures involved in reflex action. The term “reflex arc,” or  “nervous arc,” was introduced in 1850 by the British physician and physiologist Marshall Hall (1790–1857),  who was describing the anatomic elements of a reflex.

A reflex arc includes

(1) receptors, or nerve endings that respond to stimulation;

(2) afferent (< al-ferent = tuova, centripetal) nerve fibers, or the processes of receptor neurons that transmit impulses from sensory nervee endings to the central nervous system;

(3) a nerve center, that is, neurons that sense excitation and transmit it to effector neurons through the appropriate synapses;

(4) efferent (< ex-fereny = vievä, centrifugal) nerve fibers that transmit excitation from the central nervous system to the periphery; and

(5) an effector organ whose activity changes as a result of a reflex.

The simplest two-neuron, or monosynaptic, reflex arc consists of receptor and effector neurons separated by a synapse. A multineuron, or polysynaptic, reflex arc consists of a receptor neuron, several internuncial neurons, and an effector neuron, all of which are separated by synapses.

A reflex arc does not completely reflect the structure of a reflex because of the proven existence of reverse afference, that is, excitation that informs a nerve center about the condition of an effector organ.

V. G. ZILOV

The Great Soviet Encyclopedia, 3rd Edition (1970-1979). © 2010 The Gale Group, Inc. All rights reserved. "

 

"... OA: " Gallese ja Rizzolatti argumentoivat, että peilisolututkimuksessa on löydetty neuraalisia korrelaatteja sen väitteen tueksi, että havaitsijalle välittyy ymmärrys havaitusta eleestä suhteessa hänen omiin motorisiin kykyihinsä. Toisin sanoen havaitsija ymmärtää välittömästi toisen eleen suhteessa omiin motorisiin kykyihinsä eli siihen, miten esimerkiksi itse suorittaisi saman eleen (esim. Gallese, 2011, 46).

Empiirisesti tämä tarkoittaa, että havaitsijalla aktivoituvat aivoissa samat hermosolut, jotka aktivoituvat myös silloin kun hän itse suorittaa havaitun eleen. "

K: Ei välttämättä mitään eroa ehdollistumisteoriaan.

OA: " Tunteiden osalta taas havaitsijalla aktivoituu samoja hermosoluja kuin silloin, kun hän itse kokee havaitun tunteen. Esimerkiksi tunteita ei siis tarvitse tulkita tai teoretisoida, miten joku käyttäytyy yleensä kokiessaan tietyn tunnetilan. Välitön ruumiillinen ymmärrys toisen eleestä tarkoittaa sitä, että havaittu tunnetila aktivoi havaitsijassa samaan tunteeseen liittyvien hermosolujen toimintaa ja tämän myötä ruumiillinen kokemus vahvistaa kokemusta havaitusta tunteesta tai mahdollistaa havaitsijan kyvyn tuntea toisen tunneilmaus itsessään (ks. esimerkiksi Rizzolatti & Sinigaglia, 2008, 185-193). Tätä on tulkittu niin, että aivot simuloivat havaittuja tunneilmauksia. Toisin sanoen havaittu tunne simuloidaan aivojen tasolla oman tunnemekanismin avulla, toisen tunne ymmärretään suhteessa kykyyn tuntea itse eri tunteita (ks. esim. Currie, 2011, 91-92). "

K. Tässä ei tehdä eroa (kohteellisen) tunteen (feeling, tshuvstvo) ja ärsykkeellisen emootion välillä.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/feelings

" Feeling

in psychology, a peculiar type of emotional sensation distinctly object oriented in nature and comparatively stable. Feelings in this sense are related to a person’s perception of some object, concrete or abstract, for example, a feeling of love for a human being or for the motherland. As a stable emotional attitude toward an object, feelings may not correspond to a person’s emotional reaction to that object at a given moment. Human feelings are influenced by culture and history. Specific sign systems, including social symbols, ceremonial rites, and ritual acts, play an important part in the formation of feelings. "

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Emotions

Emotion

a subjective human and animal reaction to internal and external stimuli that is manifested, for example, as pleasure, displeasure, joy, or fear. Emotions accompany practically all manifestations of the organism’s vital activity; in the form of direct experience, the significance, or meaning, of phenomena and situations is reflected in the emotions, which serve as one of the chief mechanisms of motivation— that is, the internal regulation of mental activity and behavior whose goal is the satisfaction of actual needs. ... "

Nämä ovat kaksi eri asiaa: edellinen on sosiaalinen ja jälkimmäinen biologinen, biokemiallisen perustan omaava. Tässä mennään 150 vuotta taaksepäin James-Lange-hypoteesia edeltäneeseen aikaan. Kyseisessä teoriassa tämä ero jo formuloitiin (ja oli varmaan formuloitu aikaisemminkin), mutta ero "palautettiin" tiedostettuun ja tiedostamattomaan ruumiiliseen tilaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/James%E2%80%93Lange_theory

" ... OA: " Simulaation käsitettä käytetään eri merkityksissä ja tuon myöhemmin esille eri käyttötapoja.

Argumentoin kuitenkin tässä työssä sen puolesta, että empiiriset tutkimustulokset on mahdollista ymmärtää ilman simulaation käsitettä ja puolustan näkemystä, jonka mukaan peilisolujärjestelmän tulokset tulkitaan suhteessa toiminnallisiin mahdollisuuksiin, joita tilanne havaitsijalle tarjoaa. "

Käyttäjä: Ilman simulaatio(pseudo)teoriaa ei ole "peilisoluteoriaa". Kysymys on ilman sitä muista teorioista.

OA: " Aivotoiminnan ja havaintokokemuksen keskinäisen suhteen näkökulmasta on tärkeää todeta, että hermosolujen aktivoituminen ei välttämättä tunnu havaitsijasta miltään.

Kyseessä on tarkemmin sanottuna ilmiö, jossa tietyt motoriset hermosolut aktivoituvat aivoissa ilman, että havaitsija itse liikkuu. Toisin sanoen aivoista ei lähde viestiä lihaksille niiden liikuttamiseksi, vaan kyseessä on niin sanotusti liikkeen neuraalinen kopio.

Toiseksi on tärkeää huomioida, että motoristen hermosolujen aktivoitumiseen vaikuttaa henkilön oma toiminta ja harjaantuneisuus. Kun havaitsija näkee tanssiliikkeen, joka on hänelle toiminnallisesti tuttu, hänen esimotoriset hermosolunsa aktivoituvat voimakkaammin kuin hänen havaitessaan tanssiliikkeitä, jotka ovat hänelle tuttuja pelkästään visuaalisesti (ks. esim. Calvo-Merino ym., 2005). Esittelen työssäni tämän kaltaisia esimerkkejä tutkimustuloksista ja analysoin niiden tulkintaa eri teorioissa. Kuten mainitsin, simulaatio on yleistynyt näiden empiiristen tulosten tulkinnassa. "

Käyttäjä: Ei taaskaan mitään eroa ehdollistumisteoriaan (jossa vaälttämättä juuri mikään ei ole geneettistä): varsinainen ehdollistaminen tapahtuu toiminnassa. pelkkä synapsimuisti ei sitä välttämättä ole.

OA: " Simulaatiolla on kuitenkin perinteisesti viitattu havaitsijan mentaalisiin kykyihin eikä havaitsijan ja ympäröivän maailman väliseen suhteeseen. Tässä keskustelussa yksi keskeinen ongelma koskee sitä, että peilisolututkijat eivät käytä simulaatiota samassa mielessä kuin sitä on perinteisesti käytetty mielenfilosofiassa. Simulaatio on aiemmin mielletty toisen asemaan asettumisena, mutta intuitiivisesti on vaikea kuvitella, miten yksittäiset hermosolut asettuisivat kenenkään asemaan (ks. esim. Gallagher & Zahavi, 2008, 177-181; Gallagher, 2012a).

Kritiikkiä esiintyy myös simulaation ja ruumiillisen havainnon suhteesta. Kriitikoiden mukaan simulaatio ei ole ruumiillisen kognition teoria (esim. Sheets-Johnstone, 2012; Fuchs & De Jaegher, 2009). Tästä näkökulmasta peilisolusimulaation käsittäminen uudenlaiseksi havaintoteorian muotoiluksi epäonnistuu, koska se kiinnittyy perinteisen, mentaalisen simulaatioteorian eikä ruumiillisen havaintoteorian käsitteistöön.

... "

OA: ... " Kognitiotieteen historiassa aivojen toiminta on usein rinnastettu neutraaleja aistiärsykkeitä prosessoivaan tietokoneeseen. Kritiikkinä tälle niin sanotulle tietokonemetaforalle on esitetty dynaamisia aivomalleja, joissa hermosolujen toiminta kuvataan verkostona eikä tietokonemaisena representaatioiden prosessointina (esim. Varela, Thompson & Rosch, 1991). Oman työni kannalta keskeisempi tutkimuskysymys liittyy kuitenkin edellä esitettyyn ruumiillisuuden käsitteeseen, joka on tullut osaksi peilisolututkimusta Gallesen työn kautta. Gallese (esim. 2001, 2003) hyödyntää simulaation käsitettä ammentaen kuitenkin myös Husserlin ruumiillisuuden käsitteistöä ja fenomenologista empatia-analyysiä. "

Käyttäjä: Sana empatia on vuonna 1908 muodostettu uudissana saksalaisen estetiikan Einfühlung = eläytyminen -termille, löysästi kreikaksi "sisään tunteeseen".

https://www.etymonline.com/search?q=empathy

empathy (n.)

1908, modeled on German Einfühlung (from ein "in" + Fühlung "feeling"), which was coined 1858 by German philosopher Rudolf Lotze (1817-1881) as a translation of Greek empatheia "passion, state of emotion," from assimilated form of en "in" (see en- (2)) + pathos "feeling" (from PIE root *kwent(h)- "to suffer"). A term from a theory of art appreciation that maintains appreciation depends on the viewer's ability to project his personality into the viewed object.

Not only do I see gravity and modesty and pride and courtesy and stateliness, but I feel or act them in the mind's muscles. This is, I suppose, a simple case of empathy, if we may coin that term as a rendering of Einfühlung; there is nothing curious or idiosyncratic about it; but it is a fact that must be mentioned. [Edward Bradford Titchener, "Lectures on the Experimental Psychology of the Thought Processes," 1909]

... there is no doubt that the facts are new and that they justify their name: the art work is a thing of "empathy" (Titchener, Ward), of "fellow feeling" (Mitchell), of "inner sympathy" (Groos), of "sympathetic projection" (Urban), of "semblance of personality" (Baldwin), all terms suggested by different writers as renderings of the German Einfühlung. ["The American Yearbook," 1911]

Eläytyminen ei ole määritelmällisesti tarkoittanut mitään myötäelämistä, vaan eläytyä on pitänyt voida vähän kaikenlaiseen kuten tuskaisuuteen tai rotu- tai luokkavihaan... Eläytymistä on saatettu pitää myös ihka oikeana tiedonhankintamenetelmänä (mikä tulee lähelle "peolisoluteoriaa!), vaikka se järjellä ajatellen perustuukin puhtaasti eläytyjän omille psyykkisille objekteille.

Psykologiaan "empatia" on tuotu uskonnollisen lähinnä psykologian kautta tarkoittamaan (ehdollistumisteoriaan kuuluvien) positiivisten ja negatiivista arvovarausten "ylittämistä" (mikä on mahdotonta). sen käsittely erityisen psyykkisen kneiston ominaisuutena on lähtöisin "peilisoluteoriasta".

 

***

 

Käyttäjä28830

Viestejä2053

187/187 | 

klo 0:23 | 25.11.2022

 

Naturalisti kirjoitti:

Olisiko mahdollista, ettei peilisolututkimukset välttämättä viittaa mihinkään erityiseen neuronityyppiin tai tiettyjen alueiden neuroneihin vaan aivojen yleisrmpään ominaisuuteen: simuloimme oman ruumiimme avulla lajikumppaniemme tuntemuksia. Samalla mekanismilla tuotamme myös omien kokemusten me tuntemukset.

 

"Peilisolututkimuksista" en tiedä, mutta PEILISOLUTEORIA olettaa aivan tiettyyn yhteen omaan tarkoitukseensa geneettisesti erikoistuneita "täsmäpeilineurooneita", ns "Rizolatti matching".

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/152521?page=1#152521

... http://perso.easynet.fr/baillement/texte-imitation-action.pdf

“ An alternative hypothesis, which we will refer to as the ‘direct-matching hypothesis’, holds that we understand actions when we map the visual representation of the observed action onto our motor representation of the same action. According to this view, an action is understood when its observation causes the motor system of the observer to ‘resonate’. So, when we observe a hand grasping an apple, the same population of neurons that control the execution of grasping movements the same population of neurons that control the execution of grasping movements
the observer is used to understand the observed action. In other words,we understand an action because the motor representation of that action is activated in our brain. This view, although defended by some theoreticians, was never particularly popular in neuroscience. “

“The novelty of these findings is the fact that, for the first time, a neural mechanism that allows a direct matching between the visual description of an action and its execution has been identified. Such a matching system
constitutes a parsimonious solution to the problem of translating the results of the visual analysis of an observed action — devoid, according to the ‘direct-matching hypothesis’ of meaning (see also below) — into an account that the individual is able to understand. ”

Tähän juttuun myös Avikainen viittaa peruslähteenään hyväksyessään kritiikittömästi Rizzolattin peilisoluteorian muka "todistetuna tietona", lähtiessään tukimaan, olisiko ihmisellä mahdolisesti "vastaavaa mekanismia" ja "olisivatko sen virheet autisminsyy"!

Vieläkö joku väittää, ettei siitä Tooby&Cosmidesin "pienten erillisten spesialilaiteiden" teoriasta muka ole aivotoiminna ymmärtämiselle haittaa!

Etteikö se tosiasiassa tee sitä aivan mahdottomaksi!

***

Hannu Lauerma on puolustanut "peilisoluteoriaa" vuonna 2004 Höpsiksen palstalla. Allekirjoittaneen avausviesti on poistettu. Se koski Harin esitelmää Luonnonfilosofisessa seurassa.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/149901?page=1#149928

" Mix
03.09.2004 02:45:01
149901

Re: Mitä vikaa Riitta Harissa?

"Miksi Harin pitäisi ottaa ehdollistumisjärjestelmään kantaa, hänhän tekee kognitiivista aivotutkimusta? Ja ihan hyvätasoista tutkimusta vielä."

Totta. Keskivertokansalaisen tapaan lukaisin jutun läpi nopeasti. Tarkennusta neurofysiologiaan ja ehkä myös edistystä oppimisen fysiologisen taustan ymmärtämiseen, siitä kai on kysymys. Samaa kysyn minäkin. Mikä tässä on väärin? Ja miksi koko tieteen historia kaikkine käsitteineen pitäisi kerrata jokaisen uuden tuloksen yhteydessä?

Hannu.Lauerma
03.09.2004 02:45:11
149911

Re: Mitä vikaa Riitta Harissa?

Mix kirjoitti 03.09.2004 (149901)...

>"Miksi Harin pitäisi ottaa ehdollistumisjärjestelmään kantaa, hänhän tekee >kognitiivista aivotutkimusta? Ja ihan hyvätasoista tutkimusta vielä."

>Totta. Keskivertokansalaisen tapaan >lukaisin jutun läpi nopeasti. Tarkennusta >neurofysiologiaan ja ehkä myös edistystä oppimisen fysiologisen taustan >ymmärtämiseen, siitä kai on kysymys. Samaa kysyn minäkin.Mikä tässä on väärin? >Ja miksi koko tieteen historia kaikkine käsitteineen pitäisi kerrata jokaisen uuden >tuloksen yhteydessä?

Harin työryhmän tulokset ovat ymmärtääkseni ehdollistumisteorian suhteen neutraa-leja mittaustuloksia,erittäin päteviä sellaisia. Uudet tulokset joskus haastavat vanhan teorian sitä varsinaisesti kumoamatta. Luonnontiede kehittyy ja avaa uusia uria käyt-täytymisen ymmärtämiseen, joskin yleensä hitaasti, koska kyseessä on monimutkai-nen kokonaisuus. Popularisointi usein vetää mutkia suoriksi ja palvelee joskus poliittisiakin tarkoitusperiä.

Harin työryhmässä on tutkittu mm. kudosvaurioon pohjaavan ja hypnoottiseen suggestioon pohjaavan kivun aivokorrelaattien eroja. Tuloksia veikkaisin lähivuosina julkaistavan, ja taas taas tiedämme enemmän skeptikkoja erityisesti kiinnostavista asioista.

 

RK

04.09.2004

149928

Hannu.Lauerma kirjoitti 03.09.2004 (149911)...

>Harin työryhmän tulokset ovat ymmärtääkseni ehdollistumisteorian suhteen neutraa-leja mittaustuloksia,erittäin päteviä sellaisia. Uudet tulokset joskus haastavat vanhan teorian sitä varsinaisesti kumoamatta. Luonnontiede kehittyy ja avaa uusia uria käyt-täytymisen ymmärtämiseen, joskin yleensä hitaasti, koska kyseessä on monimutkai-nen kokonaisuus. Popularisointi usein vetää mutkia suoriksi ja palvelee joskus poliittisiakin tarkoitusperiä.

>Harin työryhmässä on tutkittu mm. kudosvaurioon pohjaavan ja hypnoottiseen suggestioon pohjaavan kivun aivokorrelaattien eroja. Tuloksia veikkaisin lähivuosina julkaistavan, ja taas taas tiedämme enemmän skeptikkoja erityisesti kiinnostavista asioista.

Harin peilisoluteoria herättää kysymyksiä

Oheiset kommenttini tohtori Harin peilisoluteoriaan olen tehnyt hänen omaan (?) referaattiinsa Suomen Luonnonfilosofisessa seurassa pitämästään esitelmästä.

http://www.minedu.fi/tieteellisetseurat/lfs/2-03.htm

Hari: " Peilisolut, joista on myös käytetty nimitystä peilineuronit (engl.mirror neurons), löydettiin yllättäen v. 1992 apinoiden aivotoimintaan liittyvien tutkimusten yhteydessä professori Giacomo Rizzolattin laboratoriossa Parman yliopistossa. Havaittiin, että tietyt aivojen solut, jotka aktivoituivat määrätyn käden liikkeen aikana aktivoituivat myös pelkästään saman liikkeen näkemisestä. "

RK: Ehdollistumisteorian valossa pitääkin tapahtua juuri noin,eikä siihen tarvita aina-kaan mitään geenispesialisoituneita "peilisoluja",ne ovat aivan turha ja vahingollinen, älytön lisäoletus, ainakin pelkästään tuon informaation varassa.

Ehdollistunut psyykkinen mallihan juuri määritelmällisesti toistaa jotakin toimintamal- lia, joka on aikaisemmin osoittautunut "palkitsevaksi", ja se toimii sitten mukana vas-taisessa riittävän samansisältöisessä toiminnassa niin havainto- kuin reagointitoimin- nassakin. Mekanismina ovat tuon toiminnan neurofysiologiset "jäljet" hermostossa, missä olomuodossa ne sitten ovatkin, siitä ei taida olla vielä ihan täyttä varmuutta. Jäljet "vahvistuvat" tai "heikentyvät" sen mukaan miten niitä tarvitaan toiminnassa, ja miten "palkitsevia" ne toiminnat ovat.Tämä on ehdollistumisteorian alkeisperusasiaa, suorastaan peruskoulukurssia.

Se on sinänsä saavutus, että tämä ehdollistumisteorian ennustama ominaisuus on saatu myös aivofysiologisesti näkösälle.

Hari: " Peilisolujen löytymistä on kuvattu yhdeksi merkittävimmistä uusista havainnoista neurofysiologian alueella. "

RK: Kuka on mitäkin kuvannut…

Tämä on ratkaiseva "johtopäätös", joka osoittaa, että koko ehdollistumisteoriasta ei ole joko ikinä kuultukaan mitään, tai sillä on jostakin muusta syystä pyyhitty pöytää. Veikkaisin tuota jälkimmäistä, ja syitä voi vain arvailla…

Hari " Me jäljittelemme koko elämämme ajan toistemme toimintoja pääosin tietämättämme ja alitajuisesti. "

RK: Taas tuli ehdollistumis-, ja myös ns. leimautumisteorian (Konrad Lorentz) perus-aksioomia, ns. matkiminen ja mallioppiminen, joka yleensä esiintyy pennuilla, mutta joillakin lajeilla kuten simpansseilla ja delfiineillä säilyy koko iän. Tällä ei tarvitse olla kerrassaan mitään tekemistä minkään geenierikoistuneiden "peilisolujen" kanssa, se on tässä yhteydessä turha ja vahingollinen lisäoletus.

Sitä paitsi se tiedetään aivan yleisesti,että aivokuoren solut ja niiden yhteydet EIVÄT OLE muodostumisprosessissaan spesialisoituneita,vaan ne yhteydet jäävät,joita tar-vitaan, ja muut kuihtuvat. (Tämä on leimautumisen eikä ehdollistumisen [yksi] meka-nismi, sillä ehdollistunut informaatio pitää määritelmällisesti periaatteessa, joskin harvemmin käytännössä, olla ehdollistettavissa myös pois).

Hari: " Luemme myös jatkuvasti toisten ihmisten aikomuksia heidän toimintansa perusteella. Viimeaikaiset havainnot tukevat käsitystä, että tämä toisten ajatusten automaattinen lukeminen liittyy aivojen peilisolujen toimintaan. "

RK:Emme LUE,vaan ARVAILEMME.Kun me tulkitsemme toisten aikomuksia heidän käyttäytymisensä perusteella,niin me emme lue HEIDÄN ehdollistumiaan, niitä, jotka todella ovat tuon käyttäytymisen pohjana,vaan me luemme OMIA ehdollistumiamme, jotka OLISIVAT käyttäytymisemme pohjana,jos ME TEKISIMME, kuten havainnoitu henkilö tekee! (Näin muuten tulkitsee myös Sari Avikainen Harin syksyllä 2003 tarkastamassa väitöskirjassaan.)

Tämän asian ymmärtämättömyys tekee henkilöstä helposti varsinkin vähänkin kulttuurisesti oudommassa ympäristössä sosiaalisen invalidin.

Toisten AJATUKSIA ei pystytä automaattisesti "lukemaan" - eikä kirjoittamaan! Joitakin emootioita ja vastaavia pystytään tulkitsemaan,mutta ihmisten ajatuksista me tiedämme vain sen, mitä he niistä suvaitsevat ilmaista. Ja sittenkin he voivat va-lehdellakin. Ajatustensa tietoisen ilmaisun mahdolliset keinot sitten kyllä ovat lähes rajattomat.

Koko päinvastainen illuusio perustuu siihen,että henkilöillä on yhteistä kulttuuri- ja kokemustaustaa, tavallisesti yllin kyllin.

Hari: " Peilisolujärjestelmä (MNS) aktivoituu sekä liikettä suoritettaessa että sitä havainnoitaessa ja se voisi sen tähden osallistua merkittävällä tavalla muiden yksilöiden toiminnan ymmärtämiseen. Siten MNS voi toimia linkkinä lähettäjän ja vastaanottajan välillä liikkeisiin perustuvassa viestinnässä. "

RK: Ehdollistumisteorian mukaan tuo vanha kokemus TOIMII MUKANA HAVAIN- NOSSA, se "havainto" on pelkää "aistimuskimppu" ilman kokijan aikaisempaa koke-musta,ja tuskin havaitsija ymmärtää havainnoitavan sellaisia liikkeitä,joita itse ei ikinä ole tarkoitushakuisesti tehnyt. Sanoisin suorastaan, että ne joko ymmärretään väärin tai jäävät kokonaan ymmärtämättä.

Harin kokeet eivät kumoa Vygotskin ajatteluteoriaa, vaan päinvastoin vahvistavat sen jälleen kerran oikeaksi

Hari: " TKK:ssa tehdyissä magnetoenkefalografia (MEG) mittauksissa on osoitettu, että ihmisen aivoissa on useita aivoalueita kattava peilisolujärjestelmä.

Näihin alueisiin kuuluvat mm. primaarinen liikeaivokuori, ohimolohkon ylemmän uur- teen (STS) seutu ja Brocan alue, joka vastaa ihmisellä sitä kohtaa, missä peilisolut apinoilla ensin havaittiin. "

RK:Nyt ilmenee,että Hari ei ole siis ikinä kuullutkaan mitään KIELELLISESTÄ AJAT- TELUTEORIASTA, ei Vygotskin eikä Whorffin-Sapirin. Jos hän olisi kuullut, hän ei uskaltaisi tuollaista möläystä suustaan päästää.

Brocan alueen "pieliheijastukset" ovat JUURI SITÄ, MITÄ NUO TEORIAT NIMEN-OMAAN ENNUSTAVAT,ja ILMAN MINKÄÄNLAISIA SPESIAALEJA "PEILISOLUJA"!

(Myöhempi välihuomautus: Harin koneilla ei päässyt lähellekään neuronitasoja, vaan aktivoituneet alueet olivat tuhansien neuronien komplekseja. Jos sellaisessa "men-nen tullen" aktivoituvassa kompleksissa on kaksi (2) neuronia (refleksikaaren tika-puumalli, joka olisi kuin kastemadon koko hermosto), niin kummakaan neuronin ei tarvitsisi olla minkään esitetyn määritelmän mukainen "peilineuroni"! Rizzolattiin elektrodit puolestaan ovat todennäköisimmin osuneet isoihin astrosyyttigliasoluihin, joiden magneettikenttä ei näy kuvauksessa, sillä sähkö liikkuu kemiallisessa muo-dossa kuten synapsissaakin, joiden toimintaa astrosyytit ohjaavat, hänen apinako-keissaan,joita ei ole pystytty toistamaan ja joiden pöytäkirjatkaan eivät ole saatavilla.

Homma on ollut aivan täyttä huijausta koko perkeleen ajan! HM)

Hari: " Tuntoaivokuorialueet näyttävät olevan läheisessä yhteydessä MNS:ään, mahdollisesti auttaen yksilöä tekemään eron omien liikkeiden ja toisten yksilöiden toimintojen välillä. "

RK: Voi jessus! Että "ongelmaksi" muodostuu "peilisolujen" kanssa, että "miten ihminen voi erottaa toisistaan omat ja toisten liikkeet"!!!

Tätäköhän se tarkoittaa, kun aina sanotaan, että "tieteessä yksi vastaus nostaa esiin kymmenen uutta kysymystä"!

Minun on tähän nyt sanottava ihan suoraan,että mitä typerämpi "vastaus", sitä typerämpiä "kysymyksiäkin" se sitten näyttää herättävän!

Hari: " Meg-havainnot viittaavat siihen, että ihmisen MNS aktivoituu selvästi määritel- lyssä ajallisessa järjestyksessä noin 250 ms kuluessa: näköaivokuori -> STS -> pää-laenlohkon alaosa -> Brocan alue -> liikeaivokuori. Brocan alue aktivoituu selvästi voimakkaammin jäljittelyn aikana kuin sormen tai suun liikkeiden suorittamisen yhteydessä. "

RK: Sopii Vygotskin teoriaan (anteeksi seuraava vanhanaikainen vertaukseni, "moraalinen yliminäni" estää minua tässä yhteydessä käyttämästä neutraalia tieteel-listä kieltä, se minulla varattu muunlaisiin yhteyksiin) "kuin suutarin peukalo sian persreikään"!

Aiotaanko meistä EU:n vastustajista tehdä "pelisolupsykopaatteja"?

Hari: " Ihmisen MNS:n tutkimus herättää mielenkiintoisia ajatuksia evolutionaarisista ja toiminnallisista yhteyksistä toisaalta puheen ja käsieleiden välillä. Tulevissa tutki-muksissa yritetään mm. selvittää voiko huono toisen henkilön aikeiden ymmärtämi-sen joissakin neurologisissa ja psykiatrisissa sairauksissa olla yhteydessä MNS:n toiminnan häiriintymiseen. "

RK: Piti sanomani, että hukkaan tuomittua "tutkimusta" kaavaillaan, väärän teorian pohjalta.

Ei haaskata tänne tiederahoja, ennen kuin tuon "teorian" taustat on selvitetty, kan- sainvälisesti. Jos siitä nimittäin härkäpäisesti pidetään kiinni,eikä "tunnustetakaan" muita selitysmahdollisuuksia kenenkään ikinä esittäneenkään (paitsi "jonkun stalinistiryssän" tai "amerikkalaisen palotarkastajan").

Jos ei tiedetä mitään tieteellisestä PSYKOLOGIASTA, ei voida tietää mitään myös-kään tieteellisestä PSYKIATRIASTA, sillä psykiatriset ongelmat ovat mitä suurim-massa määrin psykologian tutkiman tavallisen psyykkisen toiminnan POIKKEAMIA normaalista toiminnasta, esimerkiksi biologisperäisten ja muiden syiden vaikutuksesta!

Peilisoluteoria EI OLE psykologian eikä neurofysiologiankaan vallitsevan tieteellisen ihmiskuvan mukainen. Sitä vastoin Harin mittaustulokset sinänsä sitä ovat.

Jos "peilisoluteoria" on TOSI,niin KOKO NEUROFYSIOLOGIA JA KOKO PSYKO- LOGIA KAIKKIALLA MAAILMASSA MENEVÄT TÄYSIN UUSIKSI, ja ne korvataan "Harin-Rizzolattin paradigmalla", ja kaikki vanhat auktoriteetit Freudista ja Pavlovista Skinneriin,Leontjeviin,Granitiin ja niin edelleen lentävät kaaressa tunkiolle peräkanaa kuin köyhän talon porsaat ja siellä pysyvät!!!

Nämä Harin esittämät MITTAUSTULOKSET eivät ole Pavlovin-Vygotskin tieteellistä ihmiskuvaa,ns.YHTEISKUNTATIETEIDEN STANDARDIMALLIA mitenkään "HAAS- TANEET", vaan päin vastoin VAHVISTANEET SEN TODEKSI niin hyvin kuin nuo kokeet suinkin vain olisivat voineet tehdä.

Viimeinenkin järjenkipinä savustettu ulos "marxilaisena" Helsingin ylipiston psyykentutkimuksesta?

Asia on pistettävä asiamukaiseen tieteelliseen selvitykseen.Hyssyttely ja perin juurin väärä "kollegiaalisuus" on nyt vahingoksi, sellainen "Rinteen ja Riekkisen kollegiaalisuus" nimittäin.

Muiden yliopistoiden asianomaisten laitosten pitäisi myös saada käyttöoikeus niihin verovaroin hankittuihin Helsingin yliopiston huippulaitteisiin, niitä EI SAA monopolisoida noin epämääräisten teorioiden soveltamiseen.

Mahtaisikohan osasyynä Helsingin yliopiston surulliseen kehitykseen olla EU:n lisäksi ja siihen liittyen se, minkä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja haistapaskantieteilijä Janne Kivivuori paljasti Tieteessä tapahtuu 8/2000-lehdessä vaatiessaan professori Juha Siltalaa oppilaineen savustettavaksi ulos yliopistolta:

http://www.tsv.fi/ttapaht/012/kesk.htm#kys

" Ennustan, että tulevaisuudessa suomalaisille tiederahoittajille tullaan tarjoamaan yhä enemmän historian, kulttuurin tai yhteiskunnan tutkimukseksi naamioitunutta psykoanalyyttista - tai väljemmin "psykodynaamista" - kirjoittelua."

"Tilanne on niiden osalta nyt jossain määrin samankaltainen kuin marxilaisten opinnäytteiden kohdalla 1980-luvun alussa. Jo aloitetut työt saatettakoon päätökseen, mutta uusien hankkeiden käynnistämiseen on syytä suhtautua varsin varauksellisesti."

Eli että marxilaiset oli tuolloin jo kymmentä vuotta aikaisemmin savustettu ulos!

Ja "marxilaiseksi" oli sitten ilmeisesti ihmiskuvan alueelta katsottu kaikki muu (esi-merkiksi behaviorismikin,mm. Yhdysvaltain armeijan ja sitä kautta NATOnkin johtava psykologinen, niin ikään ehdollistumisteoriapohjainen suuntaus), paitsi tunnustuksel- liset teologia ja sosiobiologia, ja silloin vielä myös psykoanalyysi, jonka vuoro oli nyt tullut "väistyä"…

Pitäisikö ottaa harkittavaksi, että jos ei tyyli muutu, niin Helsingin yliopistosta tehtäisiin "Kirkollisten ja EU-asioiden ammatti/bisneskorkeakoulu", jolla EI OLISI tiedeyliopiston statusta?

Risto Koivula, DI, Tampere

http://www.kaapeli.fi/~euvkr/peilisolu.html

 

John.Doe
04.09.2004 02:45:43
149943

Re: "Peilisoluteoria" ei ole...

RK kirjoitti 04.09.2004 (149928)...

Omituinen juttu.

Jos on tosiaan niin, että suomalaiset tutkijat tutkivat aivojen fysiologiaa, tuntematta ehdollistumisteoriaa ja löytävät sen ”uudestaan”, nimeten sen peilisoluteoriaksi, niin onpa huvittava juttu.

Toisaalta, jos onkin niin, että tutkijat vain etsivätkin juuri tuota ehdollistumisen fysiologista perustaa, niin asia on toinen.

Voisiko mahdollisesti olla niin, että ehdollistumisteoriaa yritetäänkin puhdistaa siihen yleisesti liitettävästä negatiivisesta painolastista, sen huonosta imagosta ja sen liittämisestä yleisellä tasolla tiettyyn poliittisen ideologiaan.

Nyt tuota teoriaa siis puhdistetaan erilaisista vaikeasti poisehdollistettavissa olevista väärintulkinnoista, jotta se olisi mahdollisimman laajasti uudelleen käyttöön otettavissa.

 

Hannu.Lauerma
05.09.2004 02:46:30
149990

Peilisoluhavaintojen merkitys

RK kirjoitti 04.09.2004 (149928)...

>Sinä kun olet varmasti joutunut tulkitsemaan sellaistenkin henkilöiden >käyttäytymistä, jotka ovat käyttäytyneet tavalla, jolla itse et iki maailmassa voisi >kuvitallakaan käyttäytyväsi, joten ovatko tuollaisessa tapauksessa ”peilisolut >menneet pimeäksi”? Ilmeistikään eivät ole, kirjoistahan löytyy, miten yksi ja toinen >Rannanjärvi oli asennoitunut toimiessaan aikanaan kuten potilas nyt, ja tuossa >tapauksessa se tieto korvaa ”omat puuttuvat peilisolutiedot”....

Sairaalloisesti poikkeavaa käyttäytymistä syntyy kovin monenlaisin mekanismein. Autisteilla peilisolujärjestelmän toimivuus on suomalaisen väitöskirjatutkimuksen valossa heikompi kuin verrokeilla.

>Toisten ajatuksia EI PYSTYTÄ suoranaisesti LUKEMAAN suoraan eikä välillisesti. >(Erityisesti behaviorismin peruaksiooma,niin otologis-eliminativistisen, Watson, kuin >episteemis-eliminativistisenkin, Skinner.

Tuo "ajatuksenluku" lienee virheellinen tulkinta löyhän sanankäytön pohjalta.

>Jos ”peilisoluteoria” on TOSI; niin KOKO NEUROFYSIOLOGIA JA KOKO >PSYKOLOGIA, KAIKKIALLA MAAILMASSA, MENEVÄT TÄYSIN UUSIKSI, ja ne >korvataan Harin-Rizzolatin paradigmalla, ja kaikki vanhat auktoriteetit Freudista ja >Pavlovista Skinneriin, Leontjeviin, Granitiin ja niin edelleen lentävät kaaressa >tunkiolle, ”peräkanaa kuin köyhän talon porsaat”, ja siellä pysyvät…

Tätä näkemystäsi en ymmärrä, koska luullakseni kyseessä on ollut vain mekanismin kuvaus, kuten kai itsekin totesit, ei hyökkäys ehdollistumisen keskeistä merkitystä vastaan. En ainakaan ole huomannut, että peilisolujärjestelmällä olisi yritetty selittää ihmisen käyttäytyminen alusta loppuun.

 

RK
06.09.2004 00:01:29
150089

Ehdollistumisjärjestemä valitettavasti ON yritetty sivuuttaa...

Hannu.Lauerma kirjoitti 05.09.2004 (149990)...

>RK kirjoitti 04.09.2004 (149928)...

>>Sinä kun olet varmasti joutunut tulkitsemaan sellaitenkin henkilöiden >>käyttäytymistä, jotka ovat käyttäytyneet tavalla, jolla itse et iki maailmassa voisi >>kuvitallakaan käyttäytyväsi, joten ovatko tuollaisessa tapauksessa ”peilisolut >>menneet pimeäksi”? Ilmeistikään eivät ole, kirjoistahan löytyy miten yksi ja toinen >>Rannanjärvi oli asennoitunut toimiessaan aikanaan kuten potilas nyt, ja tuossa >>tapauksessa se tieto korvaa ”omat puuttuvat peilisolutiedot”....

>Sairaalloisesti poikkeavaa käyttäytymistä syntyy kovin monenlaisin mekanismein. >Autisteilla peilisolujärjestelmän toimivuus on suomalaisen väitöskirjatutkimuksen >valossa heikompi kuin verrokeilla.

Ai tästä on tuon teorian pohjalta jo oikein tehty uusia väitöskirjojakin, ja sitten niitä "sovelletaan" lääketieteellisessä kliinisessä hoidossa?

Saisikohan kysyä, kuka tuo väittelijä oli, ja kuka oli ohjaaja ja kuka tarkastaja?

Aika tarkkaan ne "solut" sitten jo "tuunetaankin", jos niiden "toimivuutta" omana itsenäänkin, ohi niiden toimintojen oletetun huonouden "VAIKUTUSTEN", pystytään mittaamaan...

Tuo teorian tausta, on piru vieköön, pistettävä kansainväliseen syyniin.

Ehdollistumisteoria ei TARVITSE (spesialisoituneita aivokuorella olevia) "peilisoluja" mihinkään. On epäselvää,että jos "peilisoluteoreetikko",joka tuntee ehdollistumisteo- rian, tarkastelee siteeraamaani esitystä sen valossa,niin mitä siitä jää jäljelle, MITEN ne peilisolut nimenomaisesti ovat spesialisoituneet, ja MIKSI pitää olla nimenomai-sesti jotkin SOLUT tuohon tarkoitukseen EIKÄ esimerkiksi jotkin hermosolmukkeet, sen kummemmin spasialisoituMATTOMIN hermoSOLUIN, jotka alueet sitten spesia-lisoituvat toiminnassa tietylle alueelle yhdistämään havaintoja ja omaa liikemuistia?

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=113022

Vallitsevan tieteellisen ihmiskuvan mukainen tulkinta on, että autistilla kielellinen ajatelu ei pelaa niin kuin pitäisi. Ja sitä tuklee se, että susilapsien käyttäytyminen on "autistista"

Mielestäni "peilisolu"teoria on sukua joko

a) Noam Chomskyn “kielielinteorialle”

http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/tekstit/chomsky.htm

b) Antonio Damasion ”kuudennen aistin tietoisuusteorialle”

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=136367 tai

c) Steven Pinkerin ja kumppaneiden ”synnynnäisen teitoisuusrasterilevyavauuden teorioille”

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=143660

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=116509

jotka kaikki ovat looista ja faktuaalista humpuukia.

En ole varsinaisesti kansainvälisissä yleistiedelehdissä (Science, Narure) nähnyt hiiskahdustakaan ainakaan ihmisen ”peilisoluteoriasta”,en edes scientific Americanin viimevuotiosessa Consciousness-numerossa, jossa sentään oli aika tavalla yleisesti vääränäkin pidettyä matriaalin, kuten Antinio Damasiota. (Sosiobiologistikirkon sisäi-siä julkaisuja en noteeraa.) Jos jotakin on jossakin väitöskirjana hyväksytty, se sitten on jossakin muuallakin varmasti referoituna, mutta ”peilisoluteorian” ”järisyttävyyden” huomioiden isojen lehtien vaikeneminen on silmiinpistävää.

Eräät jutut netissä nimenomaan apinoiden ”peilisoluista” ja niiden muka ”roolista ihmisen evoluutuiossa” ovat selkeätä puutaheinää.

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=122680

”Peilisolut” ovat ”valuneet arkipuheeseen”, hieman niin kuin freudismikin ja ”autentti-suuden psykologia” Janne Kivivuoren teoksen ”Psykokulttuuri” mukaan, (ja sosiologi Kivivuori sitten sitten samaistaa näihin KOKO PSYKOLOGIAN!!)

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=122477

>>Toisten ajatuksia EI PYSTYTÄ suoranaisesti LUKEMAAN suoraan eikä välillisesti. >>(Erityisesti behaviorismin perusaksiooma, niin ontologis-eliminativistisen, Watson, >>kuin episteemis-eliminativistisenkin, Skinner.

>Tuo "ajatuksenluku" lienee virheellinen tulkinta löyhän sanankäytön pohjalta.

"Ajatustenluvusta" ei voi teoretitoida tieteellisesti YHTÄÄN MITÄÄN esittämättä samalla teoriaa siitä, mitä sen ajattelun itsensä kyseisessä kontekstissa on oletettu olevan.

Ja absoluuttisen varmaa on, että Harille se EI ole ainakaan Vygotskin tai Sapirin (-Whorffin) teorian mukaista sisäistä puhetta (muuten hän ei olisi sekoittanut Brocan aluetta mitenkään koko ”peilisolu”hypoteesiinsä).

”Ajatustelukuhypoteesin” takana on paitsi ”peilisoluteoria”, EHDOTTOMASTI myös joko Chomskyn tai Pinkerin ajattelu”teoria”. (Pinkerin teoria on selkeästi vielä pak-sumpaa potaskaa kuin Chomskyn, ”kehitys” kulkee humpuukiteoriossa yleensäkin taaksepäin, ja oikeissa tavallisesti eteenpäin.

Siteeramassani esitelmäreferaatissa myös pohditaan ”ongelmaa”, miten havaitsija ”EROTTAA OMAT JA VIERAAT LIIKKEET TOISTAAN”…. <:-D

(Aivan uusi ”ulottuvuus” siitä ongelmasta, että jokainen UUSI vastaus, ja ”vastaus”, ilmeisestikin siis niin oikea kuin vääräkin, ”herättää kymmenen uutta kysymystä”…)

:-]

>>Jos ”peilisoluteoria” on TOSI, niin KOKO NEUROFYSIOLOGIA JA KOKO >>PSYKOLOGIA, KAIKKIALLA MAAILMASSA, MENEVÄT TÄYSIN UUSIKSI, ja ne >>korvataan Harin-Rizzolatin paradigmalla, ja kaikki vanhat auktoriteetit Freudista ja >>Pavlovista Skinneriin, Leontjeviin, Granitiin ja niin edelleen lentävät kaaressa >>tunkiolle, ”peräkanaa kuin köyhän talon porsaat”, ja siellä pysyvät…

>Tätä näkemystäsi en ymmärrä, koska luullakseni kyseessä on ollut vain >mekanismin kuvaus, kuten kai itsekin totesit, ei hyökkäys ehdollistumisen keskeistä >merkitystä vastaan.

Mielestäni kyseessä on täysin metsää menevä teoretisointi, joka lähtee liikkeelle sel-laisten ”teorioiden” pohjalta, jotka ovat hyökkäys koko ehdollistumisen OLEMASSA OLOAKIN vastaan, Pinkerin ja Tooby&Cosmidesin ”toerioiden” pohjalta, pohtimatta yhdelläkään ajatuksella ehdolistumisteorian ja muun valitsevan tieteellisen ihiskuvan tarjoamaa tulkintaa mitauksista, mikä on kardinaalinen metododlogien virhe SIITÄ RIIPPUMATTA MISTÄ TEORIASTA KOKEIDEN SUUNNITTELUSSA ON LÄHDETTY!

Perustutkija raapii tutkimastaan aiheesta kokoon KAIKEN SELLAISEN tiedon, jossa VOISI OLLA "metrikin todellista edistystä" tutkittavsta aiheesta, näiden muun tausta "mieleisyydestä" aivan riippumatta! minä esimerkiksi kerran ylikaksikymmentä vuotta sitten kaivoin esiin (tai oikeastaan se oli diplomityön ohjaaja,tuo meni hiukan tutkitta- van asian ohikin) natsi-Saksassa julkaistun ratkaisumallin erääseen lujuuopilliseen ongelmaan,ne paperit ovat yhä jossakin tallella vastisen varalta,jos kyseiseen aihee- seen joskus tulee palattua.Sillä mallilla ei varmaan ollut kukaan muu kymmeniin vuo-siin päätään vaivannut, mutta sen olemassaolo oli säilynyt tiedossa tutkijapolvelta kolmannelle.

USA:n "kognitiotieteen" alan disinformaatioylipisto, ”huippuyliopisto” MIT, on muuten vain noin Tampereen TY:n kokoinen laitos. Muuten Yhdyvaltain ylipistojärjestelmä on Suomen vastaavaan verrattuna noin 50-kertainen. Ja tuotakin disinformaatiokapasi-teettiä jenkit yrittävät ”ulkoistaa” sellaisiin maihin kuten Japaniin, Saksaan, nyt myös Suomeen (ehkä Nokian takia), ja Nicraguaan (chomskismi, ja sitä kautta, arvatkaa-pas minne – KUUBAAN!). Tuota haastetta meidän EI PIDÄ OTTAA VASTAAN, vaan MEIDÄN pitää pyhkiä sillä peffaa! eikä uhrata sille kolme kertaa MITin kokoista teknistä yliopistoa.

>En ainakaan ole huomannut, että peilisolujärjestelmällä olisi yritetty selittää ihmisen >käyttäytyminen alusta loppuun.

Minä katson,että siinä on jätetty hiukan ”tilaa” myös Pinkerille,(vanhalle) Chomskylle, Damasiolle sekä Tooby&Cosmidesille...

Homma on pistetävä syyniin.

Muuten me tavalliset kansalaiset, samoin kuin aika monet suomalaisten yhteistyö-kumppanit mm. Venäjällä ja Kiinassa, laakkavat uskomasta kaikea muutakin mitä Otaniemestä tai Helsingin yliopistosta tulee. Ja rapaa roiskuu koko muunkin Suomen yliopisto- ja koulujärjestelmän niskaan.

Ja tieteen kulkuun sinänsä EHDOLLITUMISJÄRJESTELMÄN OHITTAVALLA ”PSYKOLOGIALLA” on suurin piirtein saman verran vaikutusta kuin ”darwinistisen evoluution ohittavalla (kreationistisella) biologialla”.

Johonkin kohtaan on jonka tapauksessa laitettava piste. Ehdollistumisperusteisesta tieteellisestä ihmiskuvastakin tunnetaan sinänsä oikein hyvin psyykkisten toimintojen (suhteellisen yhdenmukainen) lokalisaatio:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=134425

” Osa funktionaalisen järjestelmän solmuista on tiukasti ”kiinnitettynä” (zakrepljony) tietyjen aivojen osien yhteyteen, loput omaavat suuren plastisuuden ja voivat korvata toisiaan, mikä (ominaisuus) on myös psyykkisten objektien uudelleenrakentamisen (ven. perestroika ! :-D,RK) perustana kokonaisuutena.” (Olen tässä hiukan korjannut linkissä olevaa käännöstäni. Tässä on kyse siitä, miten ne aikaisemmat yksityisemmät mallit "hautautuvat" yleisempien, määräävien, osiksi.)

Se ei kuitenkaan koskaan ole AIVOKUORELLA absoluutista, eikä siten mihinkään tiettyihin ”geenispesialsoituneisiin” soluihin ”kiinnitettyä”.

RK

 

Hannu.Lauerma
09.09.2004 00:06:05
150365

Re: Peilisoluhavaintojen merkitys

RK kirjoitti 08.09.2004 (150315)...

>Mutta jos PEILISOLUT ovat vinksallaan, niin SIIHEN ei taida määritelmälisestikään >"auttaa" mikään muu kuin eristyskoppi, hauta, ja tietyt sakset...

Autisteille ja lievemmin samansuuntaisesti ongelmaisille eli Asperger-persoonille on kyllä enemmänkin tarjolla sopeutumisvalmennusta ja uusien taitojen opettelua, jossa heidän ominaislaatunsa taiten otetaan huomioon. Kuten erittäin hyvin tiedät, aivot ovat plastinen elin. Spesifiä lääkitystä ei ole, mutta autismin pohjalta syntyneihin oheisongelmiin voi lääkityskin olla avuksi.

 

RK
09.09.2004 00:07:18
150438

Re: Peilisoluhavaintojen merkitys

Hannu.Lauerma kirjoitti 09.09.2004 (150365)...

>RK kirjoitti 08.09.2004 (150315)...

>>Mutta jos PEILISOLUT ovat vinksallaan, niin SIIHEN ei taida >>määritelmällisestikään "auttaa" mikään muu kuin eristyskoppi, hauta, ja tietyt >>sakset...

>Autisteille ja lievemmin samansuuntaisesti ongelmaisille eli Asperger-persoonille on >kyllä enemmänkin tarjolla sopeutumisvalmennusta ja uusien taitojen opettelua, >jossa heidän ominaislaatunsa taiten otetaan huomioon. Kuten erittäin hyvin tiedät, >aivot ovat plastinen elin. Spesifiä lääkitystä ei ole, mutta autismin pohjalta >syntyneihin oheisongelmiin voi lääkityskin olla avuksi.

Eikö periaatteessa kuitenkin ole niin, että alun perin täysin terveilläkin aivoilla voi-daan tulla autisteiksi, jos esimerkiksi nuo kielen oppimisen herkkyyskaudet menevät ohi?

(Tuossa Aspergerissa kai sinänsä henkilönkäyttäytyminen voi olla korostetunkin kie-lelleistä, susilpsen ja aspegerin "autismilla" ei siten juuri näyttäisi olevan yhteyttä?)

Se on muuten niin, että paitsi että ehdollistumiteoria ja kielellinen ajatteluteoria on tunnettava, kun tutkii,ne on tunnettava myös KUN JULKAISEE. Muuten on sen efek- tiivisen todellisen tiedeyhteisön ulkopulella ja ulottumattomissa, joka esimerksi Ame-rikoisakin varsinaisesti tiedettä tekee ja myös asioista tietessä päättää. Pelkkä sana "tiede" tai "professori" tai "yliopisto" eivät anglosaksisissa kulttuureissa merkitse sen-kään vertaa kuin Suomessa. "Professoriksikin" pääsee yhtä helposti kuin Suomessa "toimitusjohtajaksi", panemalla oman "putiikin" pystyyn.

RK

 

jn
09.09.2004 00:07:20
150440

Re: Peilisoluhavaintojen merkitys

Hannu.Lauerma kirjoitti 09.09.2004 (150365)...

>RK kirjoitti 08.09.2004 (150315)...

>>Mutta jos PEILISOLUT ovat vinksallaan, niin SIIHEN ei taida >>määritelmälisestikään "auttaa" mikään muu kuin eristyskoppi, hauta, ja tietyt >>sakset...

>Autisteille ja lievemmin samansuuntaisesti ongelmaisille eli Asperger-persoonille on kyllä enemmänkin tarjolla sopeutumisvalmennusta ja uusien taitojen opettelua, jossa heidän ominaislaatunsa taiten otetaan huomioon.

Viimeinkin asiaa. Voitaisiinkohan näitä käyttää RK:hon menestyksellä? Yksikin uusi taito olisi minun arvioissani huikea menestys.

 

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/150193?page=1#150308

UGH
08.09.2004 00:03:13
150193

Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

Näenkö harhoja? 

Esim. sellainen jossa RK ja Hannu Lauerma ym. kesk. Harin tutkimuksista.

 

John.Doe
08.09.2004 00:05:17
150317

Re: Kyllä ne täällä tallella ovat

RK kirjoitti 08.09.2004 (150316)...

>John.Doe kirjoitti 08.09.2004
>(150313)...

>>RK kirjoitti 08.09.2004 (150308)...

>>>UGH kirjoitti 08.09.2004 (150193)...

>>>>Näenkö harhoja? 

>>>>Esim. sellainen jossa RK ja Hannu
>>>>Lauerma ym. kesk. Harin tutkimuksista.

>>>Kas täällä, koko ketju.

>http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=149928

>>>Modelle oli vain sattunut jokin pieni fibaus.

>>>RK

>>Vai menikö jollain pupu nenään...
>>ei kun siis herne pöksyyn

>Ai siis modella?

>Ei kai tässä MODELLA mitään
>varsinaista pelkäämistä ole (joskaan,
>mistä MINÄ sen tietäisin), ja minä
>taas en tällaisa asioita pelkää,
>koska minulla on ollut paljon
>vaarallisempiakin vastustajia...

>RK

En tarkoittanut sinua.

 

RK
08.09.2004 00:05:18
150318

Kuka, koska ja missä on väitellyt autismin "peilisolusyistä"?

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=150315

Netistä ei löydy enää ainakaan Altavistalla yhtään ainokaista linkkiä hakusanalla "peilisolu"!

Mutta "mirror neuronilla" maailmalta jokunen suomalainenkin tekijä löytyy.

Mutta mikä olikaan se väitöskirja aiheesta?

RK

John.Doe
08.09.2004 00:05:22
150322

Re: Kuka, koska ja missä on väitellyt autismin "peilisolusistä"?

RK kirjoitti 08.09.2004 (150318)...

>http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=150315

>Netistä ei löydy enää ainakaan
>Altavistalla yhtään ainokaista
>linkkiä hakusanalla "peilisolu"!

>Mutta "mirror neuronilla" maailmalta
>jokunen suomalainenkin tekijä löytyy.

>Mutta mikä olikaan se väitöskirja
>aiheesta?

Googlella: Näytti olevan tutumpi termi kaukoputkien valmistajille

mutta tämä löytyi:

http://www.sciencemaster.com/columns/wesson/wesson_part_04.php - 29k 

 

 

Vesa.Tenhunen
09.09.2004 00:05:31
150331

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

UGH kirjoitti 08.09.2004 (150193)...

>Näenkö harhoja? 

>Esim. sellainen jossa RK ja Hannu
>Lauerma ym. kesk. Harin tutkimuksista.

Palstan sääntöihin kuuluu, että epäasialliset viestit poistetaan.

Henkilökohtaisuuksiin menevä loanheitto on epäasiallista, eikä edes vetoaminen ainoan oikean leniniläis-pavlovilaisen tieteen puolustamiseen muuta sitä muuksi.

John.Doe
09.09.2004 00:05:33
150333

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

Vesa.Tenhunen kirjoitti 09.09.2004 (150331)...

>UGH kirjoitti 08.09.2004 (150193)...

>>Näenkö harhoja? 

>>Esim. sellainen jossa RK ja Hannu
>>Lauerma ym. kesk. Harin tutkimuksista.
 

>Palstan sääntöihin kuuluu, että
>epäasialliset viestit poistetaan.

>Henkilökohtaisuuksiin menevä
>loanheitto on epäasiallista, eikä
>edes vetoaminen ainoan oikean
>leniniläis-pavlovilaisen tieteen
>puolustamiseen muuta sitä muuksi.

Mitähän henkilökohtaista ja epäasiallista tässä mahtoi olla:

John Doe:

Omituinen juttu.

Jos on tosiaan niin, että suomalaiset tutkijat tutkivat aivojen fysiologiaa, tuntematta ehdollistumisteoriaa ja löytävät sen ”uudestaan”, nimeten sen peilisoluteoriaksi, niin onpa huvittava juttu.

Toisaalta, jos onkin niin, että tutkijat vain etsivätkin juuri tuota ehdollistumisen fysiologista perustaa, niin asia on toinen.

Voisiko mahdollisesti olla niin, että ehdollistumisteoriaa yritetäänkin puhdistaa siihen yleisesti liitettävästä negatiivisesta painolastista, sen huonosta imagosta ja sen liittämisestä yleisellä tasolla tiettyyn poliittisen ideologiaan.

Nyt tuota teoriaa siis puhdistetaan erilaisista vaikeasti
poisehdollistettavissa olevista väärintulkinnoista, jotta se olisi mahdollisimman laajasti uudelleen käyttöön otettavissa.

pavlov
09.09.2004 00:05:38
150338

tietoa loytyy kun etsii

John.Doe kirjoitti 08.09.2004 (150322)...

>RK kirjoitti 08.09.2004 (150318)...

>>http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=150315

>>Netistä ei löydy enää ainakaan

>>Altavistalla yhtään ainokaista linkkiä hakusanalla "peilisolu"

>>mirror neuroneita näyttää löytyvän vapaasti saatavilla olevasta julkaisutietokannasta
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi

 

John.Doe
09.09.2004 00:05:40
150340

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

Leena kirjoitti 09.09.2004 (150339)...

>John.Doe kirjoitti 09.09.2004
>(150333)...

>>Vesa.Tenhunen kirjoitti 09.09.2004
>>(150331)...

>>>UGH kirjoitti 08.09.2004 (150193)...

>>>>Näenkö harhoja? 

>>>>Esim. sellainen jossa RK ja Hannu
>>>>Lauerma ym. kesk. Harin tutkimuksista.
 

>>>Palstan sääntöihin kuuluu, että
>>>epäasialliset viestit poistetaan.

>>>Henkilökohtaisuuksiin menevä
>>>loanheitto on epäasiallista, eikä
>>>edes vetoaminen ainoan oikean
>>>leniniläis-pavlovilaisen tieteen
>>>puolustamiseen muuta sitä muuksi.

>Lisäksi on todettava, että jos
>jollakin palstalle kirjoittavalla
>olisi esim. henkilökohtaisia toiveita
>päästä  osallistumaan
>kunnallispolitiikkaan, niin
>kaikenlainen tätä tavoitetta
>edistämään pyrkivä mainonta ja propa-
>ganda mm. tällä keskustelupalstalla
>olisi epäasiallista, joskin tietysti
>ymmärrettävää oman edun ajamista. Ja
>tästä samasta seuraa, että elleivät
>moderaattorit palstan sääntöjä
>noudattaen tätä aineistoa moderoisi,
>myös he toimisivat epäasiallisesti.
>Eli  heidänkin kätensä ovat siis
>sidotut. 

>Edelleen on huomattava, että
>käsitteeseen asiallinen voidaan
>sisällyttää kaikenlaisen uhkailun,
>panettelun ja nimittelyn välttämisen
>lisäksi myös selväjärkinen käsitys
>siitä,  mikä jossakin yhteydessä on
>sopivaa toimintaa ja mikä ei. 

>Olen melko varma, että jos joku
>esimerkiksi alkaisi yhtäkkiä huutaa
>solvauksia keskellä katua kovaan
>ääneen ympärillä oleville  ihmisille,
>sinä vetäytyisit vaistomaisesti
>kauemmaksi - sen sijaan, että
>astelisit lähemmäs. 

>Tämä on normaalia, ns. automaattista
>toimintaa, joka tähtää
>suojautumiseen  yllättävissä,
>mahdollisesti uhkaaviksi muuttuvissa
>tilanteissa. Näin toimivat kaikki. 

>Joillakin tämä vaistomainen reaktio
>on niin voimakas, että he eivät
>missään tapauksessa myöskään menisi
>auttamaan toista henkilöä, joka
>yllättäen joutuisi kadulla
>epäasiallisen käytöksen uhriksi,
>koska pelkäisivät, että myös heistä
>tulee uhri. Ja näin tietysti myös
>voisi käydä. (Mm. maahanmuuttajat
>ovat kuvanneet tällaisia tilanteita.)

>Ja sitten toisaalta on myös niin,
>että ellei ole ihan täsmällisesti ja
>tarkkaan selvillä siitä, mitä on
>tekemässä mennessään rauhoittelemaan
>esimerkiksi kapakassa ns. ´hilpeässä
>nousuhumalassa´ puuhastelevaa
>henkilöä, niin todennäköisyys päätyä
>hänen seurakseen maijaan - lisääntyy.

>Nyt voit miettiä, mikä näistä edellä
>tarjotuista selitysmalleista
>parhaiten sopii - eli siis tarjoaisi
>kaikkein yksinkertaisimman selityksen
>- ilmiöön, joka herätti
>uteliaisuuttasi ja on siis sinulla ns.
>työn alla.

Toistan: Mitä epäsiallista ko. viestissäni oli?

 

Hannu.Lauerma
09.09.2004 00:05:44
150344

Re: Kuka, koska ja missä on väitellyt autismin "peilisolusistä"?

RK kirjoitti 08.09.2004 (150318)...

>http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=150315

>Netistä ei löydy enää ainakaan
>Altavistalla yhtään ainokaista
>linkkiä hakusanalla "peilisolu"!

>Mutta "mirror neuronilla" maailmalta
>jokunen suomalainenkin tekijä löytyy.

>Mutta mikä olikaan se väitöskirja
>aiheesta?

Cortical mechanisms of action observation, imitation and social perception in healthy and autistic subjects. Sari Avikainen, Helsingin yliopisto 8.11. 2003.

 

Vesa.Tenhunen
09.09.2004 00:05:48
150348

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

John.Doe kirjoitti 09.09.2004 (150333)...

>Mitähän henkilökohtaista ja
>epäasiallista tässä mahtoi olla:

<snip>

Ei mitään. Tuon poistuminen johtui vain siitä, että poistettaessa jokin viesti myös kaikki siihen tulleet vastaukset häviävät.

Palautin nyt viestiketjun asiallisemman osan näkyviin.

 

John.Doe
09.09.2004 00:06:03
150363

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

Vesa.Tenhunen kirjoitti 09.09.2004 (150348)...

>John.Doe kirjoitti 09.09.2004
>(150333)...

>>Mitähän henkilökohtaista ja
>>epäasiallista tässä mahtoi olla:

><snip

>>

>Ei mitään. Tuon poistuminen johtui
>vain siitä, että poistettaessa jokin
>viesti myös kaikki siihen tulleet
>vastaukset häviävät.

>Palautin nyt viestiketjun
>asiallisemman osan näkyviin.

Kiitokset. 

Aika vapaata täällä tosin on, mutta juuri se mielestäni myös lisää palstan kiinnostavuutta. 

Ps. Ehdin jo hetken pelätä, että Leena on palkattu uudeksi modeksi :-)

John.Doe
09.09.2004 00:06:06
150366

Sari Avikaisen väitös

Hannu.Lauerma kirjoitti 09.09.2004 (150344)...

>RK kirjoitti 08.09.2004 (150318)...

>>http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=150315

>>Netistä ei löydy enää ainakaan
>>Altavistalla yhtään ainokaista
>>linkkiä hakusanalla "peilisolu"!

>>Mutta "mirror neuronilla" maailmalta
>>jokunen suomalainenkin tekijä löytyy.

>>Mutta mikä olikaan se väitöskirja
>>aiheesta?

>Cortical mechanisms of action
>observation, imitation and social
>perception in healthy and autistic
>subjects. Sari Avikainen, Helsingin
>yliopisto 8.11. 2003.

Olisiko se tämä:

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/avikainen/cortical.pdf

RK
09.09.2004 00:07:12
150432

Re: Sari Avikaisen väitös

John.Doe kirjoitti 09.09.2004 (150366)...

>Hannu.Lauerma kirjoitti 09.09.2004
>(150344)...

>>RK kirjoitti 08.09.2004 (150318)...

>>>http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.sp?ViestiID=150315

>>>Netistä ei löydy enää ainakaan
>>>Altavistalla yhtään ainokaista
>>>linkkiä hakusanalla "peilisolu"!

>>>Mutta "mirror neuronilla" maailmalta
>>>jokunen suomalainenkin tekijä löytyy.

>>>Mutta mikä olikaan se väitöskirja aiheesta?

>>Cortical mechanisms of action
>>observation, imitation and social
>>perception in healthy and autistic
>>subjects. Sari Avikainen, Helsingin
>>yliopisto 8.11. 2003.

>Olisiko se tämä:

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/avikainen/cortical.pdf

Jahhas, no se oli luettu noin puolessaoista tunnissa.

Tässä _asetetaan kysymys_ siitä, että onko IHMISELLÄ olemassa erityinen "peilisolujärjestelmä" vai ei.

Sellainen seikka, että selainen on simpanssilla, otetaan "todistetuna faktana", mitä se ei ole, mitä SPESIALISOITUNUTTA solujärjestelmää termilläsitten tarkoteitaankin.

"KRITEERINÄ" (synnynnäisesti) spesialisoituneiden "peilisolujen" olemassaololle pidetään, että "samat neuronit", jotka aktivoituvat tiettyä toimintaa suoritettaessa, aktivoituvat myös samaa toimintaa havainnoitaessa. Ehdollistumisteorian valossa tuo EI TARKOITA "peilaamiseen spesialisoituneiden solujen" olemassoloa (tai sittenkokoaivokuorin on yhtä spsealisoitumatonta "peiliä", filosfiassa tuttu fraasi sinänsä, johon usein sekoitetaan dialektisen materialismin heijastusteoria), sillä aikaisempi toiminta "jäljentyy" heikommaksitai vahvemmaksi "ehdollistumaksi" (instrumentaaliseksi) ehdolliseksi refleksiksi, joka pelaa mukana niin toiminnassa kuin sellaista havainnoiaessakin.

Vikka puhutaan kovasti "soluista", niin solutaslle tällä menetelmällä ei edes päästä, vaan kyse onkaiken aikaa kudostason ilmiöidenmittaamisesta. Sen sijaan solutasolle päästiinvanhemmalla mutta kalliilla ja töläällä Ragnar Granitin menetelmällä, jonak tyypistä myös Marty Sereno on käyttänyt ehdolistumisjärjestelmän evoluutiotukimuksisaan:

http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/tekstit/chomsky.htm

(Valitan, ettei minulla ole parempaa linkkiä.)

"Ajatustenluvusta" on esitetty kaksi teoriaa, se missä eläytyjä "lukee" OMIA vanhoja kokemuksiaan (eli ehdollistumiaan) "ikään kuin jos toimisi itse", ja se toinen, jossa "kaikki on keenissä", ja eri ihmisillä on "samat" "pielisolujärjestelmät" (kaikkine tietoineen). Kallistutaan ensinmainitun puolelle ehdottomasti kuitenkaan ehdollistumisesta mitään virkkamatta.

Sitten ruvetaan sen "todistetun" ja "vahvistusta saaneen" peilisolujärjestelmän pohjalta tarkastelemaan autismia.

Nämä neurofysilogitytöt eivät tiedä, eivätkä välitä tietää, PSYKOLOGIASTA mitään, eivät teoriassa eivätkä käyttännössä) eivät ole ilmeisesti ikinä kuulleet mitään Pavlovista,joka hänkin tosin oli neurologi, eivät Vygotskista, eivätkä noin ollen myöskään ole kuulleet mitään psykiatrisista autismiteorioista, jotka yhdistävät sen kieleisen ajattelun häriöihin tai puuttumiseen (ja viime mainitussa tapauksissa myös tavanomainen tietoisuus puuttuisi.)

Lähteistä puuttuvat tärkeimmät neurofysiologit Pavlov ja Granit, en katsonut mahtoiko Sherington olla päässyt mukaan. Tietysti Vygotski koko hänestä lähteneine koulukuntineen puuttuu, "ryssänteedettä, haisee, hyh". (Ja tytöt "haisevat takisin", vähän toisessa mielessä...)

Ajatteluteoriana näytetään käytetyn Liebermannin ajateluteorian ja epämääräisen sosiobiologismin sekoitusta. Liebermannin ajateluteorian (sikäli kuin se on sen "Ja Eeva puhui" (Terra Cognita) -Liebermannin, kuten olen ymmärtänyt) ei sinänsä tarvitse olla ristiriidassa ehdollistumisteorian kanssa.)

Varsinaisista tuunetuista humpuukimaakareista on lähteissä mukana Antonio Damasio, muuta Noam Chomsky, Steven Pinker, "Cosminen Tuuba" Tooby&Cosmides tai Matt "Trofim" "Evoluutio on Jumala" Ridley sentään eivät.

Tällainen väikkäri "autismin syistä" on maailmalla häpeä Suomen tieteelle, erityisesti koska tuota kysymystä klähdetään tutkimaan tietämättä mitään psyyken NORMAALISTA tavallisesta ehdolistumispohjaisesta kiellisestä toimintamekanismista, eli PSYKOLOGIASTA eikä psykiatriasta.

Suomi näyttäytyy maailamlla outona "teknisesti edistyneiden pölvästien" kummajaismaana.

Homma olisi pantava aitoon kansainväliseen neuropsykologiateieteelliseen tieteelliseen syyniin.
Se olisi oiva tialisuus myös mainostaa noita maailman hienoimpia laitteita Olli Lounasmaan peruja, ja saada nistä kunnollisia tuloksia ulos hetydessä todelisen kansainvälisen psykologiatietelisen yhteisön kanssa.

RK

RK
09.09.2004 00:07:14
150434

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

John.Doe kirjoitti 09.09.2004 (150333)...

>Vesa.Tenhunen kirjoitti 09.09.2004
>(150331)...

>>UGH kirjoitti 08.09.2004 (150193)...

>>>Näenkö harhoja? 

>>>Esim. sellainen jossa RK ja Hannu >
>>>Lauerma ym. kesk. Harin tutkimuksista.

>>Palstan sääntöihin kuuluu, että
>>epäasialliset viestit poistetaan.

>>Henkilökohtaisuuksiin menevä
>>loanheitto on epäasiallista, eikä
>>edes vetoaminen ainoan oikean
>>leniniläis-pavlovilaisen tieteen
>>puolustamiseen muuta sitä muuksi.

>Mitähän henkilökohtaista ja
>epäasiallista tässä mahtoi olla:

>John Doe:

>Omituinen juttu.

>Jos on tosiaan niin, että
>suomalaiset tutkijat tutkivat aivojen
>fysiologiaa, tuntematta
>ehdollistumisteoriaa ja löytävät sen
>”uudestaan”, nimeten sen
>peilisoluteoriaksi, niin onpa
>huvittava juttu.

>Toisaalta, jos onkin niin, että
>tutkijat vain etsivätkin juuri tuota
>ehdollistumisen fysiologista perustaa,
>niin asia on toinen.

Ehdollistumisen perusta ei määritelmällisesti ole missään aivkouren spesialisoituneissa "erikoissoluissa".

He tutkiessaan kyllä joskus päätyvät ehdollistumisteoriaan, tai sitten kokonaa tieteen ulkopuolelle. Ei ole tietettä ilman ehdolistumiteoriaa, kuten ei ole tiedettä ilman evoluutioteoriaakaan...

>Voisiko mahdollisesti olla niin,
>että ehdollistumisteoriaa
>yritetäänkin puhdistaa siihen
>yleisesti liitettävästä
>negatiivisesta painolastista, sen
>huonosta imagosta ja sen
>liittämisestä yleisellä tasolla
>tiettyyn poliittisen ideologiaan.

Ehdollistumisen tutkijoita on ollut aivan kaiken värisiä, varsinaisia fasisteja lukuun ottamatta. Ääripäät esimerksi sen sosialisminsuhteen ovat olleet hyvin edustetuina, toiset NL:ssa ja Kiinassa, toiset USA:ssa ja muualla "lännessä".

Ja kielellisen ehdolistumispohjaisen ajateluteorian kannatajiakin on ollut ja on kaiken värisiä, myös Suomessa.

>Nyt tuota teoriaa siis puhdistetaan
>erilaisista vaikeasti
>poisehdollistettavissa olevista
>väärintulkinnoista, jotta se olisi
>mahdollisimman laajasti uudelleen
>käyttöön otettavissa.

Ei sitä puhdisteta mistää, kyllä sinne taas yritetään "lisäksi" tuputtaa selkeää himpuukiteoriaa.

RK

RK
09.09.2004 00:07:15
150435

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

John.Doe kirjoitti 09.09.2004 (150363)...

>Ps. Ehdin jo hetken pelätä, että
>Leena on palkattu uudeksi modeksi :-)

Ja minä kun pelkään Virpiä tuosa suhteessa vieläkin enemmän kuin Leenaa...

RK

 

RK
09.09.2004 00:07:16
150436

 

Re: Ihan kuin täältä puuttuisi joitakin vietiketjuja tai osia!

Vesa.Tenhunen kirjoitti 09.09.2004 (150348)...

>John.Doe kirjoitti 09.09.2004
>(150333)...

>>Mitähän henkilökohtaista ja
>>epäasiallista tässä mahtoi olla:

><snip

>Ei mitään. Tuon poistuminen johtui
>vain siitä, että poistettaessa jokin
>viesti myös kaikki siihen tulleet
>vastaukset häviävät.

>Palautin nyt viestiketjun
>asiallisemman osan näkyviin.

Minä kerkisin keskustelun nyt sitten kumminkin lykkäämään myös vaparien palstalle, ja siellä se pysyy.

RK

 

 

 

***

Tieteen päivät 11-15.1. 2022 - Nyt on lopulta aika panna nollatoleranssi "rotumurhapierupaukkupeilineurooneille"!

Yksi EU-maakaan ei ole "niitä" koskaan nielaissut missään muodossa. Ja nyt se lähteekin nostelemaan: Unkari. "Kioskilla" viitataan Jessi Aron taannoiseen pölhönatsiohjelmaan YLEssä.

https://www.tieteenpaivat.fi/fi/ajankohtaista/tiedekioski-rakentuu-vihdoin-keskustakirjasto-oodiin

" Tiedekioski rakentuu vihdoin keskustakirjasto Oodiin

14.12.2022

Toistuvasti koronapandemian takia peruttu Tiedekioski nousee Oodin aulaan 13.–14.1.2023. Tiedekioski on tutkijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka, jonne voi pysähtyä kuuntelemaan lyhyitä tietoiskuja tai jäädä keskustelemaan päivystävien tutkijoiden kanssa. Ensimmäistä kertaa järjestettävän tiedetapahtuman teemana on Mieli.

Mielialat, mielipiteet, mielenmaisemat – mitä kaikkea tarkoitamme mielellä? Entä mitä mielestä voidaan oppia eri tieteenalojen keinoin? Aiheeseen erikoistuneet tutkijat käsittelevät Tiedekioskilla teemaa lukuisista näkökulmista. Luvassa on 16 tietoiskua ja kahden päivän edestä mieltä avartavia keskusteluja.

 

Helsingin Keskustakirjasto Oodi. Kuva: Kuvio

Aivotutkija Riitta Hari kyseenalaistaa Tiedekioskin perjantain ohjelmassa totuttuja käsityksiä mielen yksityisyydestä. Osoittaako kykymme ymmärtää toisia ihmisiä, ettei mielemme olekaan täysin suljettu muilta? Filosofi Elisa Aaltola käsittelee vuorostaan eläinten mieliä. Tiesitkö esimerkiksi, että mehiläiselläkin on todennäköisesti tunteita? Entä mitä yhteiskunnallisia seurauksia eläinten mielellä on?

Lauantaina filosofi–tutkija Pärttyli Rinne pohtii, millainen on rakastava mieli. Ihmismieli kykenee rakastamaan lähes mitä vaan, mutta miksi ja miten? Päivän päätteeksi dosentti Marke Ahonen tarkastelee, miten mielen hyvinvoinnista huolehdittiin antiikin maailmassa. Sekä lääkärit että filosofit tarjosivat tällöin mielen hoitokeinoja, joskin erilaisista lähtökohdista.

Tiedekioski on Suomen suurimman tiedetapahtuman Tieteen päivien oheistapahtuma. Tutustu tietoiskujen aikatauluihin ja päivystäviin tutkijoihin osoitteessa tieteenpaivat.fi/fi/ohjelma-2023/tiedekioski.

Tiedekioskin konseptista ja ohjelmasta vastaavat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Koneen Säätiö, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusseura.

 

***

"Peilisolut" EIVÄT OLE GENEETTISIÄ:

https://www.nature.com/articles/d43978-021-00101-x

 

" RESEARCH HIGHLIGHT

24 August 2021

Study casts new light on mirror neurons

Despite initial findings, neurons are activated by the observation of both biological and non-biological movements, study indicates

Anna Napolitano

Leggi in italiano

Credit: Design_Cells/ Shutterstock Image.

Mirror neurons were discovered at the Università degli Studi di Parma in the 1990s, and first described as nerve cells in the frontal and premotor cortex of macaques that fire both when the monkey performs a movement and when it observes the same movement by another monkey or a human. The presence of a ‘mirror’ system (describing a close match between execution and observation of movements) was then also confirmed in humans, but not in other species, indicating that this might be a peculiar feature of primates. Scientists have theorised that mirror neurons allow understanding of the meaning of another’s actions, and constitute the neural basis of imitation learning and empathy.

The original description of mirror neurons was that they are not activated when watching a non-biological stimulus, such as a tool or object performing an action. A team led by Luca Bonini, also at the Università degli Studi di Parma, had adult macaques perform different grasping experiments, while recording the activity of several brain regions involved in the execution and observation of actions. As expected, mirror neurons fired both when the monkeys were grasping objects of different shapes, and when they were watching a human grasp them. But the same neurons also fired when the monkey was watching a metal cylinder move towards the object with an unnatural movement. “We looked at the whole neural population in the region and realised that, though the activation level is different, mirror neurons are activated regardless of how the observed task is performed”, explains Davide Albertini, first author of the study in the Journal of Neurophysiology¹.

In fact, there was more overlap between the neural activation patterns for the observation of biological and non-biological stimuli, than between the patterns for execution and observation of biological movements. “Our work shows that the activation of those neurons in the premotor and motor area is a passive response to the observation of an action,” says Albertini.

"For the first time, a non-matching between observing and executing domains is reported," says Vassilis Raos, associate professor at the University of Crete and co-author of some of the seminal studies on mirror neurons, who was not involved in the study. “This finding opens a new era in studying the fundamental properties of mirror neurons”.

According to Gregory Hickok, a professor of cognitive science at the University of California Irvine and a critic of the original mirror neuron theory, “this is additional confirmation that the mirror neuron system is not the basis of action understanding”. The new study, he notes, shows not only that mirror neurons respond to non-biological stimuli, but that these do not even have to include the core actions (here, a kind of grasp) to activate the network.

doi: https://doi.org/10.1038/d43978-021-00101-x  "